Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yksinkertainen ajatusleikki pakkoruotsittajille:

Vierailija
11.11.2014 |

Suostuisivatko ruotsalaiset siihen, että Ruotsin kaikissa kouluissa peruskouluista yliopistoihin olisi pakollista opiskella suomen kieltä? Ruotsissa on kuitenkin yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Ja Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä kauppakumppaneita ja on sitä yhteistä historiaakin.

Kysykääpä tätä joltain ruotsalaiselta, niin ehkäpä ymmärrätte, miksi lähes kaikki suomalaiset vastustavat pakkoruotsia.

Kommentit (64)

Vierailija
41/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 06:47"]

No tuskin Ruotsissa haluaisikaan kovin moni suomea pakolliseksi näin yht äkkiä, varsinkaan kun siellä vain yksi virallinen kieli. Suomessa ruotsi taas on ollut pakollinen aina. Ymmärrän pakkoruotsin vastustajia, itselläni ei ole ongelmaa asian kanssa.

[/quote]

"Aina", eli todellisuudessa noin 40 vuotta, peruskoulun tulosta lähtien. Sinne muuten RKP kiristi sen, asiantuntijoiden suunnittelemaan peruskouluun piti tulla kaikille vain pakollinen englanti. RKP oli sitä mieltä, että englannilla ei ole niin väliä, mutta ruotsi pitää saada pakolliseksi.

Vierailija
42/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:13"]

Uusi ajatusleikki. Pakkoruotsi poistuu--> oppilaat valitsevat englannin ja opiskelevat ainoastaan sitä. Ihan jees jos on sitä mieltä että se riittää. Nimittäin se on harhaluulo, että kun ruotsin pakollisuus poistuu niin lapset innosta kirkuen haluavat ruveta opiskelemaan saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia, mandariinikiinaa jne. Tilastollisesti kaikkien pienten kielten osuus yo-kirjoituksista on vähentynyt viime vuosina englannin valta-aseman takia. 

Ja mistä ihmeestä kaikki kuvittelee että jonnekin Kyrvätperän yläkouluun löytyisi esim. mandariinikiinan opettaja kun ei sinne saada edes saksanopettajaa? Niitä ei löydy tarpeeksi edes suurten kaupunkien kouluihin. 

[/quote]

Sitten kun vielä kerrot, miten on mahdollista olla valitsematta pakollista toista kieltä? Niih? Se, että vapaaehtoisia kieliä luetaan vähemmän, ei merkitse mitään, sillä niitä luetaan kahden pakollisen kielen LISÄKSI.

Eihän myöskään alakouluissa ole ruotsin opettajaa, mutta siitä ei pakkoruotsittajat välitä. Ei muuten ollut pakkoruotsinkaan tullessa tarpeeksi ruotsin opettajia kaikkialle. Eikös ne ruotsin opettajat sitä paitsi voi opettaa muitakin kieliä, osaavathan he jo kaikkien kielten porttikieltä, ruotsia?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 11:13"]

Uusi ajatusleikki. Pakkoruotsi poistuu--> oppilaat valitsevat englannin ja opiskelevat ainoastaan sitä. Ihan jees jos on sitä mieltä että se riittää. Nimittäin se on harhaluulo, että kun ruotsin pakollisuus poistuu niin lapset innosta kirkuen haluavat ruveta opiskelemaan saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia, mandariinikiinaa jne. Tilastollisesti kaikkien pienten kielten osuus yo-kirjoituksista on vähentynyt viime vuosina englannin valta-aseman takia. 

Ja mistä ihmeestä kaikki kuvittelee että jonnekin Kyrvätperän yläkouluun löytyisi esim. mandariinikiinan opettaja kun ei sinne saada edes saksanopettajaa? Niitä ei löydy tarpeeksi edes suurten kaupunkien kouluihin. 

[/quote]

Sitten kun vielä kerrot, miten on mahdollista olla valitsematta pakollista toista kieltä? Niih? Se, että vapaaehtoisia kieliä luetaan vähemmän, ei merkitse mitään, sillä niitä luetaan kahden pakollisen kielen LISÄKSI.

Eihän myöskään alakouluissa ole ruotsin opettajaa, mutta siitä ei pakkoruotsittajat välitä. Ei muuten ollut pakkoruotsinkaan tullessa tarpeeksi ruotsin opettajia kaikkialle. Eikös ne ruotsin opettajat sitä paitsi voi opettaa muitakin kieliä, osaavathan he jo kaikkien kielten porttikieltä, ruotsia?

 

Vierailija
44/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsissa asuu enää vain  n 200.000 suomea äidinkielenään puhuvaa ja määrä hupenee.Se johtuu osittain siitä että Ruotsi ei ole kaksikielinen kuten Suomi. Ruostista puuttuu rakenteet suomen kielen aseman ylläpitämiseksi. Ne ovat: Mahdollisuus käydä suomenkielistä koulua ainakin paikkakunnilla joissa asuu paljon suomenkielisiä, mahdollisuus käyttää suomea viranomaisten luona asioidesa, esim lääkärissä tai poliisin luona, myös suomenkielinen media ja kulttuurilaitokset Ruotsissa ovat aika aneemiset.

Ruotsalaisille tekisi hyvää järjestää kouluissa jokaiselle pakolline suomen kielen alkeiskurssi, ja alueilla joissa on paljon suomalaista alkuperäisväeestöä eli Pohjois-Ruotsissa Uumajasta pohjoiseen, pitäisi laajempi kurssi sekä peruskoulussa että lukiossa olla pakollinen. Virkamiehiltä jotka työskentelevät niillä alueilla pitäsi olla ns virkamiessuomi suoritettuna.

 

 

Vierailija
45/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakkoruotsi FAQ

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).

Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.

K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.

K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".

K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.

Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.

K: Miksi "pakkoruotsin" vastustajat ovat epädemokraattisia?
V: Heidän epädemokraattisuutensa on siinä, että he näkevät vähemmistöt aina jonkinlaisena sisäisenä vihollisena tai kerjäläisenä, joka ei ole eikä saa olla oman elämänsä subjekti, vaan jota enemmistö tykönänsä päättää "kohdella" milloin mitenkin. Kuitenkin jokainen meistä kuuluu ainakin jossain elämänsä vaiheessa johonkin vähemmistöön, joka joutuu anomaan virkakunnalta asioidensa käsittelyä normaalista poikkeavassa, vähemmistön erityiset tarpeet huomioonottavassa järjestyksessä. Esimerkiksi se, jolla on liikuntavamma, tarvitsee valtion kustantaman pyörätuolin. "Pakkoruotsin" vastustajien mielestä kaikkien on kuitenkin mentävä jalan portaista, ja invalidiluiskan sekä pyörätuolin järjestäminen vammaiselle on "epäoikeudenmukainen etuoikeus".

On merkillepantavaa, että "pakkoruotsin" vastustajat näkevät kaikki erimieliset - myös ne, jotka kannattavat vapaaehtoista ruotsin opetusta maltillisemmassa hengessä - "suomalaisten" tai "suomalaisuuden" geneerisinä ja parantumattomina vastustajina, eivät potentiaalisina liittolaisina, jotka voitaisiin asiallisella taivuttelulla käännyttää. Itseään he sitä vastoin pitävät jonkinlaisina suomalaisuuden portinvartijoina, joilla on yksinoikeus määritellä omavaltaisesti, mitä suomalaisuus on. Kukaan ei ole antanut heille tällaista mandaattia demokraattisessa järjestyksessä, kaikkein vähiten Suomen kansa, ja on varsin selvää, että jos he pääsisivät ruotsin kielestä eroon, he löytäisivät kyllä jotain muuta "epäsuomalaista", jonka haluaisivat tuhota. Tämän takia ns. "pakkoruotsin" vastustajat eivät ole uhka vain ruotsinkielisille, vaan koko kansan vapaudelle ja viime kädessä hengelle.

K: Mistä lähtökohdista voitaisiin käydä asiallista keskustelua "pakkoruotsin" asemasta?
V: Oikeat lähtökohdat olisivat esimerkiksi ruotsinopetuksen todelliset kustannukset, keskimääräisen kouluaineen opettamisen todelliset kustannukset, tilastotiedot siitä, kuinka levinnyttä ruotsin osaaminen todella on peruskoulun käyneissä ikäluokissa sekä tiedot siitä, kuinka moni hyvän ruotsintaidon hankkinut on ammatillisista tai henkilökohtaisista syistä saanut tyydytystä taidostaan. Vastaavat selvitykset tulisi tehdä muista kouluaineista. Vain näin voidaan selvittää, onko ruotsi epätavallisen paljon vihatumpi tai tarpeettomampi aine kuin kaikki muut aineet.

Selvityksen laatiminen tulisi tietenkin uskoa riippumattomalle elimelle, johon Suomalaisuuden liitolla ei olisi osaa eikä arpaa. Kansainvälinen komissio ilman Suomen, Ruotsin tai suomenruotsalaisten edustajia olisi hyvä idea. Siihen tulisi toki ottaa mukaan Euroopan vähemmistökielten tuntijoita ja kielivähemmistöjen edustajia.

Olisi myös aiheellista tutkia Suomalaisuuden liiton julkisuuskampanjojen korrelaatio ruotsin epäsuosion heilahduksiin.

Vierailija
46/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa jumalattoman pitkässä höpinässä unohdetaan perusasia. Kukaan ei ole kieltämässä ruotsin opetusta kouluissa, vaan vaatimassa sen pakollisuuden poistamista. Vapaaehtoisena sitä saisi edelleen opiskella niin paljon kuin lystää. Olisiko kenelläkään argumentteja pakollisen ruotsin opiskelun puolesta? Niitä ei tuossa ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 09:48"]

Olisiko kenelläkään argumentteja pakollisen ruotsin opiskelun puolesta? Niitä ei tuossa ollut.

[/quote]

Olihan siinä: kun ruotsi on pakollinen, äärifennomaanivanhemmat eivät voi kieltää lapsiltaan sen opiskelua.

Vierailija
48/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 09:26"]

Ruotsi ei ole koskaan ollut Suomen vallan alaisena,joten turhaa jankata tommosta paskaa.

[/quote]

No jos jätetään se osa ruotsin maantieteellisestä alueesta Ruotsin kuningaskunnalle, joka ei ole koskaan ollut geeni- tai kieliperinnöltään suomalaisten hallussa, niin aika pieneksi jää. Ja siitähän tämä koko "kielipolitiikka" juontuukin, niin pitkään kuin on yksikään suomalainen joka muistaa oikean historian sataa vuotta pidemmälle, on koko ruotsin kuningaskunta hataralla pohjalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakkovenäjä kouluihin! Näin päästään eroon russofobiasta! :D Oikeasti maailman paskin argumentti, löytyykö vielä huonompaa?

Vierailija
50/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä keskustelu on valitettavasti aivan väärillä raiteilla.

On aivan turhaa puhua mistään ruotsin opiskelun lopettamisesta niin kauan kuin ruotsi on suomessa virallinen kieli.

Ja ap:n vertaus täysin vertauskelvoton.

 

Itse olen muuten pakkoruotsia vastaan!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 07:10"]

Kylläpä on jollekkin jäänyt kovat traumat tuosta ruotsista. Kaikki hokevat, että tervetuloa 2010-luvulle, tarkoittaako tuo sivistyksestä luopumista?

[/quote]

Ruotsin kieli on siis yhtä kuin sivistys? Missään muualla ei siis ole sivistystä kuin Ruotsissa ja Suomessa, muualla kun ei tuota ruotsia pahemmin osata. Käypä nyt pikaisesti kertomassa muulle maailmalle että ovat ihan sivistymättömiä moukkia. Ehkä nekin määrää pakkoruotsin kouluihinsa, esim. Saksa, Ransa, Espanja, Italia jne. 

Vierailija
52/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 09:54"]

Pakkovenäjä kouluihin! Näin päästään eroon russofobiasta! :D Oikeasti maailman paskin argumentti, löytyykö vielä huonompaa?

[/quote]

Paavo Lipposen mukaan itä-Suomea on suojeltava ruotsin vapaaehtoistamista väistämättä seuraavalta ghettovenäläisyydeltä ja Moskova-suuntautumiselta. Pakkoruotsi pelastaa Suomen Ukrainan kohtalolta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lipponen-sk32011/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 09:56"]

On aivan turhaa puhua mistään ruotsin opiskelun lopettamisesta niin kauan kuin ruotsi on suomessa virallinen kieli.

[/quote]

Ruotsin opiskelua ei olla lopettamassa, eikä ruotsin asemaa virallisena kielenä tarvitse muuttaa. Pakollisuus sen sijaa voidaan purkaa, sen tilalle kaikille pakollinen B-kieli jonka jokainen voi valita koulun tarjonnasta.

Jos jokaisen koulun on tarjottava vähintään kolmea vierasta kieltä, joista yhden on oltava ruotsi, ja opetusryhmän koko ei ole kriteeri, niin kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.

Vierailija
54/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää kysyä Jörn Donnerilta. Hän ei pakottaisi suomalaisia puhumaan ruotsia?!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 18:47"]

Suostuisivatko ruotsalaiset siihen, että Ruotsin kaikissa kouluissa peruskouluista yliopistoihin olisi pakollista opiskella suomen kieltä? Ruotsissa on kuitenkin yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Ja Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä kauppakumppaneita ja on sitä yhteistä historiaakin.

Kysykääpä tätä joltain ruotsalaiselta, niin ehkäpä ymmärrätte, miksi lähes kaikki suomalaiset vastustavat pakkoruotsia.

[/quote]

Eivät suostuisi. Mutta kysymyksesi on "väärä", sillä eihän Suomessakaan opiskella ruotsia siksi, että tänne on muuttanut tietty määrä ruotsia puhuvia ihmisiä. Me opiskelemme ruotsia siksi, että Suomessa asuu suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi ja meidän kulttuurihistoriamme on pitkälti ruotsinkielistä.

Vierailija
56/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 01:00"]

Suomi on kaksikielinen maa..siksi Suomessa opiskellaan sekä suomea että ruotsia. En voi tajuta mitä se on keltään pois. Ei oppi ojaan kaada jne.

[/quote]

Eihän tämä edes vastannut AP:n kysymykseen. Pitäisikö Ruotsissa olla myös pakkosuomi? Perusteet ainakin olisivat täysin samat kuin Suomen pakkoruotsille. 

Vierailija
57/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiesittkö muuten että suomenruotsailaisilla alueilla on mahdollisuus "kielikylpyyn" eli päiväkoti ja peruskoulu toisella kotimaisella. MUTTA vain niin päin että suomalaiskakaroille opetetaan ruotsia. Koska suomenruotsalaisillehan siitä ei olisi mitään hyötyä.

Kaksikielisyys ihan fine, mutta koittakaa nyt pitää huoli siitä että ne suomenruotsalais raukat oppivat myös suomea. Pohjanmaalle mentäessä yrittävät työpaikoillaan opetella suomea, eli siis niille pakkosuomi on ihan yhtä tehotonta kuin pakkoruotsi meille. Voin ainakin tunnustaa että vaikka olen suorittanut "virkamiesruotsin" niin mitään muuta en osaa kuin "Jag heter Maija".

Se että se ruotsi on pakollista joka perähikiässä takaa vain sen että laadukasta kieltenopetusta ei saada. Meillä yläasteella (joo, sinne landelle ei kukaan hyvin opiskellut ruotisnmaikka halunnut tulla) ruotsia opettu kuviksenopettaja, ilman kunnollista pätevyyttä, mutta ilmeisesti niistä kymmenestä opettajasta, mitä koko yläasteella oli, hän sitten oli opiskellut ruotsia eniten.

Ymmärrättekö lainkaan mitä Suomen kaksikielisyys maksaa?

Vierailija
58/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

#49 on asian ytimessä. Peruskouluun on saatava kaikille pakollinen B-kieli, jonka saa itse valita. Tällä tavalla suomalaisten kielitaito laajenee ja silti ruotsin opiskelu on halukkaille mahdollista. Koska ruotsin kieli on helpompi oppia kuin esim. saksa, venäjä tai ranska, on todennäköistä, että monet edelleen valitsevat B-kieleksi ruotsin. Kun valinta on vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio nousee ja oppimistulokset paranevat. Lopputulos on mielestäni win-win: suomalaisten kielitaito laajenee ja ruotsin kielen osaamisen laatu paranee. Toisin sanoen ne jotka opiskelevat ruotsia, oppivat sitä enemmän ja paremmin kuin nykyisin. Ne jotka eivät opi ruotsia, oppivat jotakin muuta kieltä. Mikä tässä ei sovi pakkoruotsin kannattajille?

Vierailija
59/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 10:17"]

Tiesittkö muuten että suomenruotsailaisilla alueilla on mahdollisuus "kielikylpyyn" eli päiväkoti ja peruskoulu toisella kotimaisella. MUTTA vain niin päin että suomalaiskakaroille opetetaan ruotsia. Koska suomenruotsalaisillehan siitä ei olisi mitään hyötyä.[/quote]

No tietenkin. Eihän belgialaislapsillekaan olisi ollut mainittavaa hyötyä Kongon kielistä, mutta kongolaisille emämaan kielten opiskelu avasi tien eurooppalaisten sivistyskansojen perheeseen. Jos nyt ei ihan salin puolelle, niin kyökkiin kuitenkin.

Vierailija
60/64 |
12.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 10:19"]

#49 on asian ytimessä. Peruskouluun on saatava kaikille pakollinen B-kieli, jonka saa itse valita. Tällä tavalla suomalaisten kielitaito laajenee ja silti ruotsin opiskelu on halukkaille mahdollista. Koska ruotsin kieli on helpompi oppia kuin esim. saksa, venäjä tai ranska, on todennäköistä, että monet edelleen valitsevat B-kieleksi ruotsin. Kun valinta on vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio nousee ja oppimistulokset paranevat. Lopputulos on mielestäni win-win: suomalaisten kielitaito laajenee ja ruotsin kielen osaamisen laatu paranee. Toisin sanoen ne jotka opiskelevat ruotsia, oppivat sitä enemmän ja paremmin kuin nykyisin. Ne jotka eivät opi ruotsia, oppivat jotakin muuta kieltä. Mikä tässä ei sovi pakkoruotsin kannattajille?

[/quote]

Koska ruotsi on helppo oppia, sitä näkee kaikkialla ja opetuksessa vaatimustaso on alhaalla, sen valitsisivat jatkossa vain ne, joilla ei ole kielipäätä tai motivaatiota. Ruotsista tulisi amisten kieli, jota he opiskelisivat puolihuolimattomasti pilkaten. Kun taas ne, joilla on tavoitteena ura liike-elämässä ym. kansainvälisessä toiminnassa, valitsisivat haastavamman ja aidosti hyödyllisemmän kielen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi yksi