Lue keskustelun säännöt.
masennus ja ls
08.11.2014 |
Mulla on ollut jo vuosia vakava/keskivaikea masennus. Testien pisteet vaihdelleet 36-44 välillä. En ole hakenut apua. En uskalla. Miehellä on bipo, ja meille on toinen lapsi tulossa. Mä sinnittelen päivästä toiseen että jaksaisin enkä itkisi kenenkään nähden. Raivo on välillä valtava omaa itseäni kohtaan. Vihaan itseäni. En kuitenkaan haluaisi luopua lapsistani, sillä tiedän minusta olevan tasapainoiseksi kasvattajaksi kunhan saisin hieman apua. Kuinka suurella todennäköisyydellä meistä tehdään ls, jos yritän hakea apua? Ja kuinka suuri todennäköisyys on, että heidät otetaan huostaan? Onko kellään kokemusta tai tietoa?
Kommentit (7)
Öh, ei minulta ainakaan ole lapsia otettu huostaan, vaikka masennukseeni olenkin apua hakenut...
t. kahden yh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä todennäköisyyttä. Mutta lastensuojelusta voisi olla teille apua. Huostaanottoon ei ihan helposti ryhdytä eikä sitä koskaan tehdä yhtäkkiä ja ensimmäisenä vaihtoehtona. Kyllä sinun kannattaa kertoa tilanteesta ja pyytää ja ottaa vastaan apua. Masennusta voi hoitaa ja siitä voi parantua.
Pelottaa vain kun hirveästi tehty näitä turhia ja hätiköityjä huostaanottoja.. ja etenkin jos molemmilla vanhemmilla on mt-ongelmia. Mutta jos ei pelkoa moisesta ole, niin ehkä uskaltaisin.. nololtahan tämä tuntuu enimmäkseen pelkojen lisäksi.
Ap
Ap, älä usko huhuihin. Lastensuojelu tekee perhetyötä jonka AINOA tavoite on avustaa perhe pärjäämään itsenäisesti. Olen täysin varma ettei lapsiasi sijoiteta eikä varsinkaan huostaanoteta.
Se et haet apua itsellesi on merkki siitä, että sinull aon sairaudentuntoa sekä aitoa välittämistä perheen tilasta.
Ei tuollainen ole ls-syy! Meillä sama tilanne, eli minä sairastan masennusta vaihtelevasti ja miehellä on epäilys biposta, mutta ei varsinaista diagnoosia. Kumpikaan ei tarvitse lääkkeitä. Päinvastoin olemme saaneet apua psykiatrian puolelta aina silloin kun tuntuu, että ote elämään on vähän hutera. Minulla se näyttäytyu epätoivona, unettomuutena, kauheana kriittisyytenä itseäni kohtaa. Miehellä ärtyisyytenä ja levottomuutena jne.
Terapeutin avulla asiat palaavat mittasuhteisiinsa ja oma olo paranee. Perheen jaksamme hoitaa aina, mutta oma vointi on se joka vaihtelee. Rohkeasti apua hakemaan vain, se osoittaa vastuullisuuttasi paljon paremmin kuin salailu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempihan se on lapsille, että vanhemmat eivät hae ja vastaanota apua omiin mt-ongelmiinsa, vaan antavat niiden pahentua ja muuttua vakaviksi, lopulta ehkä tappaviksi.
-
Vai?
-
Totta vitussa haet apua ja vastaanotat sitä. Kenenkään intresseissä ei ole vain kiusanpäiten viedä sinulta lapsiasi. Lastensuojelun ja kaiken muunkin tarkoituksena on, että perheet voivat hyvin. Sinä, isä ja lapset. Ainoa tapa menettää lapset on aiheuttaa heille vaaraa, esim. pitkään hoitamattoman mt-ongelman hoitovastaisuuden muodossa.
Hae apua. Turhaan pelkäät mitään huostaanottoa.