En haluakaan leikkaukseen. Kaduttaa leikkauspäätös.
Jos en mene leikkaukseen, on tiettyjä riskejä. Ei henkeä uhkaavaa. Leikkauksessakin on omat riskinsä. Tuntuu pahalta jo etukäteen ajatella yksityisyyden menettämistä, kehoon kajoamista ja toipumista, tulee jotenkin alistettu olo. Menisitkö leikkaukseen, jos ei olisi ihan pakko?
Kommentit (28)
Se sinulle sallittakoon.
Voi siinä samalla pohtia sitäkin, että aika hyvin on asiat jos voi itse päättää, parannetaanko joku hankala vaiva itseltä tietyllä päivämäärällä vai ei. Sen kun pistää viestin ja asia on selvä.
Voi miettiä, kuinka moni tälläkin hetkellä maailmassa kärsii samasta vaivasta ja juoksisi riemusta kiljuen leikkaukseen vaikka samana päivänä, jos sellaista mahdollisuutta tarjottaisiin. Ja kuinka monen elämän sama vaiva on hoitamattomana invalidisoinut.
Mutta pakko ei ole, oma päätös aina.
Vierailija kirjoitti:
No olin leikkausjonossa ja siirsin kerran ja sitten peruin. Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä, mutta haluan pudottaa ensin painoa, jotta ongelma ei uusiudu. Mietitytti myös riskit ja usean kuukauden toipuminen, mutta jossain vaiheessa hakeudun uudestaan jonoon.
Kai sä tajut, että sä leikit systeemillä? Ihmiset jonottaa vuodenkin leikkaukseen ja sä sit sen vuoksi, että ajattelit laihduttaa ensin (jotta kehtaat nukutettuna paremmin olla leikkauspöydällä) perut aikasi. Hölmö ka turhamainen, itsekäs olio olet. Toivottavasti et enää uutta aikaa saa vaan tarjoavat sen suoraan jollekin, joka sen vastaan ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olin leikkausjonossa ja siirsin kerran ja sitten peruin. Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä, mutta haluan pudottaa ensin painoa, jotta ongelma ei uusiudu. Mietitytti myös riskit ja usean kuukauden toipuminen, mutta jossain vaiheessa hakeudun uudestaan jonoon.
Kai sä tajut, että sä leikit systeemillä? Ihmiset jonottaa vuodenkin leikkaukseen ja sä sit sen vuoksi, että ajattelit laihduttaa ensin (jotta kehtaat nukutettuna paremmin olla leikkauspöydällä) perut aikasi. Hölmö ka turhamainen, itsekäs olio olet. Toivottavasti et enää uutta aikaa saa vaan tarjoavat sen suoraan jollekin, joka sen vastaan ottaa.
Painonpudotus on aina eduksi nivelvaivoille
Itse olen saanut siirrettyä tekonivelleikkausta pudottamalla painoa ja ortopedi kannusti pitkittämään tekonivelleikkausta. Ylipaino on harvoin eduksi
Jos minulla olisi yksi ongelma joka aiheuttaisi vähäistä ongelmaa mutta olisi poistettavissa leikkauksella menisin. Nyt kun oloni on useamman perussairauden takia jokaikinen päivä enempi vähempi epämukava kuitenkin jonkun ei henkeä uhkaavan asian leikkaus tuntuu turhalta. Niin kauan kuin perussairauksieni tila on mitä on ja terveydenhuollon asenne on evvk siitä huolimatta, miettisin henkeä uhkaavankin asian kohdalla suostumistani koska jossain vaiheessa elämänlaatu on tärkeämpää kuin elämän pituus ja tällaisella elämän laadulla en tiedä.
Leikkauksia perutaan niin monista eri syistä, että jos potilas sen ajoissa peruu mistä tahansa syystä, ei hänen sitä täydy yhtään hävetä. Kyllä siihen uusi potilas löytyy. Leikkauksia perutaan myös lääkäristä johtuvista syistä, kun on jätetty huomioimatta potilaan lääkitykset tai lääkäri on unohtanut ilmoittaa poissaolonsa. Myös huonosta työilmapiiristä johtuvia hoitohenkilökunnan poissaoloja on paljon ja niidenkin takia perutaan leikkauksia, kun leikkaussaliin ei riitä henkilökuntaa. Potilaalla ei ole mitään syytä hävetä, jos peruu leikkauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olin leikkausjonossa ja siirsin kerran ja sitten peruin. Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä, mutta haluan pudottaa ensin painoa, jotta ongelma ei uusiudu. Mietitytti myös riskit ja usean kuukauden toipuminen, mutta jossain vaiheessa hakeudun uudestaan jonoon.
"Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä"?? Mutta jos olisit mennyt leikkaukseen, niin painon pudotuskin olisi ollut helpompaa kun pystyt kävelemään.
Minä kävin lonkkaleikkauksessa juuri sen takia kun nivelrikko oli paha enkä enää pystynyt kävelemään. Täytyy sanoa että olen kyllä kiitollinen Suomen terveydenhuollolle ja ammattitaitoiselle sairaanhoidolle. Nyt pystyn taas kävelemään.
No jos on kyse lonkkaleikkauksesta, niin ilman muuta suostut! Uusi tekonivel on vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen, ja elämästä tulee taas elämisen arvoinen. Itse tämän kokenut. Ei kipuja, lenkkeily sujuu, juostakin saa, sanoi ortopedi. Toipumisessa ei ongelmaa. Mene, kun se sinulle suodaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olin leikkausjonossa ja siirsin kerran ja sitten peruin. Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä, mutta haluan pudottaa ensin painoa, jotta ongelma ei uusiudu. Mietitytti myös riskit ja usean kuukauden toipuminen, mutta jossain vaiheessa hakeudun uudestaan jonoon.
Kai sä tajut, että sä leikit systeemillä? Ihmiset jonottaa vuodenkin leikkaukseen ja sä sit sen vuoksi, että ajattelit laihduttaa ensin (jotta kehtaat nukutettuna paremmin olla leikkauspöydällä) perut aikasi. Hölmö ka turhamainen, itsekäs olio olet. Toivottavasti et enää uutta aikaa saa vaan tarjoavat sen suoraan jollekin, joka sen vastaan ottaa.
Painonpudotus on aina eduksi nivelvaivoille
Itse olen saanut siirrettyä tekonivelleikkausta pudottamalla painoa ja ortopedi kannusti pitkittämään tekonivelleikkausta. Ylipaino on harvoin eduksi
Kyllä, tällöin lääkäri kehottaa, nyt ap on itse perunut (ei siirtänyt) leikkausaikaa.
No ei mihinkään leikkaukseen pakoteta. Ihan vapaaehtoista se on, kaikesta hoidosta voi kieltäytyä paitsi tietysti M1-lähetteellä.