Mikä tatuoinneissa viehättää?
Minulla ei ole mitään tatuointeja tai mitään muutakaan tyyliä vastaan, mutta minusta tatuoinnit ovat vain lähinnä tylsiä tai jopa rumia. Tiedän tietenkin, että hyvin monista ne ovat kauniita tai jopa kiihottavia. Osaatteko kuvailla, mikä niissä viehättää teidän silmäänne?
Kommentit (13)
En ole ottanut oikeita tatuointeja ja itse aloitin lapsena ja teininä piirtämään kuvioita mustekynällä ja taisinpa kirjoittaa käsivarteeni jotain yhtyeitä tyyliin Mötley Crue ja jotain muita kamalia. Kuvista kiinnostuneena kyllä havaitsen äkkiä tatuoinnit ja toki kiinnostuneena yritän nähdä kuvat ja tekstit. Iholla nuo merkit eivät ole kuitenkaan koskaan oikeassa paikassa ja pidän puhtaasta ihosta.
No, eikö kukaan täällä tykkää tatskoista?
Vierailija kirjoitti:
No, eikö kukaan täällä tykkää tatskoista?
Moni tuntuu toivovan, että muut tykkäisivät.
antaa kantajastaan pöljän leiman on noin ihminen jonka kanssa en todellakaan halua olla tekemisissä. en koskaan tule ottamaan töihin nahkaansa piirtänyttä.
Kyllä tatuoinnit ovat minulle koristeita ja pidän niistä vielä vuosienkin jälkeen. Pukeudun muuten yksinkertaisesti ja tatuoinnit ovat jonkinlainen lisämauste. Tärkeää on valita kuvat ja paikka tarkoin. Kuvien täytyy sopia toisiinsa. Niiden täytyy olla taitavan tekijän tekemiä eikä ensimmäistä tatuointia lätkäistä mihinkään kaulaan. En pidä kaikkien tatuoinneista enkä kaikista tatuoiduista ihmisistä. Nuoruudessani tatuoinnit kuuluivat lähinnä tiettyjen alakulttuurien edustajille.
Ei mikään. Rumia ovat. Sosiaalista trashia.
Taide ja tyyli, mutta yleensä näihin ei päästä.
Nuorekkuus voisi olla, vähemmän tatuointeja on viiskymppisillä.
Otin yhden 80 luvulla ja toisen 90 luvulla, molemmat epämääräisissä olosuhteissa. En ikinä ottaisi enää. Mutta siinä ne on mukana kulkeneet, en mieti niitä.
Naisia on aina kiihottanut jonkinsorttinen itsetuhon ajatus. Tuossahan se on mukana ja muistutuksena aina.
Mulla on yksi tatska. Malli tyylitelty triskele, oon sen itse piirtänyt ja tatuoija toteutti. Olen 15 vuotta suunnitellut toista, mutten ole vielä keksinyt kuviota. Ehkä joskus. En ota näitä asioita kovin tosissani enkä vakavasti. Muuten kuin että tatska on kyllä mitä parhain tuntomerkki ruumiin tunnistamisessa, jos joskus muistisairaana vanhuksena katoan metsään ja minut löydetään kuolleena jonkun puun juurelta
Kai täälläkin moni pitää tatuoinneista, vai eikö?