Miten päästä katkeruudesta ex-miestä kohtaan?

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:04"]Ole vihainen ja katkera. Pura kiukkua urheilun tai jonkun harrastuksen kautta. Itse sain valtavasti voimia eroryhmästä ja terapian kautta.

Nykyisin olemme sujut exän kanssa. Hän on jo uudestakin suhteesta eronnut. Ei ollut sitä mitä hän toivoi sekään.
[/quote]

En tarkoita että pitäisi jäädä vihaamaan ja olemaan katkera. Vaan antaa itsensä tuntea kuten tuntee ja antaa anteeksi kun on valmis.

Onko kukaan onnistunut antamaan anteeksi ja jatkamaan parisuhdetta miehen kanssa? Miten pystytte elämään sen epäilyn kanssa, että mies lähtee taas toisen matkaan?

Oma mieheni vannoo ja vakuuttaa, että suhde on ohi. Anoo anteeksiantoa ja puhuu kyllä tosi kauniisti ja koskettavsti. Avannut tunteitansa enemmän kuin koskaan tämän meidän piiiitkän avioliiton aikana. Itse en ole päässyt pettämisestä yli. Tunteet vaihtelee katkeruudesta vihaan. Toisaalta kaipaan niitä meidän hyviä hetkiä...

Ala elää omaa kivaa elämää. Tekemistä

Paras kosto sille miehelle on että sä voit upeasti ja sun elämä on ilman sitä parempaa ja sulla on sitten joskus vielä hienompi mies.

Miksi pitäisi antaa anteeksi? Tai pitäisikö mitä vaan antaa anteeksi? Jos mies on valehdellut, vedättänyt, syyttänyt kun itse on ollut se joka selän takana pettää, käynyt maksullisissa naisissa, riehunut lasten edessä, rikkonut tavaroitani ja kotiamme, saanut minut pelkäämään omassa kodissani ja yrittänyt vielä eron jälkeenkin tehdä kaikkensa pilatakseen minun maineeni. Ja nyt minun pitäisi antaa se anteeksi? Voin ymmärtää että hänen käytöksensä johtuu hänen omasta häiriintyneestä persoonallisuudestaan, mutta miksi helvetissä minun pitäisi antaa anteeksi se millaisen helvetin läpi hän pisti minut ja lapsensa? En ole katkera, oma elämäni on nykyisin ihanaa ja voin hyvin. Sen voin hyväksyä ja antaa itselleni anteeksi, että ilmeisesti tämmöinen suhde piti ilmeisesti oman kasvun takia kokea, mutta anteeksi todelliselle kusipäälle minun mielestäni tarvi aina antaa.

Minunkin mies petti, oli salasuhde pari vuotta. Sain joltain tekstarin, joka kertoi suhteesta. Mies lopetti suhteen ja olipa tämä nainenkin minuun yhteydessä ja pyyteli anteeksi. Me on yritetty puhua läpi tätä ja toistaiseksi jatketaan yhdessä ja syynä on teini-ikäiset lapset, joille en halua eroperhettä. Seksi on ollut parhainta ikinä. Meillä oli aika kuivaa vuosia ja syynä olin ihan minä itse, joten ehkä se ajoi miehen suhteeseen. Meillä on aina ollut muuten toimiva suhde paitsi seksin suhteen. No nyt on seksiä ja se tuntuu hyvälle. Voisi tietysti ajatella, että annan niin ei mene muiden kanssa, mutta oikeasti halut ovat heränneet. Ei se ahdistus kuitenkaan vielä ole ohi ja tätä varmasti vatvotaan pitkään.

Ole vihainen ja katkera. Pura kiukkua urheilun tai jonkun harrastuksen kautta. Itse sain valtavasti voimia eroryhmästä ja terapian kautta.

Nykyisin olemme sujut exän kanssa. Hän on jo uudestakin suhteesta eronnut. Ei ollut sitä mitä hän toivoi sekään.

Siis paras kostohan on se, että sinä voit hyvin ja olet onnellinen. Nyt on elämä avoinna sinulle vaikka mitä kivaa, mutta ilman muuta joskus pakostakin ajattelet ex-miestäsi, mutta älä liikaa. Minusta tuntuu, että aina tulet inhoamaan miestä sen vuoksi, mitä hän teki. Mutta minusta se on ihan sallittu tunne. Kunhan et jää rypemään siihen, vaan nautit uudesta elämästäsi ilman häntä.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:12"]

Siis paras kostohan on se, että sinä voit hyvin ja olet onnellinen. Nyt on elämä avoinna sinulle vaikka mitä kivaa, mutta ilman muuta joskus pakostakin ajattelet ex-miestäsi, mutta älä liikaa. Minusta tuntuu, että aina tulet inhoamaan miestä sen vuoksi, mitä hän teki. Mutta minusta se on ihan sallittu tunne. Kunhan et jää rypemään siihen, vaan nautit uudesta elämästäsi ilman häntä.

[/quote]

Jos sinä toimit noin, niin olet vielä vihassasi kiinni etkä ole antanut anteeksi. Tuo katkeroittaa, ja se tulee näkymään naamassa, kun vuodet karttuvat.

Siitä tietää, että on antanut anteeksi, ettei yhtään jano kostoa. Eikä ole tarvetta päteä uusilla suhteilla tai osoittamalla omaa onnellisuutta.

up

up

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 09:04"]

Miksi pitäisi antaa anteeksi? Tai pitäisikö mitä vaan antaa anteeksi? Jos mies on valehdellut, vedättänyt, syyttänyt kun itse on ollut se joka selän takana pettää, käynyt maksullisissa naisissa, riehunut lasten edessä, rikkonut tavaroitani ja kotiamme, saanut minut pelkäämään omassa kodissani ja yrittänyt vielä eron jälkeenkin tehdä kaikkensa pilatakseen minun maineeni. Ja nyt minun pitäisi antaa se anteeksi? Voin ymmärtää että hänen käytöksensä johtuu hänen omasta häiriintyneestä persoonallisuudestaan, mutta miksi helvetissä minun pitäisi antaa anteeksi se millaisen helvetin läpi hän pisti minut ja lapsensa? En ole katkera, oma elämäni on nykyisin ihanaa ja voin hyvin. Sen voin hyväksyä ja antaa itselleni anteeksi, että ilmeisesti tämmöinen suhde piti ilmeisesti oman kasvun takia kokea, mutta anteeksi todelliselle kusipäälle minun mielestäni tarvi aina antaa.

[/quote]

Sinun ei tarvitse hyväksyä hänen tekojaan, mutta sinun ITSESI takia sinun kannattaa antaa anteeksi.

Se ei tarkoita, että painat asian villasella ja unohdat. Anteeksi antaminen tarkoittaa, että päästät irti, et janoa kostoa, eikä mennyt tule heijastumaan sinun tulevaisuuteesi, eikä mennyt suhde määritä tulevia suhteita, eikä se tuo katkeria ryppyjä naamaasi kun ikäännyt.

Itsesi takia sinä sen siis teet. Et miehen takia. Eron huomaa vasta jälkeenpäin.

To forgive is to set a prisoner free - to find out the prisoner was yourself.

En ole tietävä, mutta mietin vaan, että kai niille lapsille pitää sentään totuus kertoa, miksi suhde päättyi.

4

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 10:30"]

Aloita jokin uusi "hullu" harrastus, vaikka seinäkiipeily! Saat muuta ajateltavaa, kunto kasvaa ja saatat löytää uusia ihania ihmisiä ympärillesi. Jatka eteenpäin, laajenna kaveripiiriäsi. Tulevaan voit itse vaikuttaa menneeseen et enää. Hammasta purren kohti parempaa elämää.

[/quote]

Kannatan seinäkiipeilyä lämpimästi - siinä ei oikeasti pysty ajattelemaan mitään muuta kuin kiipeämistä. Ja jos on huono päivä, kaiken kiukun ja vitutuksen saa purettua, kun repii tarpeeksi vaikeita seiniä. Kunnon "hampaat irvessä, perkele" -meininki auttaa kummasti vaikeiden kohtien ohi :)

Kiipeilyporukassa on sitä paitsi hyvä fiilis, joten löydät varmasti uusia ystäviä :)

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 09:20"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 08:39"]

Meillä oli hyvin pitkä suhde, joka päättyi siten, että mies petti, mutta syyttikin mua pettämisestä sen sijaan.

Mies lähti sitten tämän naisen matkaan, jonka kanssa oli pettänyt minua jo vuosikaudet. Olen vihainen siitä, että teki tämänkin vielä kaiken muun lisäksi. Onnellinenhan mun pitäisi olla, kun pääsin siitä eroon, mutta kannan kaunaa, miksi ja miten yli siitä?

[/quote]

Ei siitä oikein pääse.

Mulle kävi samalla tavalla. Mies petti ja vieläpä niin, että oma suhteemme oli erittäin toimiva miehenkin mielestä. Hän ei osannut selittää miksi rakastui toiseen. Mä halusin erota, koska mies ei halunnut jättää sivusuhdettaan, vaan jatkaa kuten ennen kun mä tiesin asiasta. Eron jälkeen hän syytti mua perheen hajottamisesta ja perusteli syytöksen niin, että jos en olisi saanut tietää noiden kahden naimisissaolevan suhteesta, niin kaikki ois mulle yhtä hyvin kuin ennenkin. 

Miehen sivusuhteesta ei tietenkään voi puhua lapsille, mutta mies itse on sanonut lapsille usein että "äiti halusi lähteä", kun he on ihmetelleet miksi nyt on näin että kaksi kotia. Jos tämä ei katkeroita niin mikä sitten??

[/quote]

Miksi alistut miehen kummallisiin päähänpistoihin? Senkus kerrot että isillä on uusi nainen, etkä alistu tuohon miehen harrastamaan mustamaalaamiseen ja vastuunsiirtoon. Älä anna hänen tehdä itsestäsi naista, jota saa hötkytellä miten vain. 

Miten te jotkut naiset pystytte makaamaan sellaisen miehen kanssa, mikä tulee vieraan pedin kautta?

Taisin olla nro 10, joka tähän ketjuun kirjoitti. Mä olen miettinyt, että eikö oikeesti kukaan tiennyt pettämisestä? Ja miksi kukaan ei kertonut mulle? Olinko niin huono ja hirveä, että ansaitsin tällaisen "salaisuuden"?

Ajan kanssa. Eron jälkeen voin fyysisesti huonosti todella pitkään, nyt olen päässyt tilanteeseen, jossa en edes ajattele koko miestä. Sinänsä outoa, sillä hän oli aikoinaan elämäni tärkein henkilö. 

Vihaa aikasi. Pettäminen ei ole sinun vikasi, vaikka mies kuinka siitä syyllistäisi. Tulee vielä päivä, kun huomaat olevasi tästä kaikesta vapaa. 

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 09:10"]

Onko teillä lapsi? Jos on pakko olla tekemisissä niin voi olla vaikeaa. Tosin kostaminen saattas auttaa :) ei siis lasten kautta, vaan jotenkin muuten.

[/quote]

Lapsellinen komennetti. Kasva aikuiseksi, kostaminen ei ole ratkaisu.