Kuka päättää minne vainaja haudataan?
Pitääkö siitä mainita esim. testamentissa ja kuka sitä toivetta valvoo vai päättääkö siitä sukulaiset? Jos on eläessään sanonut jollekkin sukulaiselle mihin haluaa tulla haudatuksi tai tuhkatuksi ja tuhkat mieluummin esim. mereen niin sitä ei kai ole pakko sukulaisten noudattaa? Ihmettelin vain tässä kun mietin pariskuntia jotka ovat erilleen haudatut vaikka ovat vuosikymmeniä yhdessä olleet, luulen että olisivat halunneet samaan hautaankin. Esimerkkinä vaikka Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä..
Kommentit (69)
Jos mieheni on elossa kun minusta aika jättää, niin hän saa päättää. Olen kertonut, että minulle sopisi tuhkien hautaus mereen, mutta päätös on hänen joka suremaan jää. Jos mieheni ei ole elossa kun minä kuolen, niin tietysti toivoisin tulevani haudatuksi hänen kanssaan samaan paikkaan, oli se sitten hauta tai meri (hän ei ole kertonut preferenssejään ja jos mitään testamenttia ei löydy, niin kuuntelen hänen lastensa mielipidettä).
Vierailija kirjoitti:
Monet seurakunnat noudattavat sitä, että hautaoikeus on hautaan ensiksi haudatun sukulaisilla alenevassa ja ylenevässä polvessa – siis lapsilla, lapsenlapsilla, vanhemmilla ja isovanhemmilla – sekä heidän vihityillä aviopuolisoillaan. Eli näitä voidaan haudata samaan hautaan.
Joo, tämä tuli mullekkin yllätyksenä, kun Malmille sukuhautaan (tai niin luulin) yritin äitiäni saada haudattua. Piti erikseen todistaa, että samassa haudassa on hänen isoäitinsä, tätinsä (myös sylikummi) ja oma äiti. vasta kun tämä oli virkatodistuksella todistettu, saatiin hauta auki.
Minä vein äitini tuhkan paikkaan, jota hän rakasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Hautapaikan voi hankkia ennakkoon seurakuntien hautauspalvelusta ja me olemme avomieheni kanssa sen hankkineet. Olemme tehneet myös listan hautajaisvieraista. Vastaus siis aloittajan kysymykseet omat hautajaiset voi suunnitella ennakkoon.
On kuitenkin täysin lähiomaisen päätös, toteutetaanko toiveita. Hän voi vaikka päättää olla järjestämättä koko hautajaisia ja toisaalta kutsua sinne aivan ketä huvittaa. Ei se mikään rikos ole. Hautapaikan voi kuolemanne jälkeen vaikka tarpeettomana perua ja panna teidät muualle.
Tämä on kyllä aivan kauheata kun ajattelee ettei sen sukulaisen kanssa ollut väleissä eli se voi tehdä tuhkillenne mitä huvittaa, vaikka heittää tunkiolle. Hirveätä!
Vierailija kirjoitti:
Minä vein äitini tuhkan paikkaan, jota hän rakasti.
laitonta Suomessa ellei se ollut hautuumaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Hautapaikan voi hankkia ennakkoon seurakuntien hautauspalvelusta ja me olemme avomieheni kanssa sen hankkineet. Olemme tehneet myös listan hautajaisvieraista. Vastaus siis aloittajan kysymykseet omat hautajaiset voi suunnitella ennakkoon.
On kuitenkin täysin lähiomaisen päätös, toteutetaanko toiveita. Hän voi vaikka päättää olla järjestämättä koko hautajaisia ja toisaalta kutsua sinne aivan ketä huvittaa. Ei se mikään rikos ole. Hautapaikan voi kuolemanne jälkeen vaikka tarpeettomana perua ja panna teidät muualle.
Tämä on kyllä aivan kauheata kun ajattelee ettei sen sukulaisen kanssa ollut väleissä eli se voi tehdä tuhkillenne mitä huvittaa, vaikka heittää tunkiolle. Hirveätä!
Suomessa kyllä laki estää tuonkin.
Se on niiden tuhkien kanssa erilaista kuin arkkuhautaus. Lähinnä kai mihin muistolaatta kiinnitetään. Ja luulisi että samaan laattaan voi kaivertaa monta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Hautapaikan voi hankkia ennakkoon seurakuntien hautauspalvelusta ja me olemme avomieheni kanssa sen hankkineet. Olemme tehneet myös listan hautajaisvieraista. Vastaus siis aloittajan kysymykseet omat hautajaiset voi suunnitella ennakkoon.
On kuitenkin täysin lähiomaisen päätös, toteutetaanko toiveita. Hän voi vaikka päättää olla järjestämättä koko hautajaisia ja toisaalta kutsua sinne aivan ketä huvittaa. Ei se mikään rikos ole. Hautapaikan voi kuolemanne jälkeen vaikka tarpeettomana perua ja panna teidät muualle.
Tämä on kyllä aivan kauheata kun ajattelee ettei sen sukulaisen kanssa ollut väleissä eli se voi tehdä tuhkillenne mitä huvittaa, vaikka heittää tunkiolle. Hirveätä!
Suomessa kyllä laki estää tuonkin.
Millä lailla?
Halvimman mukaan mennään. Esim. muistolehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vein äitini tuhkan paikkaan, jota hän rakasti.
laitonta Suomessa ellei se ollut hautuumaa
Eihän esim. mereen heitetyt tuhkat ole mitenkään laitonta, sitä tehdään paljonkin. uurnan voi haudata vaikka kesämökille.
Vierailija kirjoitti:
Lähin omainen sen päättää, eikä ole mitenkään velvollinen noudattamaan mitään toiveita. Isäni olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuuden maisemiin, mutta sitä ei kyllä harkittu hetkeäkään. Emme lähteneet pikkulapsinemme satojen kilometrien päähän häntä hautaan laittamaan, vaan homma hoidettiin ihan siellä, missä me lapsetkin asumme ja isä vietti suurimman osan elämästään.
Kuollut on kuollut, eikä kärsi enää siitä, missä sattuu horsmaa kasvamaan. Elävien tarpeet ovat se oleellinen asia.
Niin, siellä satojen kilometrien päässä on paha käydä hautaa hoitamassa. Siksi on käytännössä pakko haudata lähelle omaisia. Itsellä se tilanne, että isäni on haudattu kotikylille, jossa en enää tunne juuri ketään. Minulla ei ole ajokorttia (sairauden takia) ja melkoisen hankala reissu julkisilla, käytännössä siellä pitäisi yöpyä. Vielä nykyään isäni hautaa haluaa ja pystyy hoitamaan hänen 80-vuotias siskonsa. Hoitamattomana hauta kuulemma otetaan takaisin seurakunnalle, vainaja voi siis menettää hautapaikkansa.
Tuhkat voi sirotella myös omalle maalle. Itse toivon loppusijoitusta oman mökin perämetsään. Ja jään kyllä kummittelemaan ja puimaan nyrkkiä haudan takaa, jos tytär ei toivettani toteuta.
Tuhkat voi ripottaa puun juurelle ja kaivertaa nimikirjaimet puukolla rungon kaarnaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähin omainen sen päättää, eikä ole mitenkään velvollinen noudattamaan mitään toiveita. Isäni olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuuden maisemiin, mutta sitä ei kyllä harkittu hetkeäkään. Emme lähteneet pikkulapsinemme satojen kilometrien päähän häntä hautaan laittamaan, vaan homma hoidettiin ihan siellä, missä me lapsetkin asumme ja isä vietti suurimman osan elämästään.
Kuollut on kuollut, eikä kärsi enää siitä, missä sattuu horsmaa kasvamaan. Elävien tarpeet ovat se oleellinen asia.
Niin, siellä satojen kilometrien päässä on paha käydä hautaa hoitamassa. Siksi on käytännössä pakko haudata lähelle omaisia. Itsellä se tilanne, että isäni on haudattu kotikylille, jossa en enää tunne juuri ketään. Minulla ei ole ajokorttia (sairauden takia) ja melkoisen hankala reissu julkisilla, käytännössä siellä pitäisi yöpyä. Vielä nykyään isäni hautaa haluaa ja pystyy hoitamaan hänen 80-vuotias siskonsa. Hoitamattomana hauta kuulemma otetaan takaisin seurakunnalle, vainaja voi siis menettää hautapaikkansa.
Siitä haudanhoidosta voi sopia seurakunnan kanssa eli maksatte siitä niin ei tarvitse itse hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkat voi sirotella myös omalle maalle. Itse toivon loppusijoitusta oman mökin perämetsään. Ja jään kyllä kummittelemaan ja puimaan nyrkkiä haudan takaa, jos tytär ei toivettani toteuta.
Tämä ajatus omien tuhkien sirottelusta mökin perämetsään ei tunnu yhtään surulliselta edes, vaan jotenkin mukavalta ja lohdulliselta. Mutta tuli tästä mieleen että voisihan tyttären koirankin tänne haudata, hän on viettänyt täällä paljon aikaa ja ollut onnellinen. Tämä ajatus alkoi jo itkettää :-(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähin omainen sen päättää, eikä ole mitenkään velvollinen noudattamaan mitään toiveita. Isäni olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuuden maisemiin, mutta sitä ei kyllä harkittu hetkeäkään. Emme lähteneet pikkulapsinemme satojen kilometrien päähän häntä hautaan laittamaan, vaan homma hoidettiin ihan siellä, missä me lapsetkin asumme ja isä vietti suurimman osan elämästään.
Kuollut on kuollut, eikä kärsi enää siitä, missä sattuu horsmaa kasvamaan. Elävien tarpeet ovat se oleellinen asia.
Niin, siellä satojen kilometrien päässä on paha käydä hautaa hoitamassa. Siksi on käytännössä pakko haudata lähelle omaisia. Itsellä se tilanne, että isäni on haudattu kotikylille, jossa en enää tunne juuri ketään. Minulla ei ole ajokorttia (sairauden takia) ja melkoisen hankala reissu julkisilla, käytännössä siellä pitäisi yöpyä. Vielä nykyään isäni hautaa haluaa ja pystyy hoitamaan hänen 80-vuotias siskonsa. Hoitamattomana hauta kuulemma otetaan takaisin seurakunnalle, vainaja voi siis menettää hautapaikkansa.
Siitä haudanhoidosta voi sopia seurakunnan kanssa eli maksatte siitä niin ei tarvitse itse hoitaa.
Ne maksavat hautapaikan hoidosta, joilla on siihen varaa. Riippuu srk:sta mitä perushoitamisesta veloittaa, tosi paljon joissakin. Meillä hoidetaan sukuhautaa vain omin voimin, juuri siksi ettei ole rahaa kuin välttämättömiin arjen tarpeisiin. Vaikea pärjätä näinkin.
Lisänä on varauduttava muutenkin yllätyksiin, esim. kun hautakivi alkoi kallistua vinoon (syy että maaperä muuttuu säiden ym vaikutuksesta), korjauksen tilaamiseen oli pakko löytyä jostain rahat. Se kun on turvallisuusriski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähin omainen sen päättää, eikä ole mitenkään velvollinen noudattamaan mitään toiveita. Isäni olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuuden maisemiin, mutta sitä ei kyllä harkittu hetkeäkään. Emme lähteneet pikkulapsinemme satojen kilometrien päähän häntä hautaan laittamaan, vaan homma hoidettiin ihan siellä, missä me lapsetkin asumme ja isä vietti suurimman osan elämästään.
Kuollut on kuollut, eikä kärsi enää siitä, missä sattuu horsmaa kasvamaan. Elävien tarpeet ovat se oleellinen asia.
Niin, siellä satojen kilometrien päässä on paha käydä hautaa hoitamassa. Siksi on käytännössä pakko haudata lähelle omaisia. Itsellä se tilanne, että isäni on haudattu kotikylille, jossa en enää tunne juuri ketään. Minulla ei ole ajokorttia (sairauden takia) ja melkoisen hankala reissu julkisilla, käytännössä siellä pitäisi yöpyä. Vielä nykyään isäni hautaa haluaa ja pystyy hoitamaan hänen 80-vuotias siskonsa. Hoitamattomana hauta kuulemma otetaan takaisin seurakunnalle, vainaja voi siis menettää hautapaikkansa.
Voi menettää, mutta menetetäänhän se muutenkin viimeistään 25 vuoden päästä hautaamisesta, ellei uutta diiliä seuraavasta 25 vuodesta tehdä. Ainahan voit tehdä diilin haudan hoitamisesta seurakunnan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkat voi sirotella myös omalle maalle. Itse toivon loppusijoitusta oman mökin perämetsään. Ja jään kyllä kummittelemaan ja puimaan nyrkkiä haudan takaa, jos tytär ei toivettani toteuta.
Sirottelupaikka pitää lain mukaan ilmoittaa kun tuhkat noudetaan. Ei sitten kannata rehellisesti kertoa, että ne sirotellaan mökille, koska sitten tontti merkataan hautapaikaksi, mikä rajoittaa jatkossa rakennusaikeita. Ja tontin eteenpäin myyminen voi olla hankalaa tämän takia, jos perilliset haluavat joskus myydä sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski, lapset, lapsettoman kohdalla elossa oleva lähiomainen eli sisko, isä, äiti....
Paino sanalla lähiomainen.
Minunkin isäni halusi tulla haudatuksi mereen, mutta ei haudattu, koska äiti halusi käydä isän haudalla. Mua ei luultavasti haudata mieheni sukuhautaan, en koe olevani sukua.....haluaisin tulla haudatuksi samaan hautaan kuin isäni. Mutta paha siinä on kuolleena protestoida, siitä päättävät mun aviomies, jos on elossa tai mun lapset, jos ei oo aviomiestä enää.
Tove ja Tuulikki ei tainneet olla naimisissa.
Avoparien kohdalla muut sukulaiset joskus ovat julmia. Avoleskeä ei kutsuta hautajaisiin ja samaan hautaan ei päästetä.
Hautapaikan voi hankkia ennakkoon seurakuntien hautauspalvelusta ja me olemme avomieheni kanssa sen hankkineet. Olemme tehneet myös listan hautajaisvieraista. Vastaus siis aloittajan kysymykseet omat hautajaiset voi suunnitella ennakkoon.
On kuitenkin täysin lähiomaisen päätös, toteutetaanko toiveita. Hän voi vaikka päättää olla järjestämättä koko hautajaisia ja toisaalta kutsua sinne aivan ketä huvittaa. Ei se mikään rikos ole. Hautapaikan voi kuolemanne jälkeen vaikka tarpeettomana perua ja panna teidät muualle.
Tämä on kyllä aivan kauheata kun ajattelee ettei sen sukulaisen kanssa ollut väleissä eli se voi tehdä tuhkillenne mitä huvittaa, vaikka heittää tunkiolle. Hirveätä!
Suomessa kyllä laki estää tuonkin.
Millä lailla?
No ihan hautaustoimilailla. Ensinnäkin heti toisessa pykälässä sanotaan näin:
"Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.
Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla."
Lisäksi 18 pykälä sanoo näin:
"Krematorion ylläpitäjä saa luovuttaa tuhkan vain haudattavaksi tai muulla tavoin pysyvästi yhteen paikkaan sijoitettavaksi. Luovutuksensaajan on ennen tuhkan luovuttamista ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan.
Krematorion ylläpitäjä ei saa luovuttaa tuhkaa, jos on perusteltu syy epäillä, että tuhkaa tultaisiin käsittelemään tämän lain säännösten vastaisesti."
Tokihan sinä voit tuhkan luovutuksen jälkeen käydä kippaamassa ne kaatikselle, mutta silloin teet rikoksen. Olet kuitenkin omalla selvitykselläsi, jonka olet omakätisesti allekirjoittanut, luvannut hoitaa tuhkan sijoittamisen lain vaatimalla tavalla.
Isäpuoli oli myös varannut paikkansa valmiiksi. Lapsensa hankkiavt hänelle ihan toisen paikan aivan eri paikkakunnalta (jonne isäpuolella ei ollut sidoksia).