Uskovainen yh-äiti haluaisi löytää uskovaisen miehen, mistä ihmeestä?
Olen eronnut usean vuoden avioliitosta kolme vuotta sitten, mieheni jätettyä minut toisen naisen vuoksi. Hän ei ollut uskovainen. Ero on ollut elämäni kovin paikka, varsinkin kun liitosta syntyi nyt 5-vuotias lapsi. Luottamus miehiin romahti, ja olen onnellinen, etten menettänyt mielenterveyttäni, lähellä mentiin. Mutta lapsi pelasti minut, pakotti jaksamaan ja oli elävä todiste rakkaudesta joka ei kuole.
Nyt siis vihdoin vuosien jälkeen, olen alkanut miettimään että olisi kiva löytää mahdollisesti uusi puoliso. Mihinkään baarituttavuuksiin ei ole lapsenkaan takia kiinnostusta, eikä ne sovi muutenkaan minulle, mutta en oikein tiedä mistä aloittaisin... Kaikki ystäväni ovat vakiintuneita, perheellisiä ihmisiä, ei heidän kanssaan pääse oikein konsertteihin, keikoille,... Tällä kertaa, "vahingosta" viisastuneena, olen päättänyt katsoa vähän sitä vakaumustakin. Ei edellinen puolisoni ateistikaan ollut, mutta ei selvästi myöskään kristillisiin arvoihin uskova. Olen miettinyt, mitenköhän lapsi vaikuttaa uskovaisten miesten tutustumishalukkuuteen?
Vinkkejä? :)
Kommentit (44)
Partiostakin saattaisi löytyä uskovaisia miehiä, tosin he ovat siellä useimmiten omien lastensa takia. :/
”10. Naimisissa oleville taas annan käskyn, en minä vaan Herra: vaimo ei saa erota miehestään. 11. Jos hän kuitenkin eroaa, olkoon menemättä enää naimisiin tai sopikoon miehensä kanssa. Samoin ei mies saa erota vaimostaan” (1. Kor. 7:10-11)
Tämä on Jumalan sana.
Siellä on miehistä kova kilpailu ja paljon enemmän naisia kuin miehiä. Ei-eronneita, siis sellaisia, jotka eivät ole olleet suhteessa, on jo niitäkin enemmän kuin miehiä. Hankalaa sulla on. Parikin entuudestaan naimatonta kaveriani ei vaan löytänyt seurakunnasta. Ovat nyt pettyneitä lähemmäs viiskymppisiä ja ilman miestä.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 19:39"]
”10. Naimisissa oleville taas annan käskyn, en minä vaan Herra: vaimo ei saa erota miehestään. 11. Jos hän kuitenkin eroaa, olkoon menemättä enää naimisiin tai sopikoon miehensä kanssa. Samoin ei mies saa erota vaimostaan” (1. Kor. 7:10-11)
Tämä on Jumalan sana.
[/quote]Ai kun mies pettää vaimoaan ja ero tulee sen takia niin vaimo on tuomittu loppuelämäkseen yksinäisyyteen. Epäilen suuresti.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 23:38"]
Olen eronnut usean vuoden avioliitosta kolme vuotta sitten, mieheni jätettyä minut toisen naisen vuoksi. Hän ei ollut uskovainen. Ero on ollut elämäni kovin paikka, varsinkin kun liitosta syntyi nyt 5-vuotias lapsi. Luottamus miehiin romahti, ja olen onnellinen, etten menettänyt mielenterveyttäni, lähellä mentiin. Mutta lapsi pelasti minut, pakotti jaksamaan ja oli elävä todiste rakkaudesta joka ei kuole.
Nyt siis vihdoin vuosien jälkeen, olen alkanut miettimään että olisi kiva löytää mahdollisesti uusi puoliso. Mihinkään baarituttavuuksiin ei ole lapsenkaan takia kiinnostusta, eikä ne sovi muutenkaan minulle, mutta en oikein tiedä mistä aloittaisin... Kaikki ystäväni ovat vakiintuneita, perheellisiä ihmisiä, ei heidän kanssaan pääse oikein konsertteihin, keikoille,... Tällä kertaa, "vahingosta" viisastuneena, olen päättänyt katsoa vähän sitä vakaumustakin. Ei edellinen puolisoni ateistikaan ollut, mutta ei selvästi myöskään kristillisiin arvoihin uskova. Olen miettinyt, mitenköhän lapsi vaikuttaa uskovaisten miesten tutustumishalukkuuteen?
Vinkkejä? :)
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 19:39"]”10. Naimisissa oleville taas annan käskyn, en minä vaan Herra: vaimo ei saa erota miehestään. 11. Jos hän kuitenkin eroaa, olkoon menemättä enää naimisiin tai sopikoon miehensä kanssa. Samoin ei mies saa erota vaimostaan” (1. Kor. 7:10-11)
Tämä on Jumalan sana.
[/quote]
Ap:n ex-mies oli se joka halusi erota. Suomen laissa ei voi väkisin jäädä vastentahtoisen ihmisen kanssa naimisiin. :)
Seurakunnasta. :)
Äitini löysi isäpuoleni seurakunnasta. :) Äiti oli neljän lapsen yh.
Ehkä seurakunnasta?
Onko paikkakunnallasi sopivaa toimintaa, (nuorten) aikuisten iltoja, sinkkujuttuja, muuten vain menet mukaan toimintaan jotta näet ja näyt ja ennenkaikkea rukoile johdatusta. Älä hätäile äläkä ryntää mihinkään suhteeseen uskoen sen olevan Jumalan tarkoittamaa, tutki sydäntäsi ja luota että saat rauhan ja varmuudean asiassa.
Siunausta, mäkin voin rukoilla sun puolesta jos tahdot?
Kiitos, melkein kyyneleet nousivat silmiin kun sain noin ihanat vastaukset! :) Odotin jotain taas tyyliin "Kuka nyt yh-äitiä huolis" tms. Käyn säännöllisen epäsäännöllisesti kirkossa, mutta seurakunnan toiminnassa en muuten ole ollut mukana, katsonpa heti mitä siellä järjestetään.
Ap
Seurakunnasta. Jos asut pienellä paikkakunnalla, kannattaa tutustua rohkeasti myös naapurikuntien tapahtumiin ja paikkakuntasi muihin kristillisiin seurakuntiin. Vapaiden suuntien tapahtumissa käy usein paljon myös juuri siihen nimenomaiseen seurakuntaan kuulumattomia, ja joillakin paikkakunnilla esim. helluntailaisilla ja luterilaisilla voi olla yhteisiä tilaisuuksia. Ehkä isommissa kaupungeissa tapaa helpommin ihmisiä siinä yhdessä seurakunassa käymällä, mutta vähänkin pienemmillä paikkakunnilla piirit on usein niin pienet (ja osallistujissa naisia enemmän kuin miehiä), että kannattaa rohkeasti katsella myös muualle :) Itse tutustuin uskovaiseen mieheeni alunperin netissä.
Veljeni löysi ihanan naisen seurakunnasta. Ja molemnat ovat rentoja, hauskoja tyyppejä, vaikka tapasivatkin toisrnsa suunnilleen mummojen virsi-illoissa.
Anteeksi ap mutta MINKÄ USEAN VUODEN yksinolon jälkeen!!! Mä olen eronnut 9 vuotta sitten, enkä sen jälkeen ole ollut miesten kanssa missään seksuaalisissa tekemisissä tai edes siihen viittaavissa!!! Sitä en ymmärrä miksi eronneen ÄIDIN pitäisi alkaa seurustella??? Kun lakkaa ajattelemasta rakkautta tai seksiä (myös sooloseksiä) niin ei mene montakaan vuotta kun seksuaalisuus on kuollut ja hyvä niin. Eronneen äidin ei tarvitse enää olla nainen ja tämä ei ole mitään provosoimista, koska todellakin oikeasti ajattelen niin.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:13"]
Anteeksi ap mutta MINKÄ USEAN VUODEN yksinolon jälkeen!!! Mä olen eronnut 9 vuotta sitten, enkä sen jälkeen ole ollut miesten kanssa missään seksuaalisissa tekemisissä tai edes siihen viittaavissa!!! Sitä en ymmärrä miksi eronneen ÄIDIN pitäisi alkaa seurustella??? Kun lakkaa ajattelemasta rakkautta tai seksiä (myös sooloseksiä) niin ei mene montakaan vuotta kun seksuaalisuus on kuollut ja hyvä niin. Eronneen äidin ei tarvitse enää olla nainen ja tämä ei ole mitään provosoimista, koska todellakin oikeasti ajattelen niin.
[/quote]Sinä ajattelet niin mutta joku muu ei. Kolme vuotta on ihan tarpeeksi , ei tarvitse ajatella että väärässä mielentilassa tai vääristä motiiveista miestä etsisi.
Tuskin ap pelkän seksin takia uuden miehen haluaa.
Miksi eronneet äidit eivät saisi seurustella tai avioitua uudestan mutta ilmeisesti eronneet lapsettomat saisivat? Eihän naiseus katoa äitiyteen, ei ainakaan pitäisi. Voi olla lapselleki rikkaus saada mies taloon.
Terv Lapseton
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:13"]
Anteeksi ap mutta MINKÄ USEAN VUODEN yksinolon jälkeen!!! Mä olen eronnut 9 vuotta sitten, enkä sen jälkeen ole ollut miesten kanssa missään seksuaalisissa tekemisissä tai edes siihen viittaavissa!!! Sitä en ymmärrä miksi eronneen ÄIDIN pitäisi alkaa seurustella??? Kun lakkaa ajattelemasta rakkautta tai seksiä (myös sooloseksiä) niin ei mene montakaan vuotta kun seksuaalisuus on kuollut ja hyvä niin. Eronneen äidin ei tarvitse enää olla nainen ja tämä ei ole mitään provosoimista, koska todellakin oikeasti ajattelen niin.
[/quote]Sinä ajattelet niin mutta joku muu ei. Kolme vuotta on ihan tarpeeksi , ei tarvitse ajatella että väärässä mielentilassa tai vääristä motiiveista miestä etsisi.
Tuskin ap pelkän seksin takia uuden miehen haluaa.
[/quote]
Eli siinä tapauksessa ap:lle riittää ihan normaali asiallinen kaverisuhde, esimerkiksi vaikka työkaverin tai naapurin kanssa, eikä hän tarvitsekaan mitään parisuhdetta. Hyvä, jos on niin.
Kumppanuus on aikamoinen voimavara ja onni, erityisesti ihmiselle, jokaxon vastuussa muista.
Ja seksuaalisuus on todella kaunis asia, ihan yksinkin.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:13"]
Anteeksi ap mutta MINKÄ USEAN VUODEN yksinolon jälkeen!!! Mä olen eronnut 9 vuotta sitten, enkä sen jälkeen ole ollut miesten kanssa missään seksuaalisissa tekemisissä tai edes siihen viittaavissa!!! Sitä en ymmärrä miksi eronneen ÄIDIN pitäisi alkaa seurustella??? Kun lakkaa ajattelemasta rakkautta tai seksiä (myös sooloseksiä) niin ei mene montakaan vuotta kun seksuaalisuus on kuollut ja hyvä niin. Eronneen äidin ei tarvitse enää olla nainen ja tämä ei ole mitään provosoimista, koska todellakin oikeasti ajattelen niin.
[/quote]Sinä ajattelet niin mutta joku muu ei. Kolme vuotta on ihan tarpeeksi , ei tarvitse ajatella että väärässä mielentilassa tai vääristä motiiveista miestä etsisi.
Tuskin ap pelkän seksin takia uuden miehen haluaa.
[/quote]
Eli siinä tapauksessa ap:lle riittää ihan normaali asiallinen kaverisuhde, esimerkiksi vaikka työkaverin tai naapurin kanssa, eikä hän tarvitsekaan mitään parisuhdetta. Hyvä, jos on niin.
[/quote]PELKÄN seksin siinä luki. Jos ap haluaa suhteen mieheen se on täysin ap:n asia eikä kenelläkään ole siinä nokan koputtamista.
Jos sinä et miestä tahdo tai tarvitse älä yritä estää sitä muilta.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:17"]Eli siinä tapauksessa ap:lle riittää ihan normaali asiallinen kaverisuhde, esimerkiksi vaikka työkaverin tai naapurin kanssa, eikä hän tarvitsekaan mitään parisuhdetta.[/quote]
Parisuhteessa on aika paljon muitakin etuja muihin ihmissuhteisiin nähden, kuin pelkkä seksi. Vai olitko itse miehesi kanssa ainoastaan siksi, että voitte harrastaa seksiä, ja muuten suhde ei eronnut naapurisuhteesta? Ei ihme jos tuli ero.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 00:17"]Eli siinä tapauksessa ap:lle riittää ihan normaali asiallinen kaverisuhde, esimerkiksi vaikka työkaverin tai naapurin kanssa, eikä hän tarvitsekaan mitään parisuhdetta.[/quote]
Parisuhteessa on aika paljon muitakin etuja muihin ihmissuhteisiin nähden, kuin pelkkä seksi. Vai olitko itse miehesi kanssa ainoastaan siksi, että voitte harrastaa seksiä, ja muuten suhde ei eronnut naapurisuhteesta? Ei ihme jos tuli ero.
[/quote]
Miehille parisuhde on yhtä kuin seksi. Jos kuvittelet, että miehiä aidosti kiinnostaa naisen luonne, tai muut ominaisuudet kuin ulkonäkö, niin erehdyt. Miehiä ei myöskään kiinnosta parisuhteen arki, eikä muu pakollinen yhdessäoloaika suhteessa, ellei nainen tee hänelle sinä aikana jotain palveluksia.
Vanheneva nainen onkin avioliitossa täysin arvoton kapistus, jonka voi heittää pois.
On mahdotonta ymmärtää naisia, jotka kerran jo eronneena vielä yrittävät pitää kiinni romanttisista kuvitelmistaan miehiin liittyen. Voi voi.
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 19:39"]
”10. Naimisissa oleville taas annan käskyn, en minä vaan Herra: vaimo ei saa erota miehestään. 11. Jos hän kuitenkin eroaa, olkoon menemättä enää naimisiin tai sopikoon miehensä kanssa. Samoin ei mies saa erota vaimostaan” (1. Kor. 7:10-11)
Tämä on Jumalan sana.
[/quote] "Sanonta ”ja menee naimisiin toisen kanssa” (Matt. 19:9) osoittaa, että avioero ja uudelleen avioituminen ovat sallittuja poikkeuslausekkeen tapauksessa, mikä se sitten tulkitaankaan olevan. On tärkeää huomata, että vain syyttömälle osapuolelle annetaan lupa mennä uudelleen naimisiin. Vaikka tekstissä ei sitä sanota, mahdollisuus uudelleen avioitumiseen eron jälkeen on Jumalan armoa loukattua osapuolta kohtaan, ei sitä kohtaan, joka harjoitti haureutta." http://www.gotquestions.org/Suomi/avioero-uudelleen-avioituminen.html