En haluakaan leikkaukseen. Kaduttaa leikkauspäätös.
Jos en mene leikkaukseen, on tiettyjä riskejä. Ei henkeä uhkaavaa. Leikkauksessakin on omat riskinsä. Tuntuu pahalta jo etukäteen ajatella yksityisyyden menettämistä, kehoon kajoamista ja toipumista, tulee jotenkin alistettu olo. Menisitkö leikkaukseen, jos ei olisi ihan pakko?
Kommentit (28)
Sehän riippuu leikkauksen syystä.
Henki, ulkonäkö, toiminnallisuus?
No olin leikkausjonossa ja siirsin kerran ja sitten peruin. Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä, mutta haluan pudottaa ensin painoa, jotta ongelma ei uusiudu. Mietitytti myös riskit ja usean kuukauden toipuminen, mutta jossain vaiheessa hakeudun uudestaan jonoon.
Lääkärit tekee vain työtään muista se. itse en osaa ajatella mitään kehoon kajoamista, koska se kirurgi näkee vain kehon eri osat, joiden nimiä et edes tiedä eikä katsele sinun kehoasi vaan tekee vain työtään. Korjaa sen mitä pitää korjata. Leikkauksessa on totta kai toipumisaika, mutta pitää vain ottaa se prosessina. Ymmärrän kyllä, että sinulla on noita ajatuksia ja pelkoja eikä se tarkoita sitä, että leikkaus olisi väärin tai huono juttu. Pelkohan on ihan normaalia. Juttele kirurgisi kanssa peloistasi.
No menisin, jos kerran leikkaamattomana on riskejä.
Olen mennyt. Mutta leikkauksestahan se riippuu, mennäkö vai ei.
Myönnän kyllä, että minusta leikkauksen riskejä ei tarpeeksi hyvin tuotu etukäteen esille. Eivät minun kohtallani sitten onneksi toteutuneet.
En menisi, jos voi elää lähes normaalia elämää ilman leikkausta.
"Juttele kirurgisi kanssa peloistasi". LOL.
Sairaalassa ollaan yleensä kyllä varsin hienotunteisia ja ymmärretään että potilasta jännittää.
Yritä ajatella niin että siellä töissä olevat ovat ammattilaisia ja kaikki toimenpiteet ovat heidän arkista työtään. He näkevät paljon kaikenlaista, eikä tarvitse hävetä omaa kehoa tai muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Lonkka- vai polvileikkaus?
En kerro tarkemmin leikkauksesta.
Vierailija kirjoitti:
"Juttele kirurgisi kanssa peloistasi". LOL.
Niin ainakin itse tein. Oli tosi ymmärtäväinen. Ei kaikki kirurgit ole mitään empatiakyvyttömiä hirviöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonkka- vai polvileikkaus?
En kerro tarkemmin leikkauksesta.
Väkisinkin leikkauksessa menettää itsemääräämisoikeuden, koska on kahlittuna leikkauspöytään, vaikka olisi puudutuksella tehtävä leikkaus. Ei siinä saa itse määrätä mitään, vaan henkilökunta päättää siinä tilanteessa kaiken. Et ole siitä vapaa lähtemään mihinkään. Saattavat antaa lääkkeitäkin, vaikka et haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonkka- vai polvileikkaus?
En kerro tarkemmin leikkauksesta.
Hänellä on umpeenkasvanut persvako. Kävelee lyhyin askelin kuin pingviini.
MIKÄ LEIKKAUS, ONKO HENKI VAARASSA JOS EI LEIKATA?!
MUUTEN IHAN TYHMÄ KETJU JOS EI TULE VASTAUSTA.
Vierailija kirjoitti:
No olin leikkausjonossa ja siirsin kerran ja sitten peruin. Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä, mutta haluan pudottaa ensin painoa, jotta ongelma ei uusiudu. Mietitytti myös riskit ja usean kuukauden toipuminen, mutta jossain vaiheessa hakeudun uudestaan jonoon.
"Leikkaus olisi helpottanut kävelemistä"?? Mutta jos olisit mennyt leikkaukseen, niin painon pudotuskin olisi ollut helpompaa kun pystyt kävelemään.
Minä kävin lonkkaleikkauksessa juuri sen takia kun nivelrikko oli paha enkä enää pystynyt kävelemään. Täytyy sanoa että olen kyllä kiitollinen Suomen terveydenhuollolle ja ammattitaitoiselle sairaanhoidolle. Nyt pystyn taas kävelemään.
Vierailija kirjoitti:
MIKÄ LEIKKAUS, ONKO HENKI VAARASSA JOS EI LEIKATA?!
MUUTEN IHAN TYHMÄ KETJU JOS EI TULE VASTAUSTA.
Aloituksessa luki "ei henkeä uhkaavaa".
Miksi edes menette kirurgille, jos ette halua leikkausta? Kirurgit haluaa leikata kaikki, joilla vähänkään syytä leikkaukseen. Leikkauksista ne elantonsa ja meriittinsä saa.
Tyhmä kysymys. Riippuu mistä leikkauksesta on kyse.