No niin, kertokaas teidän Ls-kokemuksista

Minusta tehtiin täysi-ikäisyyden kynnyksellä ls-ilmoitus kun koulun päättäjäispäivän iltana laukustani löytyi kaksi avaamatonta siideriä. Juonut en ollut mitään ja kävelin kadulla rauhallisesti :D noh työtään ne vain teki, säännöt on sääntöjä

Mietin että mikä ihmeen ls-kokemus.,ensimmäisenä tuli mieleen lsd-huume, ja että onko se nyt niin yleistä, että täällä ihan vertailtaisi kokemuksia villistä nuoruudesta. No, ei tämäkään riemukas aihe ole:(

Meillä on huono kokemus, josta on vaikea löytää mitään positiivista edes jälkikäteen. Lastani kiusattiin koulussa. Olimme jo yli vuoden yrittäneet saada koulua puuttumaan kiusaamiseen tehokkaasti ja lopuksi myös soitimme kiusaajien vanhemmille. Pahimmat kiusaajat jatkoivat toimenpiteistämme huolimatta kiusaamista, joka oli päivittäistä rankkaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Yritimme koulunvaihtoa, mutta kunta pisti sille tiukat raamit: kiusatulle lapsellemme tarjottiin joko erityisluokkaa tai kotoamme kaukana sijaitsevaa kaupungin huonomaineisinta koulua. Yläkouluikäinen lapsemme pisti tässä vaiheessa hihnat kiinni, eikä suostunut enää menemään kouluun. Hän kyllä yritti opiskella kotoa käsin ja se onnistuikin niissä oppiaineissa, joiden opettajat kertoivat mitä pitää opiskella ja joilta sain hakea monisteita yms materiaalia. Kaikki opettajat eivät suostuneet auttamaan tilanteessa. Olin tiiviissä yhteistyössä koulun oppilashuoltoryhmän kanssa, joten koulu oli hyvin tietoinen lastani hoitavien tahojen kannasta: psykiatri ja terapeutti olivat sitä mieltä, että lapsi ei voi palata kouluun, jossa häntä kiusataan, eikä siinäkään ole mitään järkeä, että hyvätasoinen terve lapsi laitetaan erityiskouluun. Mielenkiintoista oli myös se, että jos olisimme ottaneet vastaan tarjotun yli tunnin matkan päässä sijaitsevan koulupaikan, olisimme joutuneet maksamaan koulumatkoista aiheutuvat kulut.

Siis, teinimme ei suostunut menemään kouluun joka päivä hakattavaksi ja potkittavaksi. Eikä hän suostunut erityiskoululuun, eikä matkustamaan pitkälle tarjottuun huonomaineiseen kouluun. Hän koki tilanteen täysin epäoikeudenmukaisena: potkijat, hakkaajat ja huhujen levittäjät saivat rauhassa käydä koulua, mutta häneen ja hänen perheeseensä koko kouluyhteisö suhtautui kuin saastaan.

Koulu teki tässä vaiheessa lastensuojeluilmoituksen poissaoloista. Hämmästykseni oli suuri, kun lastensuojelu teki meistä lastensuojelu än tarpeen selvityksen. Ne mammat kävi meillä kotona ja perheenjäseniä haastateltiin yhdessä ja erikseen. He eivät tulleet kouluun selvittämään asiaa, vaikka pyysin monta kertaa. Meille ei annettu luettavaksi mitä he meistä kirjoittivat, eikä meille koskaan vastattu kysymyksiimme mitä on tapahtumassa (esim. Olimmeko lastensuojelun asiakkaita? En vieläkään tiedä.). Se oli salamyhkäistä ja ylimielistä. Lastensuojelu ei puuttunut kiusaamiseen, ei auttanut uuden koulupaikan hankinnassa, ei mitään. Teinimme viha yhteiskuntaa kohden kasvoi ja hän alkoi saada järkyttäviä raivareita. Onneksi puheyhteys meidän perheenjäsenten kesken säilyi ja teini kertoi meille vanhemmille mitä ajatteli: hän ei enää luottanut viranomaisiin ja yhteiskuntaan, vaan tunsi sen alkaneen sotaan sekä häntä että koko perhettä vastaan. Lastensuojelun kiinnostus meitä kohtaan loppui yhtä äkkiä kuin se oli alkanutkin. Koulussa sama meno jatkui. Rehtori vaikutti pettyneeltä, kun kerroin ettei lastensuojelu ollut löytänyt mitään syytä lastensuojelun toimenpiteille.

Muutimme sitten muualle, että saimme lapsen taas kouluun.

Mutta lastensuojelusta jäi kummallinen kokemus. Paljon he aikaa meihin tuhrasivat, mutta eivät oikeasti halunneet ratkaista tilannetta. En muuten usko, että siellä on resurssipulaa. Ongelma on enemmän siinä, mihin he resursseja käyttävät.

Up

2

Omasta 16v lapsesta teki poliisit ilmoituksen kun hallustaan löytyi eräs viikonloppu alkoholia. Päivystävä sossu soitti jo silloin illalla, ja seuraava seuraavalla viikolla. Asia oli sillä selvä. Tuo lapsi on jo aikuinen ja kaidalla tiellä.

2

2

up

Mii

2

2

2

J

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:21"]

24, mitä olisit toivonut lastensuojelun tekevän?

[/quote]

Hyvä kysymys olisi, mihin tuossa lastensuojelua tarvittiin. Koulunhan olisi pitänyt pistää kiusaajat perkele kuriin tiukoin keinoin. Heidän elämäänsä olisi pitänyt lastensuojelun puuttua, kun ei kakarat osaa käyttäytyä, vanhemmat eivät kasvata, ja ylipäätään kun kerran pitää käyttäytyä niin häiriintyneellä tavalla. Koulun olisi pitänyt näyttää, että siellä ei kertakaikkiaan siedetä kiusaamista, väkivaltaa jne. Lastensuojelun olisi pitänyt puuttua koko koulun toimintaan - opettajien ja rehtorinkin, kun heillä on siinä asemassa niin suuria vaikeuksia rajojen pitämisessä, että osa lapsista joutuu kokemaan jatkuvaa väkivaltaa koulutiellään. Lastensuojelu olisi voinut puuttua koko koulun häiriintyneeseen ilmapiiriin, jossa syytetään uhria välillisesti "ongelmien aiheuttajaksi" ja kohdistetaan toimenpiteet häneen.

Valitettavasti lastensuojelu ei taida toisten virkamiesten tekemisiin pahemmin puuttua, vaikka monesti pitäisi, kun lapset niin paljon heidän huomassaan ovat ja heidän vastuullaan.

Perhehän tuossa on tehnyt kaiken minkä voi ja enemmänkin, kun ei ole hyväksynyt siirtoa pitkän matkan taa huonomaineiseen kouluun (kun lapsi on kerran nopeasti oppiva) ja on sitten ottanut opetusvastuun itselle - se ei ole ihan pieni taakka.

Ei lastensuojelua oikeasti mikään resurssipula vaivaa vaan se, että suurin osa resursseista menee aivan joutavaan paperirumbaan ja aivan idioottimaisiin toimenpiteisiin niin kuin esim. tuossa tapauksessa.

R

2

2

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:42"]

Olen tehnyt useampia sukulais perhetilanteesta johtuen. Perheen isällä on pitkä päihde- ja rikoshistoria. Käyttää muutamien vuosien tauon jälkeen erilaisia päihteitä ja pahoinpitelee vaimoaan ja myös muita kohdalle osuvia ihmisiä. Perhe on muuttanut liioittelematta 7 vuoden aikana 12 kertaa eri asuntoon tai paikkakuntaa. Monenmoisisa ongelmia on. Ls-ilmoitukai on tehneet monet  tahot. Mielestäni ihan kaikissa tapauksissa ei ole ollut varsinaista aihetta. Ilmoituksia on tehty paljon. Monenmoisia tukitoimia on perheelle annettu. On ollut vieroitushitoa ja kuntoutusta. Perhetyöntekijää, päivähoitoa yms. perheen äiti ottaa tasaisin väliajoin eroa, mutta palaa kerta toisensa jälkeen miehensä luo.

Paljon on pitänyt tapahtua, että lastensuojelu puuttui tähän tilanteesen. Ihmettelen monien puheita ja kertomuksia, että lapsia "varastetaan" vanhemmilta ja sijoitetaan asumaan muualle kuin koteihinsa. Oma kokemukseni on että tosi kauan kesti ja kamalia asioita sai tapahtua, eikä kukaan puttunut. Tuettiin ja tuettiin vaan....

[/quote]

anteeksi, alapeukutin vahingossa kun piti yläpeukuttaa! Näin se menee, kyllä lasta yritetään pitää mahdollisimman pitkään perheessään ja sijoittaminen muualle on vasta viimeisiä keinoja. Jos lapsi viedään kodistaan, on tosi kyseessä. Ei lapsia huvikseen viedä. Välillä kyllä kynnys voisi olla matalammallakin kun juttuja kuuntelee...

Ups