Sairastuneet ihmiset muuttuvat kanssani. Jotenkin rauhoittuvat.
Uskotko johonkin henkioppaisiin tai noituuteen? Ehkä kyse on vain puhtaasti energioista. En osaa sanoa.
Olen kuitenkin lukuisia kertoja huomannut, että pitkään käyröshäiriöisiä olleet tai muuten rauhattomuudesta kärsineet rauhoittuvat kanssani. Saan luotua heihin sanattoman yhteyden ja luottamuksen.
En ylpeile tällä vaan olen ihmeissäni sekä äärimmäisen kiitollinen. Minä todella tahdon ihmisille hyvää ja kohtaan heidät myötätuntoa sekä lämpöä tuntien.
En pyri mihinkään erityiseen vaan tahdon vain kohdata ja toivon hyvää, yritän ymmärtää ja lukea ajatusmaailmaa. Katson silmiin ja yritän pysyä kärsivällisenä haastavissakin tilanteissa.
Olen huomannut kyllä senkin, että jos olen itse väsynyt tai ärsyyntynyt niin samantien tämä vaikutus lakkaa, se on hiuksenhieno ero käytöksessäni ulkoapäin ja se mitä tunnen todella sisältäpäin näkyy ympäristössä ulospäin.
Toivon, että pystyn olemaan nöyrä ja hyväntahtoinen jatkossakin enkä menetä kosketusta ihmisen emotionaaliseen tarvitsevuuteen. En voi kuin olla onnellinen jos joku tuntee olonsa hyväksi lähelläni.
Minusta nämä ovat elämässä merkityksellisiä asioita ja tietynlainen rakkaus ja armollisuus lisääntyy elämässä kun saa tällaisia ihmisiä ja herkkä kokea sekä kohdata.
Ei ehkä aina voi vetää johtopäätöstä suoraan. Pitää varmistaa hienovaraisesti. Esimerkiksi hammaslääkäri tukkii suuni instrumenteilla hammashoitajan kanssa, sitten kysyvät jotain ja jos vastaan, tulkitsevat katseeni sekä muminan aina myöntymisen merkiksi hänen kysymykseensä. Pitää olla varmuus, ennen kuin voi olla varma.