Mistä hinnasta suostuisit sterilisoitavaksi?
Intiassa ilmeisesti naisille (vaikka toimenpide on helpompi tehdä miehille) maksetaan jos ne hankkii sterilisaation. Mistä hinnasta Sinä suostuisit siihen?
Kommentit (37)
Mä ihan maksoin omasta tahdostani ja täysin vapaaehtoisesti toimenpiteestä yhteensä noin satasen (sis. pari lääkärikäyntiä ja toimenpidepäivän sairaalamaksu).
En suostuisi mistään hinnasta. En edes sadoista miljoonista.
Mä itse maksoin siitä 96.40e, tasan kuukausi sitten.
Suostuisin maksamattakin, mutta jos saisin pyytää niin paljon kuin haluan niin mikäs siinä, miljoona tai pari ei ainakaan haittaisi.
Mulle riittäisi, jos pääsisin sterilisaatioleirille Intiaan.
Menisin ilmaiseksi ja olisin iloinen, jos minun ei tarvitsisi sentään maksaa toimenpiteestä.
Kahdesta miljoonasta eurosta menisin. Meillä on tosin mies jo jonossa... Tultiin yhdessä siihen tulokseen, että koska minä olen kaksi lasta jo kantanut ja kaksi sektiota kokenut, niin miehen vuoro mennä toimenpiteeseen.
Voisin itse jopa vähän siitä maksaa jos semmoisen saisin.
Voisin maksaa 500€ mutta enempää en raaskis.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 17:50"]Intiassa ilmeisesti naisille (vaikka toimenpide on helpompi tehdä miehille) maksetaan jos ne hankkii sterilisaation. Mistä hinnasta Sinä suostuisit siihen?
[/quote]
Siis jos mulle vielä maksettais sterilisaatiosta, sehän olisi tuplavoitto!!!!
Saa olla aivan helvetin iso summa. En halua lapsia enempää. Ja jos se vaikuttaa menkkoihin jotenkin, vähentävästi, niin hyvä vaan, tällä hetkellä ne vaivaat kuitenkin jopa ~4kertaa vuodessa. Mutta pelkään ja kammoan ja inhoan kaikkia toimenpiteitä, hammaslääkäristä gynekolokilla käymiseen.
Voisin kyllä ihan itse maksaa siitä.
t. 20v
Kunhan sais töistä sairasloman! Eihän tuolla alhaalla muutenkaan enää mitään tapahdu:)
Mielenkiintoinen kysymys. 1 000 000,-, se alkaisi tuntua oikealta summalta. Olen vapaaehtoisesti lapseton, mutta pidän ajatuksesta, että periaatteessa kohtuni voi tuottaa oman biologisen lapsen, JOS minä ITSE niin päättäisinkin haluta, mitä tosin en aio tehdä. Muutama vuosi olisi enää aikaa pyörtää päätös, ja näyttää vahvasti siltä, ettei tule tapahtumaan. Silti mulle kokonaisuutena se tietoisuus on jotenkin tärkeä. Kroppani todennäköisesti toimii oletusarvoisesti.
Oon joskus tuota toimenpidettä harkinnutkin, mutta en uskalla toteuttaa, koska pelkään nikkeliallergiaa (essure) ja sitä, että saisin infernaaliset vaihtarioireet ennen aikojaan tai jotain muita sivuvaikutuksia. Eikä sitä sitten voisi kovin helposti perua enää. Pelkään myös kaikenlaista ronkkimista, leikkauksista puhumattakaan, joten ihan kevein perustein en steriin menisi.
Ihan vapaaehtoisesti tein sterilisaatio 35.v. Meillä on 3 ihanaa ja rakasta lasta.
Pullakahvit jos joku tarjois ni voisin suostua.