Kuka päättää minne vainaja haudataan?
Pitääkö siitä mainita esim. testamentissa ja kuka sitä toivetta valvoo vai päättääkö siitä sukulaiset? Jos on eläessään sanonut jollekkin sukulaiselle mihin haluaa tulla haudatuksi tai tuhkatuksi ja tuhkat mieluummin esim. mereen niin sitä ei kai ole pakko sukulaisten noudattaa? Ihmettelin vain tässä kun mietin pariskuntia jotka ovat erilleen haudatut vaikka ovat vuosikymmeniä yhdessä olleet, luulen että olisivat halunneet samaan hautaankin. Esimerkkinä vaikka Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä..
Kommentit (69)
Vainajan omistaja. Avioliitossa elävän kohdalla leski, muuten lähin omainen esim. lapset.
Ensisijaisesti vainajan puoliso, avopuoliso tai muut lähimmät perilliset, kuten lapset tai sisarukset.
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Kuuluu hyviin tapoihin noudattaa vainajan toivetta, jos hän on jotain toiveita esittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Monet seurakunnat noudattavat sitä, että hautaoikeus on hautaan ensiksi haudatun sukulaisilla alenevassa ja ylenevässä polvessa – siis lapsilla, lapsenlapsilla, vanhemmilla ja isovanhemmilla – sekä heidän vihityillä aviopuolisoillaan. Eli näitä voidaan haudata samaan hautaan.
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Sinä voit varata hautapaikkasi isäsi haudasta ja kertoa tämän lapsillesi.
Kannattaa tehdä eläissään hautaustestamentti, missä voi nämä jutut itse päättää. Toiset hankkivat hautapaikkansakin etukäteen.
Omaiset ne päätökset muuten tekevät, onhan niitä joitakin tapauksia, missä hautajaisia ei ole pidetty, kun sukulaiset tappelevat keskenään, kuka saa päättää ja mihin ja miten haudataan.
Suosittelen myös hautaustestamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä eläissään hautaustestamentti, missä voi nämä jutut itse päättää. Toiset hankkivat hautapaikkansakin etukäteen.
Omaiset ne päätökset muuten tekevät, onhan niitä joitakin tapauksia, missä hautajaisia ei ole pidetty, kun sukulaiset tappelevat keskenään, kuka saa päättää ja mihin ja miten haudataan.
Hautaustestamentti ei ole sitova. Haudat ovat eläviä varten.
Tähän kyllä mielestäni pitäisi joku muutos saada. Kyllä vainajan toivetta tulisi kunnioittaa ja se jollain konstilla toteuttaa vaikka väkisin. Lain puitteissa tietenkin. On mielestäni kauheaa jos joku sukulainen tekee mitä lystää vähät välittämättä vainajien toiveesta, erityisesti pitkään yhdessä olleiden. Sellaisia sukulaisia valitettavasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Hautapaikan voi hankkia ennakkoon seurakuntien hautauspalvelusta ja me olemme avomieheni kanssa sen hankkineet. Olemme tehneet myös listan hautajaisvieraista. Vastaus siis aloittajan kysymykseet omat hautajaiset voi suunnitella ennakkoon.
Lähin omainen sen päättää, eikä ole mitenkään velvollinen noudattamaan mitään toiveita. Isäni olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuuden maisemiin, mutta sitä ei kyllä harkittu hetkeäkään. Emme lähteneet pikkulapsinemme satojen kilometrien päähän häntä hautaan laittamaan, vaan homma hoidettiin ihan siellä, missä me lapsetkin asumme ja isä vietti suurimman osan elämästään.
Kuollut on kuollut, eikä kärsi enää siitä, missä sattuu horsmaa kasvamaan. Elävien tarpeet ovat se oleellinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Monet seurakunnat noudattavat sitä, että hautaoikeus on hautaan ensiksi haudatun sukulaisilla alenevassa ja ylenevässä polvessa – siis lapsilla, lapsenlapsilla, vanhemmilla ja isovanhemmilla – sekä heidän vihityillä aviopuolisoillaan. Eli näitä voidaan haudata samaan hautaan.
eli jos ei ole olleet naimisissa niin ei haudata sukuhautaan, onko se vielä näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Hautapaikan voi hankkia ennakkoon seurakuntien hautauspalvelusta ja me olemme avomieheni kanssa sen hankkineet. Olemme tehneet myös listan hautajaisvieraista. Vastaus siis aloittajan kysymykseet omat hautajaiset voi suunnitella ennakkoon.
On kuitenkin täysin lähiomaisen päätös, toteutetaanko toiveita. Hän voi vaikka päättää olla järjestämättä koko hautajaisia ja toisaalta kutsua sinne aivan ketä huvittaa. Ei se mikään rikos ole. Hautapaikan voi kuolemanne jälkeen vaikka tarpeettomana perua ja panna teidät muualle.
Isäni ja äitini ovat eronneet ja molemmat haudattu omiin sukuhautoihinsa. Hieman surullista.
Toisaalta, minä en mene kumpaankaan sukuhautaan, vaan vaimon sukuhautaan. Outo valinta, tiedän, mutta se on lähin.
Vierailija kirjoitti:
Lähin omainen sen päättää, eikä ole mitenkään velvollinen noudattamaan mitään toiveita. Isäni olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuuden maisemiin, mutta sitä ei kyllä harkittu hetkeäkään. Emme lähteneet pikkulapsinemme satojen kilometrien päähän häntä hautaan laittamaan, vaan homma hoidettiin ihan siellä, missä me lapsetkin asumme ja isä vietti suurimman osan elämästään.
Kuollut on kuollut, eikä kärsi enää siitä, missä sattuu horsmaa kasvamaan. Elävien tarpeet ovat se oleellinen asia.
Entäs jos palaa kummittelemaan kun ei ole tyytyväinen haudassaan,BÖÖÖ!
Onhan näistä tapeltu oikeudessa asti ja siirretty jäänteitä.
Jeesus