Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka sairastaa epävakaata persoonallisuushäiriötä?
10.11.2014 |
Itsellä muuten menee sairauden kanssa hyvin, mutta tunteet lyö ylikierroksilla aina juhlapäivinä taikka tapahtumissa mitkä vaikuttaa jollainlailla itseeni tai tuttuuni.
Isänpäivänä kokoajan tippalinssissä ja itsenäisyyspäivänä kauhea ryssäviha. (ääriesimerkit)
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 17:32"]
tuskin tuo on ainoa sairautesi ilmenemismuoto?
[/quote]
Varmaan ei. Tässä sairaudessa on vaan todella hankala tietää, mikä johtuu sairaudesta ja mikä ei. Muuten elämä on tasapainossa. marras-ja joulukuun muutamat päivät pahimpia. Itsellä sairaus vanhetessani paljon lievittynyt.
Ennen vihan tunne oli riitatilanteissa voimakas, nykyään ei enää. Musiikki vielä joskus herkistää...
Miten muilla, jotka sairastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sairasta, mutta kiinnostaisi tietää, miten tuo (tyypillisimmillään) oireilee?
Sain tuon diagnoosin kesällä. Tunteet menevät äärilaidoista toiseen. Voin haukkua mieheni lyttyyn ja hetkessä sanonkin rakastavani häntä. Olen herkkä ja itken helposti. Vaikeinta on ennen kuukautisia , olem todella masentunut. Mitään lääkitystä mulla ei tähän ole, onko teillä muilla ?
Onko sillä ollut vaikutusta sukupuoli-identiteetin kokemiseen?
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 18:06"]Sain tuon diagnoosin kesällä. Tunteet menevät äärilaidoista toiseen. Voin haukkua mieheni lyttyyn ja hetkessä sanonkin rakastavani häntä. Olen herkkä ja itken helposti. Vaikeinta on ennen kuukautisia , olem todella masentunut. Mitään lääkitystä mulla ei tähän ole, onko teillä muilla ?
[/quote]
Ohis, mutta persoonallisuushäiriöitähän ei voi sinällään hoitaa lääkkeillä koska ne eivät ole sairaus vaan osa persoonaa. Tietysti niissä voi olla oheisilmiöitä kuten masennus, jota voi lääkitä, muttei sitä häiriötä itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on toi diagnoosi ja oireilee sosiaalistentilanteiden pelkona ja paniikkihäiriönä. Ei kaiketi oikeestaan muuuten. Ehkä ajoittaisena surullisena mielialana.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 18:06"]
Sain tuon diagnoosin kesällä. Tunteet menevät äärilaidoista toiseen. Voin haukkua mieheni lyttyyn ja hetkessä sanonkin rakastavani häntä. Olen herkkä ja itken helposti. Vaikeinta on ennen kuukautisia , olem todella masentunut. Mitään lääkitystä mulla ei tähän ole, onko teillä muilla ?
[/quote]
Minullakaan ei ole lääkitystä suoranaisesti tähän, mutta sairastan myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä, niin siihen on lääkkeet. Muuten terapia on kerran viikossa. Ensin aluksi sairauksiani hoidettiin masennuksena, mutta vuosien jälkeen oikea diagnoosi löytyi.
Isäinpävänä ja jouluna herkistyy älyttömästi.Jouluaattona aluksi tuntuu pahalta kaikkien köyhien puolesta, jotka ei saa lahjoja ja syödäkseen kun itsellä pöytä notkuu ruokaa. Illalla lahjoja avatessa miettii että olisi pitänyt ostaa vielä se yksi lahja lapsille, jotta ymmärtävät kuinka tärkeitä ovat.
Isäinpäivänä miettii että mitä tekisi jos omaa isää ei olisi.
Itsenäisyyspäivänä tuntuu että olisi oikein että yhtään venäläistä ei maapallolla asuisi, kauhea viha venäläisiä kohtaan.
Eilen tulin vihaiseksi, kun katsoin bb:tä, niin Tuulikin kohtelusta Jennalle ja Armille. Noiduin ääneen heidän käytöstään.
Kun elämässä ei mitään yllättävää tapahdu, niin olo on kuin terveellä. Muuten kaikki tapahtumat ja juhlat tuntuu siltä kuin terveellä, mutta kymmenkertaisina.
T:Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 18:37"]
Mulla on toi diagnoosi ja oireilee sosiaalistentilanteiden pelkona ja paniikkihäiriönä. Ei kaiketi oikeestaan muuuten. Ehkä ajoittaisena surullisena mielialana.
[/quote]
Eivät nuo oireet kai riitä epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosin saamiseen. Kyllä pitää olla myös jotain muuta. Ehkä sinulla ei ole sairaudentuntoa kaikilta osin?
Miten teillä epävakailla tuo vanhojen asioiden muistelu, onko vaikeaa päästää irti menneistä vääryyden kokemuksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävakaaseen paras hoitokeino on DKT-terapia. Koin itse saavani siitä suurta hyötyä.
Voisiko epävakaiden "vanhojen muistelu" johtua siitä, että moni traumatisoivassa ympäristössä elänyt sairastuu epävakaaseen persoonallisuushäiriöön? Tutkittu juttu. Vakava traumatisoituminen saattaa todella muuttaa persoonaa, jopa pysyvästikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eivät nuo oireet kai riitä epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosin saamiseen. Kyllä pitää olla myös jotain muuta. Ehkä sinulla ei ole sairaudentuntoa kaikilta osin?"
Siis mulla on niin pahana nuo että hyvä kun ovesta ulos pääsen. Mutta läheisenikin kyllä ihmettelevät diagnoosiani ja pitävät vääränä. Itse uskon siihen kyllä joiltain osin.
Minulla myös paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuus. Terapiat on älyttömän kalliita, minulle suositeltiin psykoterapiaa mutta milläs maksat. Opamox on vaikeita tilanteita varten.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 18:48"]
Isäinpävänä ja jouluna herkistyy älyttömästi.Jouluaattona aluksi tuntuu pahalta kaikkien köyhien puolesta, jotka ei saa lahjoja ja syödäkseen kun itsellä pöytä notkuu ruokaa. Illalla lahjoja avatessa miettii että olisi pitänyt ostaa vielä se yksi lahja lapsille, jotta ymmärtävät kuinka tärkeitä ovat.
Isäinpäivänä miettii että mitä tekisi jos omaa isää ei olisi.
Itsenäisyyspäivänä tuntuu että olisi oikein että yhtään venäläistä ei maapallolla asuisi, kauhea viha venäläisiä kohtaan.
Eilen tulin vihaiseksi, kun katsoin bb:tä, niin Tuulikin kohtelusta Jennalle ja Armille. Noiduin ääneen heidän käytöstään.
Kun elämässä ei mitään yllättävää tapahdu, niin olo on kuin terveellä. Muuten kaikki tapahtumat ja juhlat tuntuu siltä kuin terveellä, mutta kymmenkertaisina.
T:Ap
[/quote]
Miten noi sun kuvailemat jutut on jotenkin epänormaaleja?
Kuulostat ihan tavalliselta, mutta herkältä ja oikeudentuntoiselta.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 19:04"]
"Eivät nuo oireet kai riitä epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosin saamiseen. Kyllä pitää olla myös jotain muuta. Ehkä sinulla ei ole sairaudentuntoa kaikilta osin?"
Siis mulla on niin pahana nuo että hyvä kun ovesta ulos pääsen. Mutta läheisenikin kyllä ihmettelevät diagnoosiani ja pitävät vääränä. Itse uskon siihen kyllä joiltain osin.
[/quote]
Kyllä paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko voivat kummatkin ilmetä niin pahoina, ettei henkilö halua/kykene poistumaan kotoaan, mutta silti nuo oireet yksinään eivät riitä epävakaa persoonallisuushäiriö -diagnoosiin.
Monilla ihmisillä on lievinä piirteitä joita löytyy persoonallisuushäiriöiden diagnostisista kriteereistä. Persoonallisuushäiriöissä ne tietyt persoonallisuuden piirteet ovat niin hallitsevia että se alentaa ihmisen toimintakykyä, ja diagnoosiin tarvitaan tietty määrä piirteitä.
Mustavalkoinen ajattelu. Ensin rakastaa, sitten vihaa. Viha on jotain niin käsittämätöntä. Tyhjyyden tunne. Vaikea sietää pettymyksiä. Itsetuhoisuutta. Kaikki tunteet todella voimakkaina. *huah* raskasta on...
[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 18:56"]
Miten teillä epävakailla tuo vanhojen asioiden muistelu, onko vaikeaa päästää irti menneistä vääryyden kokemuksista?
[/quote]
Sairauden alkuvuosina ennen diagnoosia olin todella katkera vääryydenkokemuksista ja koitin jopa myöhemmin kostaa jollain tavalla. Nyt vuosia myöhemmin olen päässyt tuosta kierteestä eroon.
T:Ap
Saattaa olla niin, että lääkärin silmissä olette käyttäytuneet /puhuneet vastaanotoilla jotain sellaista, mitä ette tässä kerro. Tämä teidän lyhyt kertomuksenne ei välttämättä anna koko kuvaa sairaudestanne. Läheisenne saattavat myös kokea sairautenne eri tavalla kuin te itse. Persoonallisuushäiriöisellä kun on jollain tavalla hämärtynyt käsitys siitä, mikä on normaalia.
tuskin tuo on ainoa sairautesi ilmenemismuoto?