Lue keskustelun säännöt.
Voiko eronnut koskaan saada hyvää suhdetta uuden kumppanin sukuun?
25.09.2021 |
Tässä mietin, että onkohan täysin mahdoton haave, että ns toisella kierroksella oleva voisi oikeasti päästä tunnetasolla myös kumppanin sukuun osaksi. Saako mitenkään sellaista lämmintä suhdetta joka syntyy kuin luonnostaan ensimmäisen kerran naimisiin mennessä ja yhteisiä lapsia hankkimalla?
Kommentit (18)
Vaatii aikaa. Varmaan osittain ulkopuolinen tulee aina olemaan "entisten" lapsien kanssa uudessa suvussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää päästä sukuun, mitä sillä haluat? Tuntuu, että väkisin halutaan pitää kiinni jostain perinteisistä rakenteista, vaikka niitä nykypäivänä ei niin tarvita. Kait nyt sivistyneet nyksän sukulaiset hyväksyvät sinut ihan ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvit hyväksyntää muilta?
Tykkäisin, että olisi läheisiä ihmisiä elämässä. En haluaisi olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä ainakin koen päässeeni, mutta samalla hyväksyn sen, etten koskaan voi olla appivanhemmille samalla tavalla tärkeä kuin heidän lastenlastensa äiti. Mieheni ex on nainen, joka teki heistä isovanhempia. Joten vaikka hän teki mieheni elämästä helvettiä ja appivanhemmat ovat monesti todenneet näkevänsä, miten paljon onnellisempi poikansa on minun kanssa, en kuitenkaan koskaan ole heille samalla tapaa tärkeä kuin miehen exä.
Miksi pitäisi saada? En itse ainakaan kaipaa yhtään nykyistä parempaa suhdetta puolisoni sukuun. Tapaan lähimpiä sukulaisia kerran, max kaksi kertaa vuodessa, ja se riittää minulle oikein hyvin. En ole ketään heistä kokenut mahdolliseksi uudeksi sydänystäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se riippuu niin kovin ihmisistä ja heidän luonteistaan.
Riippuu siitä lähtökohdasta, että oletko kenties iskenyt ukkomiehen ja hajottanut lapsiperheen.
Sellaista ei vanhemmat anna koskaan oikeasti anteeksi, vaikka saattavat hyvin tunteitaan peitelläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä lähtökohdasta, että oletko kenties iskenyt ukkomiehen ja hajottanut lapsiperheen.
Sellaista ei vanhemmat anna koskaan oikeasti anteeksi, vaikka saattavat hyvin tunteitaan peitelläkin.
Ei ole kyse sellaisesta, ei kuulu tapoihini ollenkaan. Ymmärrän täysin jos silloin ei uusi miniäkokelas lämmitä mieltä.
En usko.
Omasta ja kavereiden kokemuksesta puhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex-anoppi inhosi minua (ilman syytä), mut nykyisen miesystävän äiti pitää minusta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä lähtökohdasta, että oletko kenties iskenyt ukkomiehen ja hajottanut lapsiperheen.
Sellaista ei vanhemmat anna koskaan oikeasti anteeksi, vaikka saattavat hyvin tunteitaan peitelläkin.
Kyllä se on se ukkomies, joka perheen hajottaa. En ymmärrä tätä ajatuskulkua, että vieras nainen vaan tulee ja vie miehen, ihan kuin miehellä ei olisi mitään sananvaltaa asiaan. Mies tekee itse tietoisen valinnan jättäessään perheensä ja lähtiessään toisen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi saada :) Minulla on pieni lapsi aiksisemmasta suhteesta (isän kanssa ei olla missään tekemisissä). Lapseni ja nykyinen kumppanini ovat kiintyneitä toisiinsa. Myös uudet appivanhemmat ovat ikionnellisia kun olen heille tuonut lapsenlapsen, joita ei ennestään heillä ole.
Ei minulla ollut kyllä sellaista ensimmäisessäkään liitossa ja mitä väliä?
Sehän riippuu siitä kohtaako luonteet. Olen veljeni eksän kanssa enemmän tekemisissä kuin veljen kanssa ja veljen uuden kumppanin kanssa sanotaan vaan hyvää päivää. Ollaan niin erilaisia ihmisiä kuitenkin. Kohteliaita tietysti ollaan aina.
Edellisessä suhteessani. Exän äiti tykkäsi minusta kovasti. Ja miehen kanssa olimme sopivia toisillemme. Miehen lapsi ja exä teki kiusaa minkä ehti. Lopetin suhteen, koska elämässä voi päästä helpommallakin.
Mukana sun ja mun lapset, kuinka huomioidaan?