Adoptioasiaa: adoptio 1960-luvulla
Olen adoptoitu Suomesta 2960-luvulla. En ole ollut missään tekemisissä biologisen äitini kanssa, olen au-lapsi, ei isää.
Mitä tapahtuu,.kun äitini kuolee?
Perinkö hänet yhdessä hänen muiden lastensa kanssa? En ole ollut myöskäään tekemisissä sisarpuolieni kanssa. He eivät edes tiedä minusta.
Miten minulle osataan ilmoittaa perinnönjaosta? Kukaan muu kuin biologinen äitini ei tiedä minusta.
Kommentit (23)
Miettikää asiaa vaikka siltä kannalta että bioäidillä on muita lapsia. Heillä on ehkä maatila ja sukupolvenvaihdos on menossa. Sitten kuvioon ilmestyy tuntematon puolisisar josta kukaan muu kuin adoptioon lapsensa antanut äiti ei tiedä ja alkaa vaatimaan osuuttaan. Ei ehkä kovin reilua... Varsinkin kun adoptioon annettu perii myös adoptiovanhenpansa.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää asiaa vaikka siltä kannalta että bioäidillä on muita lapsia. Heillä on ehkä maatila ja sukupolvenvaihdos on menossa. Sitten kuvioon ilmestyy tuntematon puolisisar josta kukaan muu kuin adoptioon lapsensa antanut äiti ei tiedä ja alkaa vaatimaan osuuttaan. Ei ehkä kovin reilua... Varsinkin kun adoptioon annettu perii myös adoptiovanhenpansa.
Eipä näitä moni tunnu miettivän. Mä olen onneksi antanut lapseni adoptioon vasta 90-luvulla,niin hän perii vaan adoptiovanhempansa. Luultavasti jonkun lakiosan, koska luulen, että adoptioäidin siskon biologinen tytär perii suurimman osan. Hän on niin toivottu. Valis
Mun adoptioon annettu lapseni ei ainakaan peri minua. Vain nuorempi lapseni perii sen vähän, mitä minulta aikanaan jää.