Kannattaako tällaista ystävyyttä ylläpitää? Arvot ei kohtaa

Minulla on ystävä, jolla on parivuotiaita lapsia (2 ja 3v). Hänen ja ex- miehensä avioliitto kariutui kun ystäväni petti tätä miestä jatkuvasti syyttäen samalla miestä (oikeuttamalla tekonsa) sillä että "mies ei ole huomioinut minua viimeaikoina".

Nyt hänellä on uusi mies ja hän pettää tätä jälleen samalla verukkeella, kun mies ei huomioi häntä tarpeeksi niin hän sitten pettää. Hän tunnusti joitakin hairahduksiaan uudelle miehelleen mutta mies ei tiedä läheskään kaikkea. Tämä harmittaa, sillä tunnen miehen henk.koht ja hän on mukava ja kiltti. Silti hän antaa kaiken tälle ystävälleni anteeksi rakkaudenhuumassaan.

Tämä kaverini myös jättää lapsensa ex-miehen hoidettavaksi kun haluaa olla kahdestaan uuden miehensä kanssa. Silloin kun ottaa lapset kylään, vie hän ne samantien vanhempiensa hoidettavaksi. Joskus kun lapset olivat hänellä, ja olin samaan aikaan kylässä, hän kiroili lapsille hirvittävällä tavalla, esim. "lopeta perkele, painu vittuun, nyt *lapsen nimi* vittu sun kanssa"?

Hän myös käyttää paljon alkoholia ja se johtaa usein näihin pettämisiin, valehtelukierteisiin ja lasten hoidossaoloon. Itse en arvosta tällaista käytöstä lapsia kohtaan yhtään. Ikään kuin häntä ei eron jälkeen kiinnosta kuin etsiä uutta onnea vastuunkantamisen sijaan.

Hän viettelee myös ystäviään (miehiä) ja ajattelee olevansa hyvin pidetty ihminen. Tämä ällöttää minua. Hän hankkii ystäviä makaamalla heidän kanssaan.

Meille olemassoleville ystäville osaa olla välillä hyvä ja auttavainen, mutta tuntuu että roolini hänelle on nykyään vain terapeutti tai joku jolta hakea tukea kun joku asia ei mene suunnitellusti. Olen vihjaillut hänelle hänen käytöksestään mutta hän suuttuu tai puolustelee toimintaansa eikä näe näissä asioissa juurikaan vääryyttä.

Miten voisin ottaa tähän ystävään etäisyyttä? Ystävyys ei enää kiinnosta, koska olen hänelle vain terapeutti ja pelinappula. Silti tuntuu, etten halua loukata häntä. :(