Miten kestit/kestät vauvavuoden väsymyksen?

Siten että lapsiluku jää yhteen. Ei ikinä enää uudestaan näitä rikkonaisia öitä, hullukshan ne tekee.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas onko mulla aika kullannut muistot. Meillä kaksi lasta 10 & 11 v. Ovat olleet suht hyviä nukkumaan. Esikoinen varsinkin porskuttanut täydet yöt vastasyntyneestä. Nuoremman kanssa valvottu "normaalin" rajoissa.

Nyt kuumeilemme kolmannesta. Ja musta tuntuis aivan fantastiselta, että aamut olisi leppoista pötköttelyä kun isommat lähteneet kouluun :) meneekö se niin??? :D

Oikein haaveilen, kuinka saan löysäillä kotona vauvan kanssa ja vaunulenkkeillä juuri sillon kun huvittaa!

Työni on melko vaativaa. Olen vuosia käyttänyt 10h/vrk töihin ja työmatkoihin. Tuntuisi ihanalta heittäytyä pariksi vuodeksi oravanpyörästä.

Mutta sitten törmään keskusteluihin vauvavuosien sumusta :)

Mä olen tehnyt lapset kahdessa sarjassa eli 30+ iässä eka satsi ja 40+ iässä toka satsi.

Ei tämä ole todellakaan leppoisaa vaan täyttä työtä. Mutta, sen voin sanoa että ainakin itse kestin unettomuutta ja koliikkia paljon helpommin kuin nuorena. Varmaan vanhuksen unentarve on pienempi kuin nuoren :)

Se varmasti vaikuttaa että kuinka usein vauva herää yöllä, ja vauvan unenpätkien pituus myös.

Meillä imetin molemmat tyttäret yöunille klo 21. Heräsivät syömään klo 12 yöllä, klo 3 yöllä ja klo 6 aamulla. Nukkuivat noin 8 asti aamulla. Nukahdin itse 9-10 välillä illalla. Jokainen imetyshetki yöllä kesti n 20min kerta. Imetin sängyllä pimeässä puoliunessa. Sitten siirsin vauvan takaisin omaan sänkyyn ja nukahdin pian, koska olin uninen. Laskelmieni mukaan sain n. 8 h joka yö unta, vaikkakin pätkissä. Se oli riittävää.

Päivisin tykkäsin kyllä kaikkein eniten imettää. Imetin usein syngyllä ja lepäsin, jos oli aikaa tai tylsää, luin samalla kirjaa. Joskus imetin sohvalla vauva sylissäni, ja katsoin lempparisarjaa.

Jaksamisessa auttoi levon lisäksi vaunulenkit. Esikoinen syntyi marraskuussa, olin silloin nuori äiti. Eka 2 kuukautta oli aivoille rankkaa, en ollut vielä tottunut heräilyihin ja vauvan itkuun. Puin vauvan päiväuniaikaan, ja menimme vaunuilemaan. Kirpeä pakkasilma tuntui piristävältä ja ulkoilu piristi.

Myös lasteni isä osallistui paljon, kotitöissä, vauvan nukuttamisessa ja ruuanlaitossa. N. 1-2 vuotiaasta lähtien lapseni ovat olleet joskus isovanhemmilla myös päiväkylässä ja yökylässä.

Mammalomalla voi nukkua sitten kun lapsikin nukkuu

Huonosti jaksoin kummankin kanssa. Imetyshormonit auttoi ehkä jonkun aikaa, mutta homma romahti käsiin melko pian ja kummankin kohdalla sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Uupumus mielestäni parempi sana. Nukkumattomuus meni siihen pisteeseen, että en nukkunut enää vaikka vauva nukkui tai mies hoiti. Piti lopettaa imetys ja aloittaa unilääkkeet joiden voimin nukuin ja elämä alkoi hiljalleen helpottaa.