Lue keskustelun säännöt.
APUA, ei jaksa enää
13.11.2014 |
En jaksa enää. Minulla on todella paljon itsetuhoisia ajatuksia, olen vain niin masentunut etten jaksa ei ole ketään kuka välittäis eikä ketään kenen luokse menisin. Kerroin miehelleni tästä, eikä hän ota todesta, kuvittelee että kerjään vain huomiota tai jotain. Haluan kuolla, ainut syy etten tapa itseäni on se että pelkään mitä lapsille tapahtuu jos en ole pitämässä huolta niistä. mitä teen?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla soittaa päivystykseen. olen koko viikon yksin lasten kanssa kotona. pelkään että jos viranmaiset saa tietää kuinka paskana olen, niin en saa pitää omia lapsiani enää. :(
Etkö pelkää miten jaksat hoitaa lapsesi tämän viikon jos noin huonosti voit? Mene (ihan sama oletko uskova vai et) seurakunnan työntekijälle juttelemaan, diakonissat ovat olemassa tuota varten. Osaavat neuvoa myös käytännön asioissa.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 01:30"]
Etkö pelkää miten jaksat hoitaa lapsesi tämän viikon jos noin huonosti voit? Mene (ihan sama oletko uskova vai et) seurakunnan työntekijälle juttelemaan, diakonissat ovat olemassa tuota varten. Osaavat neuvoa myös käytännön asioissa.
[/quote]Soita siis heti aamulla ja varaa aika, sano että on hätä ja pitää päästä pian, älä vähättele oloasi ja tilannettasi.
Jos olet itsetuhotunnelmissa, kyllä sinun pitäisi pyytää apua ja ottaa apua vastaan! Teitä varmasti pyritään tukemaan perheenä, kaikkien hyvinvointi huomioonottaen. Älä jää tuleen makaamaan, jos et hae apua, miten tilanne voisi lähteä korjaantumaan? Koeta ajatella, että teet uroteon et vain itsesi, vaan myös lastesi kannalta apua hakiessasi. Siitä asiat voivat lähteä korjaantumaan. Ehkä olet ajautunut masentuneen ajatuskierteeseen, tuntuu, ettet näe vaihtoehtoja tai ulospääsyä tilanteestasi. Mutta se ei ole totta! Se on vain illuusio, jonka masentunut mielesi luo. Todellisuudessa vaihtoehtoja on paljon, mutta ensiaskeleen on oltava se, että tunnustat tosiasiat ja uskallat hakea apua itsellesi.
Olette sen arvoisia, sinä ja lapsesi! Voimia sinulle ja halaus tuntemattomalta <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja ajatuksia ap... Pakko yrittää jaksaa lasten vuoksi. Mitään akuuttia tämä ei kohdallani ole, enkä ole tekemässä mitään itselleni... Usein tulee vain tunne, etten jaksaisi elää, eikä ole ketään kenelle puhua tästä ahdistuksesta... En saa öisin unta, kun miljoona ahdistavaa asiaa pyörii päässä samaan aikaan :( Yöt ovatkin ainoita hetkiä jolloin voin itkeä vapautuneesti pahaa oloani...kun ei ole ketään näkemässä.
mulla oli samat fiilikset vielä pari kuukautta sitten jatkuvasti, nyt sain apua ja ajattelen näitä harvemmin. Mutta jos haluat jutella, niin voin yrittää auttaa sen verran mitä omalta osaltani osaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi teitä! Voisinpa jotenkin välittää teille tämän myötätunnon tunteen, jota teitä kohtaan koen. Hakekaa apua! Te ansaitsette sen! Apua on yhteiskunnassamme saatavilla, se on hieno mahdollisuus, uskaltakaa tarttua siihen. Ei elämän tarvitse olla kärsimystä, mutta selviämiseen tarvitsemme myönteistä vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Voi kun uskaltaisitte hakea itsellenne apua.
Kiitos teille. En vain voi lähteä pois. Mun miehestä ei ole ottamaan vastuuta meidän lapsista ja pelkään kamalati mitä niille tapahtuu jos lähden pois. Lapset on ainoa asia mikä pitää minut hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tää maa oikeasti niin sairas että äidit eivät uskalla hakea apua masennukseensa ja uupumukseensa siinä (realistisessa?) pelossa että lastensuojelu ottaa heidän lapsensa pois sen sijaan että auttaisi heitä ja lapsia siellä kotona? Voiko olla totta?
Ihan järkyttävää, ja "Eerikoita" ei saada turvaan :(
ja jotta ei tulisi väärinymmärryksiä niin en kritisoi äitejä vaan kieroutunutta systeemiä.
Voi tuntua siltä, että olet umpikujassa, mutta varmasti sinunkin tilannettasi voidaan parantaa ja hyvinvointiasi kohentaa! Ei sinun tarvitse välttämättä lähteä pois apua saadaksesi, vaan apua voidaan myös tuoda sinun luoksesi. Tietenkin jos suhteessanne on väkivaltaa tms, sinun pitäisi päästä turvaan. Jos ei ole, on sinulla silti täysi oikeus hakea apua itsellesi siihen tilanteeseen, jossa olet! http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemman_hyvinvointi/jaksaminen/
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/valtakunnallinen_kriisipuhelin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On muitakin, äitejäkin, joilla on ollut sama tilanne kuin sulal ap ja avun hakemisesta on seurannut pelkkää hyvää.
Ei tuo itsellään parane eikä se ole lapsillesikaan hyväksi. Nyt itsesi ja lastesi takia uskalla ottaa se ensimmäinen askel, et tule katumaan!
Soita päivystykseen! Heti.