Päätin yksinkertaisesti lopettaa valittamisen ja hyväksyä tosiasiat, heti helpotti!
Olen tajunnut, että olen kokeillut kaikkeni, mutta ruoho ei ole vihreää aidan toisella puolella eikä työelämä muutu miksikään vaikka miten valitan ja uikutan. Joten lopetin valituksen ja hyväksyin tosiasiat. Siinä se. Ei enää valittamista, pelkkä stoalainen tyyneys ja sfinksin tyynet kasvot. En käytä enää energiaa valittamiseen, vaan suoriutumiseen. Nyt olen tajunnut miten paljon pelkkä valittaminen ja huono fiilis on syönyt energiaa. Kun se ei hyödyttänyt mitään. Kun lopetti sen ja hyväksyi että näillä korteilla pelataan, asiat kävi helpommiksi kestää ja olla.
Kommentit (9)
Tämäkin heh.Tapahtukoon mitä tahaan,ei välitä!koska ei auta,on tehty lakii, säädöksii, kaikkee ,kuka niiden mukaan elää,ei kukaan eli en minäkään.Joskus menee niin et joku satuttaa sua,mut ne varottava,liikenne suojatiet jne.Ajakoon joku miten haluu itehhän ajaa,käyttäytyy kuka miten tahaan.Nyt yölläkin 24/7 melua.Elämää.Kaikkee sattuu ympäril mitä sitä miettii,elää omaa elämää.Tää kaikessa on paljon onnellisempi kun mieti maailman pahuutta.
Tätä se vanha kanssa on yrittänyt tolkuttaa:
Lusikka kauniiseen käteen
Sillä pelataan mitä on kädessä
Niin makaa kuin petaa
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku
Haaveita pitää olla. Mutta myös ripaus realismia. Minä en halua edetä uralla, koska seuraavana on väliportaan esimiehen paikkoja. En halua.
En halua isompaa ja kalliimpaa asuntoa, koska sellaisesta haaveilu on paljon vaivattomampaa.
Ja vaikka kuinka haluaisin olla nuori ja hoikka, niin pidän syömisestä ja nuoremmaksi En muutu, se aika meni jo.
Tästä asenteesta on kirjoitettu kirjakin. Eckhart Tolle, Läsnäolon voima. Kuuntelin äänikirjana viime keväänä monta kymmentä hyvinvointiin liittyvää kirjaa, oikeastaan kaikki mahdolliset vastaan tulevat kirjat, kun aloin parantamaan masennustani. Tuntui siinä pisteessä, että vaihtoehdot olivat hautaanmeno tai tehdä asialle jotain. Kirjaprosessi auttoi. Ja äänikirjoja voi kuunnella nopeutettuna. Samalla voi käydä kävelyllä, siivota, tehdä ruokaa ja kaikkea muuta hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä asenteesta on kirjoitettu kirjakin. Eckhart Tolle, Läsnäolon voima. Kuuntelin äänikirjana viime keväänä monta kymmentä hyvinvointiin liittyvää kirjaa, oikeastaan kaikki mahdolliset vastaan tulevat kirjat, kun aloin parantamaan masennustani. Tuntui siinä pisteessä, että vaihtoehdot olivat hautaanmeno tai tehdä asialle jotain. Kirjaprosessi auttoi. Ja äänikirjoja voi kuunnella nopeutettuna. Samalla voi käydä kävelyllä, siivota, tehdä ruokaa ja kaikkea muuta hyödyllistä.
Mutta jos kuuntelet äänikirjaa ja teet samalla jotain muuta, se ei taida olla sitä läsnäoloa, mitä Tollen kirjassa puhutaan.
Arvaappa paljon sun kolleegat kiittää tätä tilannetta?
Kävin eilen vanhassa työpaikassa, jossa työkaveri valitti edelleen työpaikasta ja pomosta. On valittanut 12v, itse lähdin silloin pois. Huvittavaa että pomo valitti minulle tästä työntekijästä viime viikolla. Kuluuhan se elämä noinkin. Toiset nauttii valittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä asenteesta on kirjoitettu kirjakin. Eckhart Tolle, Läsnäolon voima. Kuuntelin äänikirjana viime keväänä monta kymmentä hyvinvointiin liittyvää kirjaa, oikeastaan kaikki mahdolliset vastaan tulevat kirjat, kun aloin parantamaan masennustani. Tuntui siinä pisteessä, että vaihtoehdot olivat hautaanmeno tai tehdä asialle jotain. Kirjaprosessi auttoi. Ja äänikirjoja voi kuunnella nopeutettuna. Samalla voi käydä kävelyllä, siivota, tehdä ruokaa ja kaikkea muuta hyödyllistä.
Mutta jos kuuntelet äänikirjaa ja teet samalla jotain muuta, se ei taida olla sitä läsnäoloa, mitä Tollen kirjassa puhutaan.
Nokkelaa. Mutta todellisuudessa kahden asian tekeminen yhtäaikaa onnistuu vallan hyvin. Jostain syystä ihmiset kuvittelee, että äänikirjan kuuntelemiseen keskittyminen on heille ihan mahdotonta, eivätkä edes kokeile. En muista enää suurinta osaakaan läsnäolon voima -kirjasta, koska en ole ottanut sitä miksikään "raamatuksi" itselleni, jonka ajatuksia suorittaisin jatkuvasti ja pilkuntarkasti elämässäni. Mihinkään sellaiseen asemaan eivät ole muutkaan yksittäiset kirjat nousseet. Aika paljon hyvinvointikirjoissa toistuvat samat viisaudet ja ajatukset, jotka sitten pikkuhiljaa ovat muovanneet omaa ajatteluani onnellisempaan suuntaan. Aloittajan kommentista tuli mieleeni mainittu kirja, joten ajattelin että häntä voisi kiinnostaa.
Mistä ap ennen valitit? Ja mitä rupesit suorittamaan uudella energialla?
Asiallinen kritiikki, jolla voi vaikuttaa johonkin, on paikallaan. Mutta hyödytön vatvominen ja saman jankkaaminen ilman että muuttaa mitään tai asiat muuttuu, pahentaa vaan tilannetta.