Lue keskustelun säännöt.
Miksi naisten harjoittamaa väkivaltaa ei oteta tosissaan? Mitä ajattelette?
07.11.2014 |
No niin. Ihan sama kuka lyö, oli se mies tai nainen. Tai niin sen pitäisi olla, mutta usein naisten harjoittamaa väkivaltaa vähätellään. Miksi? HS:n sivuilla oli hyvä kolumni aiheesta. (Naisten väkivaltaisuutta selitetään liian usein väsymyksellä. Se oli sen kolumnin nimi) Mistä luulette sen johtuvan? Olen huomannut, että tv-ohjelmissakin (lievästi) väkivaltainen nainen on vain "koominen". Sama toistuu tosielämässä. Mua itseäni on mätkäisty koomisesti käsilaukulla ohimoon ja on lievästi mätkitty muutenkin vuosia sitten. Olisivat saaneet jäädä tapahtumatta, vaikka nuo muutamat kerrat eivät nyt olekaan traumatisoineet mua mitenkään ja muistan, että taisin kuitata tilanteet vain nauramalla tai sanomalla jotain hauskaa. Harva miespuolinen olisi noissa samoissa tilanteissa uskaltanut lähteä mätkimään ihan samalla tavalla. Ja voi olla, että nyt jo annoin väärän kuvan siitä, mitä tulin sanomaan. On naisia, jotka vetävät kotona miestään ja lapsiaan turpiin, ja lapsista kasvaa syvästi traumatisoituneita. On naisia, jotka raiskaavat. Tilannetta ei ehkä oteta vakavasti missään. Joka tapauksessa se koominen käsilaukun kanssa mätkiminen edesauttaa sitä, ettei mitään oteta vakavasti.
Ja oletteko kuulleet, onko perheensä surmannutta isää kohtaan kukaan tuntenut myötätuntoa ja pohtinut, olikohan äijä mahdollisesti väsynyt? (Tai no, onhan siitäkin vähän kirjoiteltu, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän) Viime aikoina näitä on pohdiskeltu.
Itse ajattelen, että naista pidetään usein heikkona ja avuttomana, aina vähän uhrina, tai ainakin helppona mahdollisena uhrina, sellaisena höppänänä. Siinä on sellaista vähättelyn makua. Naisten tekemisiä vähätellään liian usein niin hyvässä kuin pahassakin. Kumpikin on paha juttu.
Tuossa kolumnissakin sanottiin, että toki miesten harjoittama väkivalta on yleisesti vakavampi ongelma, mutta kai tästäkin aiheesta voi silti puhua. Vakavia asioita.
Kommentit (38)
Kenties tässä asiassa vaikuttaa se iänkaikkinen "äiti-madonna-myytti". Koska naiset kasvattavat uusia ihmisiä sisällään, niin tuo myytti on meihin liitetty hyvin voimakkaasti.
Väkivaltaisia naisia on kuitenkin aina ollut. Kohteena lienee ollut useimmiten lapset ja muut naiset, juuri koosta johtuen.
Tämä tabu pitäisi saada murrettua, koska vielä nykyäänkin jopa viranomaistaholla uskotaan naisen sanaan miehen sanaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:04"]
Ymmärrän sun pointtisi, mutten usko että naista joka kertoisi näin otettaisi kovinkaan tosissaan myöskään: "mies leikillään "mätki" minua, ja nauroin perään." tai vastaavaa. Ei _kuulosta_ semmoiselta vakavalta väkivallalta jos voi nauraa perään.
Mutta tottakai pitäisi ottaa vakavasti kaikki väkivallta. Mutta myös naisten kokemaa väkivaltaa vähätelläään todella paljon ja varsinkin luulen lasten olevan huonoimmassa asemassa tässä. Ja oikeasti oot oikeassa siinä että naiset voivat olla hyvinkin väkivaltaisia ja saada pahaa tuhoa aikaan. Ihmisillä kai on vaan tietty mielikuva pienestä hoikasta naisesta ja lihaksikkaasta suuresta miehestä. Kun eihän se niin oo, monet naiset oikeasti on miehiäkin isompikokoisia
[/quote]
Väkivalta on hirveä asia. Se aiheuttaa liikaa häpeää uhreissa, oli uhri kuka hyvänsä. Häpeä on todella kammottava asia, ja seuraa ihmistä pitkään. Häpeän takia ehkä itsekin olen nauranut perään monille asioille, joille ei olisi pitänyt nauraa, tai joille en olisi halunnut oikeastaan nauraa. Nuo mainitsemani mätkimiset eivät olleet vakavaa väkivaltaa, jos nyt olivat väkivaltaa lainkaan, vaikka kipua siinä kyllä tunsin. Silti sellaiset tapaukset ilmentävät sellaista kulttuuria, että naisen on sallittua vähän mätkäistä, koska eihän se voi tuntua missään...
ap
Öhöm, voisi kysyä miksi pikkulasten harjoittamaa väkivaltaa ei oteta tosissaan.... Toivottavasti nyt ymmärrät.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:11"]
No sä olet jo ilmiesesti asian päättäynt, joten siinä mielessä ei tästä luultavasti synny mitään rakentavaa keskustelua.
Tästä olen eri mieltä:
"Ja oletteko kuulleet, onko perheensä surmannutta isää kohtaan kukaan tuntenut myötätuntoa ja pohtinut, olikohan äijä mahdollisesti väsynyt? (Tai no, onhan siitäkin vähän kirjoiteltu, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän) Viime aikoina näitä on pohdiskeltu."
Jos objektiivisesti asiaa ajattelee ja tutkii, niin keskutelu ja uutisointi on ollut samanlaista perhesurmissa riippumatta tekijän sukupuolesta. Jopa niinpäin oli tässä Rautavaara-tapauksessa ett otsikot huusivat "Miksi äiti ajoi laset kuolemaan/tappoi tms i" kun miesten tekemissä kysytään Mikä AJOI isän surmaamaan... jne. ehkä pieni vivahde ero. Kyllä niissäkin tapauksissa kun isä surmaa etsitään taustavaikuttimia esim taloudellisesta ahdingosta yms. Ja äitihän oli väsynyt! Sen tietävät kaikki, se ei ole mitään spekulaatiota.
Mä en nyt oikein saa kiinni siitä, että miten sitä naisten harjoittamaa väkivaltaa ei otettaisiin tosissaan?
No, ok. Yhden esimerkin keksin: Nainen raiskasi pojan ja keskutelu täyttyi vähättelevistä ja uhria syyllistävistä kommenteista, jotka kaikki olivat miehiä! Tyyliin "poika on hullu!" Ja "tuohan on teinipojan unelma! Olisin kerjännyt lisää..." ym
Mutta kylläpä naispuolista seksuaalirikoksen uhria syyllistetää ja kyseenalaistetaan.
Onko lisää esimerkkejä?
[/quote]
Myönnän, että olen ehkä vähän huonosti valmistautunut tähän keskusteluun, jos uutisarkistoja täytyy kaivella, mutta saatan kyllä olla väärässäkin (eikä kaikki juomani viini paranna asiaa). Itse en ole kyllä koskaan nähnyt esim. ihmisten jakavan täysin sosiaalisesti hyväsytysti Facebookissa miespuolista perhesurmaajaa empatisoivia tekstejä samaan tyyliin kuin noita äidin väsymystä pohtiviä juttuja, joihin myös kommentoidaan, kuinka kuinka teksti herätti myötätuntoa ja niin edelleen. Voin olla tämän suhteen väärässä ja yksisilmäinen tosin. Olisi vaikeampaa julkisesti ilmoittaa ymmärtävänsä miespuolista perhesurmaajaa.
ap
Nyt ymmärrän miksi nauroit perään. Ei saisi nauraa vaan näyttää että sattuu, ei muuten välttämättä tekijä tiedä jos itsekin olit epävarma oliko edes väkivaltaa. Itse olen kyllä sitä mieltä että jos se sattuu, se ON väkivaltaa.
Mitkä tapaukset ilmentävät mielestäsi sellaista kulttuuria että naisen on ok lyödä? Minusta koko kulttuurimme tavallaan hyväksyy välillä liian helposti myös miesten/kenen tahansa tekemän väkivallan. Ja uhria syyllistetään. Tuo kommentti pikkulapsien väkivallasta oli asiaton mun mielest ja todellakin pitäs ottaa tosissaan jos ihminen jo lapsena on väkivaltainen. Silloin ei ole kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehiä saa ja kannattaa vetää kuonoon,ei ne muutoin kehity.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:14"]
Kenties tässä asiassa vaikuttaa se iänkaikkinen "äiti-madonna-myytti". Koska naiset kasvattavat uusia ihmisiä sisällään, niin tuo myytti on meihin liitetty hyvin voimakkaasti.
Väkivaltaisia naisia on kuitenkin aina ollut. Kohteena lienee ollut useimmiten lapset ja muut naiset, juuri koosta johtuen.
Tämä tabu pitäisi saada murrettua, koska vielä nykyäänkin jopa viranomaistaholla uskotaan naisen sanaan miehen sanaa paremmin.
[/quote]
Kyllä, naisten oletetaan aina vaalivan elämää. He ovat hoitajia, parantajia! Jotkut ovatkin (jotkut miehetkin ovat!), mutta eivät kaikki.
Lapsethan tässä ovat todellakin tulilinjalla. Sama jos on kyse väkivaltaisista miehistä. Monilla on perhettä, eivätkä lapset voi vaikuttaa asioihin. En halua vähätellä väkivaltaa kokevia aikuisia, mutta heillä on enemmän valinnanvaraa kuin lapsilla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:15"]
Öhöm, voisi kysyä miksi pikkulasten harjoittamaa väkivaltaa ei oteta tosissaan.... Toivottavasti nyt ymmärrät.
[/quote]
Satakiloinen nainen pesäpallomaila kädessä on siis sama asia kuin pikkulapsi?
ap
Nii ja mun mielest miesten väkivalta hyväksytään vähän niinkuin "se flipahti se on joku kaukainen hullu, asia ei koske meitä, uhri(=nainen) oli tyhmä" ja naisten väkivaltateoista taas "se oli varmaan väsynyt tms, uhri(=mies) oli raukkis tms".
Stereotypioita, mutta tavallaan kummatkin "hyväksyy" samalla tavalla väkivallan, tai ainakin yritetään ymmärtää jotenkin tekijöitä ja miksi se tapahtui. Molemmissa syyllistetään aina jollain asenteiden tavoilla uhria, mikä on varmaan ihmisten joku psyyken suojelumekanismi "ei mulle voi tapahtuu ainakaan noin!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ap siinä oikeassa, että usein varsinkin humalassa väkivaltaisesti käyttäytyviä naisia ei oteta vakavasti. Minun tuttavapiirissäni on noin 45 kiloa painava nainen, joka on todella aggressiivinen ja pelottava humalassa. Hän oli yrittänyt huitaista miespuolista kaveriamme paistinpannulla päätä ja pelkään häntä oikeasti eikö tuollainen käytös ole minusta yhtään tervettä. Hänen riehumisensa kuitataan ihan liian usein naureskelulla. Voisin vain kuvitella minkälaisen hullun maineen saisi mies, joka yrittäisi lyödä naista paistinpannulla.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:22"]
Nyt ymmärrän miksi nauroit perään. Ei saisi nauraa vaan näyttää että sattuu, ei muuten välttämättä tekijä tiedä jos itsekin olit epävarma oliko edes väkivaltaa. Itse olen kyllä sitä mieltä että jos se sattuu, se ON väkivaltaa.
Mitkä tapaukset ilmentävät mielestäsi sellaista kulttuuria että naisen on ok lyödä? Minusta koko kulttuurimme tavallaan hyväksyy välillä liian helposti myös miesten/kenen tahansa tekemän väkivallan. Ja uhria syyllistetään. Tuo kommentti pikkulapsien väkivallasta oli asiaton mun mielest ja todellakin pitäs ottaa tosissaan jos ihminen jo lapsena on väkivaltainen. Silloin ei ole kaikki hyvin.
[/quote]
Sosiaalinen paine saa tekemään kaikenlaista. Onneksi siitä olen vähän vanhentunut.
Se on kyllä totta, että koko kulttuuri on joskus liian väkivaltamyönteinen. Tämä menee jo vähän mutu-ajetteluksi, mutta sellainen naisten läpsiminen hyväksytään mielestäni helpommin kuin jos mies läpsisi samalla tavalla uhria, joka ei jostain syystä voi tai halua lähtökohtaisesti antaa takaisin. Ehkä sekin on muuttumaan päin pikkuhiljaa.
Pikkulasten ja lasten harjoittama väkivalta on myös vakava homma. Itse jouduin noin kymmenen vuoden ajan pikkusiskoni pahoinpitelemäksi. En periaatteesta lyönyt takaisin, suojasin vain itsenäni ja annoin hakata/paiskoa vaarallisillakin tavaroilla/tuhota omaisuuttani. Kukaan ei ottanut tosissaan. Perhe oli hajalla muutenkin. Vanhemmat suhtautui vähättelevästi. Sanoivat, että laita se kuriin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:23"]
miehiä saa ja kannattaa vetää kuonoon,ei ne muutoin kehity.
[/quote]
Rohkenen olla eri mieltä. Pojat pitää panna puhumaan asiat halki, jos haluaa, että niistä tulee miehiä.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:36"]
Olet ap siinä oikeassa, että usein varsinkin humalassa väkivaltaisesti käyttäytyviä naisia ei oteta vakavasti. Minun tuttavapiirissäni on noin 45 kiloa painava nainen, joka on todella aggressiivinen ja pelottava humalassa. Hän oli yrittänyt huitaista miespuolista kaveriamme paistinpannulla päätä ja pelkään häntä oikeasti eikö tuollainen käytös ole minusta yhtään tervettä. Hänen riehumisensa kuitataan ihan liian usein naureskelulla. Voisin vain kuvitella minkälaisen hullun maineen saisi mies, joka yrittäisi lyödä naista paistinpannulla.
[/quote]minuakin vain naurattaa.Antaa tyttären riehua. ja ketä se muka haittaa jos jotain ukkoa huitasee vähän kättä pidemmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:27"]
Nii ja mun mielest miesten väkivalta hyväksytään vähän niinkuin "se flipahti se on joku kaukainen hullu, asia ei koske meitä, uhri(=nainen) oli tyhmä" ja naisten väkivaltateoista taas "se oli varmaan väsynyt tms, uhri(=mies) oli raukkis tms".
Stereotypioita, mutta tavallaan kummatkin "hyväksyy" samalla tavalla väkivallan, tai ainakin yritetään ymmärtää jotenkin tekijöitä ja miksi se tapahtui. Molemmissa syyllistetään aina jollain asenteiden tavoilla uhria, mikä on varmaan ihmisten joku psyyken suojelumekanismi "ei mulle voi tapahtuu ainakaan noin!"
[/quote]
Voihan se olla jotain itsesuojeluakin tosiaan. "Jos en ole idiootti, kukaan ei vedä turpaan."
ap
Osa naisista on väkivaltaisia känniääliöitä kuten monet miehetkin.
Väkivalta on aina väärin ja rikos.
Täysin turha suojella sitä 45-kiloista "tyttöstä", jos hän käy muiden kimppuun.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:36"]
Olet ap siinä oikeassa, että usein varsinkin humalassa väkivaltaisesti käyttäytyviä naisia ei oteta vakavasti. Minun tuttavapiirissäni on noin 45 kiloa painava nainen, joka on todella aggressiivinen ja pelottava humalassa. Hän oli yrittänyt huitaista miespuolista kaveriamme paistinpannulla päätä ja pelkään häntä oikeasti eikö tuollainen käytös ole minusta yhtään tervettä. Hänen riehumisensa kuitataan ihan liian usein naureskelulla. Voisin vain kuvitella minkälaisen hullun maineen saisi mies, joka yrittäisi lyödä naista paistinpannulla.
[/quote]
Vähän aikaa sitten baarissa tapasin vastaavanlaisen naisen. Raivosi yhdelle miehelle pidellen miehen rintamuksista kiinni, ja (anteeksi vain, luultavasti joku tällekin nauraa) hyökkäsi myöhemmin suutelemaan mua. Olin itse aika humalassa, ja muistan ikävä kyllä ajatelleeni vain, että täytyy pitää tuosta huolta, ettei sille käy pahemmin. Olisin varmaan ritarillisesti ottanut turpiini sen naisen puolesta. En siinä tilassa itsekään osannut pitää häntä hirveän uhkaavana, vaikka käytös kertoi muuta. Panee kyllä miettimään. Olin kyllä todella humalassa siinä vaiheessa iltaa. Jos joku mies olisi käyttäytynyt samalla tavalla, hänet olisi varmasti heitetty jo aikaa sitten ulos koko baarista.
Joskus omia ajatuksiaan vastaan saa tapella.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:11"]
No sä olet jo ilmiesesti asian päättäynt, joten siinä mielessä ei tästä luultavasti synny mitään rakentavaa keskustelua.
Tästä olen eri mieltä:
"Ja oletteko kuulleet, onko perheensä surmannutta isää kohtaan kukaan tuntenut myötätuntoa ja pohtinut, olikohan äijä mahdollisesti väsynyt? (Tai no, onhan siitäkin vähän kirjoiteltu, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän) Viime aikoina näitä on pohdiskeltu."
Jos objektiivisesti asiaa ajattelee ja tutkii, niin keskutelu ja uutisointi on ollut samanlaista perhesurmissa riippumatta tekijän sukupuolesta. Jopa niinpäin oli tässä Rautavaara-tapauksessa ett otsikot huusivat "Miksi äiti ajoi laset kuolemaan/tappoi tms i" kun miesten tekemissä kysytään Mikä AJOI isän surmaamaan... jne. ehkä pieni vivahde ero. Kyllä niissäkin tapauksissa kun isä surmaa etsitään taustavaikuttimia esim taloudellisesta ahdingosta yms. Ja äitihän oli väsynyt! Sen tietävät kaikki, se ei ole mitään spekulaatiota.
Mä en nyt oikein saa kiinni siitä, että miten sitä naisten harjoittamaa väkivaltaa ei otettaisiin tosissaan?
No, ok. Yhden esimerkin keksin: Nainen raiskasi pojan ja keskutelu täyttyi vähättelevistä ja uhria syyllistävistä kommenteista, jotka kaikki olivat miehiä! Tyyliin "poika on hullu!" Ja "tuohan on teinipojan unelma! Olisin kerjännyt lisää..." ym
Mutta kylläpä naispuolista seksuaalirikoksen uhria syyllistetää ja kyseenalaistetaan.
Onko lisää esimerkkejä?
[/quote]
Myönnän, että olen ehkä vähän huonosti valmistautunut tähän keskusteluun, jos uutisarkistoja täytyy kaivella, mutta saatan kyllä olla väärässäkin (eikä kaikki juomani viini paranna asiaa). Itse en ole kyllä koskaan nähnyt esim. ihmisten jakavan täysin sosiaalisesti hyväsytysti Facebookissa miespuolista perhesurmaajaa empatisoivia tekstejä samaan tyyliin kuin noita äidin väsymystä pohtiviä juttuja, joihin myös kommentoidaan, kuinka kuinka teksti herätti myötätuntoa ja niin edelleen. Voin olla tämän suhteen väärässä ja yksisilmäinen tosin. Olisi vaikeampaa julkisesti ilmoittaa ymmärtävänsä miespuolista perhesurmaajaa.
ap
[/quote]
Ehkä tässä tapauksessa vaikuttaa juuri se, että yleisesti tiedossa oli äidin suuri väsymys ja voimattomuus. Jos noista miehistä olisi ollut vastaavaa tietoa saatavilla, niin asia olisi voinut olla erilainen. Me ulkopuoliset loppujen lopuksi tiedämme hyvin vähän. Mutta jos vertaa tuohon usan 3-vuotiaita kidutussurman tai Eerikan tapaukseen ni ei kukaan sympatiseeraa tekijöitä. Luulen että se on juuri tuo tieto, joka meillä on itse kustakin tapauksesta on se olennainen tekijä. Jos koti-isä joka on osoittanut vakavia uupumuksen merkkejä ja estää äitiä lähtemästä töihin sen vuoksi olis kyseessä, miten luulisin että ihmiset reagoisi?
Mut olen kyllä samaa mieltä 2 kanssa että yhteiskunta tulee jälkijunassa tässä asiassa.
Kai toi sun tapaus oli perhekohtaista? Meidän perheessä taas kun nimenomaan oli ok että minua (tyttöä) sai lyödä, mutta auta armias jos olisin itse käynyt käsiksi johonkin muuhun meidän perheen jäseneen.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 19:11"]
No sä olet jo ilmiesesti asian päättäynt, joten siinä mielessä ei tästä luultavasti synny mitään rakentavaa keskustelua.
Tästä olen eri mieltä:
"Ja oletteko kuulleet, onko perheensä surmannutta isää kohtaan kukaan tuntenut myötätuntoa ja pohtinut, olikohan äijä mahdollisesti väsynyt? (Tai no, onhan siitäkin vähän kirjoiteltu, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän) Viime aikoina näitä on pohdiskeltu."
Jos objektiivisesti asiaa ajattelee ja tutkii, niin keskutelu ja uutisointi on ollut samanlaista perhesurmissa riippumatta tekijän sukupuolesta. Jopa niinpäin oli tässä Rautavaara-tapauksessa ett otsikot huusivat "Miksi äiti ajoi laset kuolemaan/tappoi tms i" kun miesten tekemissä kysytään Mikä AJOI isän surmaamaan... jne. ehkä pieni vivahde ero. Kyllä niissäkin tapauksissa kun isä surmaa etsitään taustavaikuttimia esim taloudellisesta ahdingosta yms. Ja äitihän oli väsynyt! Sen tietävät kaikki, se ei ole mitään spekulaatiota.
Mä en nyt oikein saa kiinni siitä, että miten sitä naisten harjoittamaa väkivaltaa ei otettaisiin tosissaan?
No, ok. Yhden esimerkin keksin: Nainen raiskasi pojan ja keskutelu täyttyi vähättelevistä ja uhria syyllistävistä kommenteista, jotka kaikki olivat miehiä! Tyyliin "poika on hullu!" Ja "tuohan on teinipojan unelma! Olisin kerjännyt lisää..." ym
Mutta kylläpä naispuolista seksuaalirikoksen uhria syyllistetää ja kyseenalaistetaan.
Onko lisää esimerkkejä?
[/quote]
Myönnän, että olen ehkä vähän huonosti valmistautunut tähän keskusteluun, jos uutisarkistoja täytyy kaivella, mutta saatan kyllä olla väärässäkin (eikä kaikki juomani viini paranna asiaa). Itse en ole kyllä koskaan nähnyt esim. ihmisten jakavan täysin sosiaalisesti hyväsytysti Facebookissa miespuolista perhesurmaajaa empatisoivia tekstejä samaan tyyliin kuin noita äidin väsymystä pohtiviä juttuja, joihin myös kommentoidaan, kuinka kuinka teksti herätti myötätuntoa ja niin edelleen. Voin olla tämän suhteen väärässä ja yksisilmäinen tosin. Olisi vaikeampaa julkisesti ilmoittaa ymmärtävänsä miespuolista perhesurmaajaa.
ap
[/quote]
Ehkä tässä tapauksessa vaikuttaa juuri se, että yleisesti tiedossa oli äidin suuri väsymys ja voimattomuus. Jos noista miehistä olisi ollut vastaavaa tietoa saatavilla, niin asia olisi voinut olla erilainen. Me ulkopuoliset loppujen lopuksi tiedämme hyvin vähän. Mutta jos vertaa tuohon usan 3-vuotiaita kidutussurman tai Eerikan tapaukseen ni ei kukaan sympatiseeraa tekijöitä. Luulen että se on juuri tuo tieto, joka meillä on itse kustakin tapauksesta on se olennainen tekijä. Jos koti-isä joka on osoittanut vakavia uupumuksen merkkejä ja estää äitiä lähtemästä töihin sen vuoksi olis kyseessä, miten luulisin että ihmiset reagoisi?
Mut olen kyllä samaa mieltä 2 kanssa että yhteiskunta tulee jälkijunassa tässä asiassa.
[/quote]
Saatavilla oleva tieto tietty vaikuttaa siihe, miten ihmiset suhtautuvat. On eri asia vain lukea, että se ja se on tapettu, eikä muuta tietoa ole, kuin se, että saa lukea tapauksesta ja ihmisistä enemmän. Lopulta murha on tosiaan aina murha. Murhaaja on aina ihminen, jolla on oma historiansa. Ihmisen mieli on lopulta aika looginen, vaikka äkkiseltään ei siltä vaikulta. Mediassa asioista uutisoidaan tietyllä tavalla, ja tiedän, että media saa muakin sumutettua monissa asioissa sen suhteen, mitä ihmiset nyt ajattelevat ja niin edelleen...
ap
No sä olet jo ilmiesesti asian päättäynt, joten siinä mielessä ei tästä luultavasti synny mitään rakentavaa keskustelua.
Tästä olen eri mieltä:
"Ja oletteko kuulleet, onko perheensä surmannutta isää kohtaan kukaan tuntenut myötätuntoa ja pohtinut, olikohan äijä mahdollisesti väsynyt? (Tai no, onhan siitäkin vähän kirjoiteltu, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän) Viime aikoina näitä on pohdiskeltu."
Jos objektiivisesti asiaa ajattelee ja tutkii, niin keskutelu ja uutisointi on ollut samanlaista perhesurmissa riippumatta tekijän sukupuolesta. Jopa niinpäin oli tässä Rautavaara-tapauksessa ett otsikot huusivat "Miksi äiti ajoi laset kuolemaan/tappoi tms i" kun miesten tekemissä kysytään Mikä AJOI isän surmaamaan... jne. ehkä pieni vivahde ero. Kyllä niissäkin tapauksissa kun isä surmaa etsitään taustavaikuttimia esim taloudellisesta ahdingosta yms. Ja äitihän oli väsynyt! Sen tietävät kaikki, se ei ole mitään spekulaatiota.
Mä en nyt oikein saa kiinni siitä, että miten sitä naisten harjoittamaa väkivaltaa ei otettaisiin tosissaan?
No, ok. Yhden esimerkin keksin: Nainen raiskasi pojan ja keskutelu täyttyi vähättelevistä ja uhria syyllistävistä kommenteista, jotka kaikki olivat miehiä! Tyyliin "poika on hullu!" Ja "tuohan on teinipojan unelma! Olisin kerjännyt lisää..." ym
Mutta kylläpä naispuolista seksuaalirikoksen uhria syyllistetää ja kyseenalaistetaan.
Onko lisää esimerkkejä?