Te seksittömien liittojen itkijät!

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 14:47"]

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 14:36"]

En minä elä seksittömässä liitossa, enkä ole sen perään ruikuttaja. Pointtini oli, että avatkaa hyvänen aika suunne jo suhteen alussa ja keskustelkaa. Jos minulle olisi selvinnyt suhteen alussa, että mies ei voisi elää seksittömässä suhteessa, en olisi mennyt mieheni kanssa naimisiin tai tehnyt lapsia. 

Me kuitenkin kävimme tuon keskustelun ja olimme sitä mieltä, että seksittäkin voimme elää. Eli meille seksillä on yhtä paljon/vähän merkitystä. En olisi perustanut elämääni ja perhettä miehen varaan, jolle seksi merkitsee niin paljon, että ilman sitä ei voi elää. Joku muu olisi voinut vielä jatkaa keskustelua kohtiin b. ja c. ja d. jne. 

Seksin kohdalle voitte vaihtaa sanaksi vaikka läheisyyden tai lapset. Sama pointti toimii niissäkin.

ap

[/quote]

Olen samaa mieltä. Kannattaa keskustella asioista ennen kuin suhde menee vakavaksi, koska on huomattavasti vähemmän sitä "särmien hiomista", jos on samanlaiset arvot ja ajatukset jo entuudestaan.

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että myös suhteen aikana asioista pitäisi voida puhua, koska mielipiteet ja tilanteet muuttuu eikä kohdattu todellisuus välttämättä vastaa sitä, mitä on aikanaan kuvitellut. Tällaisia asioita ei voi loppuun asti lyödä lukkoon joskus suhteen alkutaipaleella. Siinä kohtaa elämää, kun vaikka seksittömyysongelmat alkaa on ihan eri ihminen kuin vaikka 20 vuotta aiemmin, kun asioista on keskusteltu. Vaikka silloin 20 vuotta aiemmin olisi tuntunut ihan hyvältä ajatus siitä, että seksiä saa hakea suhteen ulkopuolelta, niin ei se välttämättä enää silloin tunnukaan sopivalta, kun sellaisen ongelman eteen oikeasti joudutaan. Onhan se nyt täysin kohtuutonta odottaa, ettei mielipiteet tai ajatusmaailma saa muuttua vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Siksi asioista pitäisi pystyä puhumaan kiihkottomasti ja ajan kanssa pitkin suhdetta. Kiihkottomuus ja syyttelemättömyys on tärkeitä etenkin silloin, kun ongelmat alkaa kasaantua.

-5

[/quote]

Toki, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Pointtini olikin, että puhukaa ja keskustelkaa. Ensisijaisen tärkeää se on suhteen alussa, mutta todella tärkeää myös suhteen alusta loppuun. 

Tuntuu vaan, että ihmiset eivät puhu ja sitten itkevät sitä kun kumppanin kanssa asiat, arvot, halut, tarpeet ja ennen kaikkea niiden ratkaisumekanismit eivät kohtaa.

ap

[/quote]

Puhuminen ei auta kuin murto-osaan asioista. Jos toinen ei halua niin puhuminen ei asiaa muuta mitenkään

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:53"]

Mitä etua tuosta etukäteen keskustelemisesta on? Ei minulla ainakaan ollut kymmenen vuotta sitten aavistustakaan, mitä seksi minulle merkitisi vaikkapa 40-vuotiaana. Olisin vain projisoinut omia parikymppisen pririteettejani.

Voihan asian puhua auki siinä tapauksessa, että se joskus tulee ajankohtaiseksi. Kannattaa muistaa, että suurin osa suomalaisista parisuhteessa elävistä on tyytyväinen seksielämäänsä.

[/quote]

Millä perusteella suurin osa on tyytyväisiä seksielämäänsä?

En usko tuota hetkeäkään. Vaan siinä on vanha kunnon tasapainoilu. Ei ole tyytyväinen siihen mutta ei halua erotakkaan. Joten vaihtoehdot ovat aika vähissä. 

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:52"]

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 13:56"]

Ihmisten pitäisi tosiaan saada se suunsa auki silloin kun pitäisi.

[/quote]

Puhuminen ei auta mitään Jos toinen ei halua niin se ei halua. Mutta ei ihmistä jätetä vaan seksin takia. 

[/quote]

Ei niin. Toinen jätetään, kun suhde ei kokonaisuutena lisää osapuolten (tai toisen osapuolen) onnellisuutta vaan vie sitä pois.

Hmm... Olemme olleet mieheni kanssa kohta 20 vuotta yhdessä ja suhteemme tila on muuttunut sinä aikana monta kertaa. Matkalla on ollut stressiä, masennusta ja muita sairauksia, lapset ovat syntyneet, ehkäisykeinot ovat vaihtuneet jne. ja sellaisia tilanteita ei todellakaan edes ajatellut silloin parikymppisenä kanina. Olin joskus haluton, en ole enää, nyt mieheni on haluton - mutta yhdessä ollaan vaikka emme asiasta puhuneetkaan ja listoja erilaisista vaihtoehdoista alkaneet kirjaamaan. Yritä siis ap ymmärtää, että kaikkeen ei voi varautua vaikka kuinka niin haluaisit ja varman päälle yrittäisit kaiken laskea.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:59"]

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:53"]

Mitä etua tuosta etukäteen keskustelemisesta on? Ei minulla ainakaan ollut kymmenen vuotta sitten aavistustakaan, mitä seksi minulle merkitisi vaikkapa 40-vuotiaana. Olisin vain projisoinut omia parikymppisen pririteettejani.

Voihan asian puhua auki siinä tapauksessa, että se joskus tulee ajankohtaiseksi. Kannattaa muistaa, että suurin osa suomalaisista parisuhteessa elävistä on tyytyväinen seksielämäänsä.

[/quote]

Millä perusteella suurin osa on tyytyväisiä seksielämäänsä?

En usko tuota hetkeäkään. Vaan siinä on vanha kunnon tasapainoilu. Ei ole tyytyväinen siihen mutta ei halua erotakkaan. Joten vaihtoehdot ovat aika vähissä. 

[/quote]

Nopean googlailun perusteella vaikuttaa siltä, että saatoin olla väärässä. RFSU:n tekemässä kyelutkimuksessa vuonna 2010 vain viidennes suomalaisista sanoi olevansa tyytyväisiä seksielämäänsä. Todella yllättävä luku. Ovatkohan suomalaisten odotukset sitten suuremmat kuin muiden pohjoismaalaisten?

Haluaisin tietää, miten lapsettomat pariskunnat vertautuvat tässä pariskuntiin, joila on lapsia. -20

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:46"]

No ei nyt varsinaisesti keskusteltu, mutta seurusteluvaiheessa vaimoni oli hyvinkin innokas seksiin. Mutta tilanne on muuttunut päälaelleen naimisiinmenon ja lasten saamisen jälkeen. Rakastan vaimoani ja muuten kaikki on hyvin, mutta hänen halut ovat hävinneet. Jos minulla olisi ollut kristallipallo ja olisin nähnyt tämän tilanteeni, olisin ehkä voinut tehdä toisenlaisia valintoja. Mutta kun ei ollut...

[/quote] 

Et olisi tarvinnut kristallipalloa vaan sinun olisi vain pitänyt avata suusi ja keskustella vaimosi kanssa. Ihan oikeastiko sinulle tuli yllätyksenä, että seksihalut voivat muuttua aikojen saatossa? Juuri sen varalta tulee keskustella kumppanin kanssa, että mitäpä jos näin käy? Mitä sitten teemme? Luuletko, että voimme elää seksittä? Ulkoistaa seksin? Yrittää väkisin? Sopia kompromisseistä? Mennä terapiaan? Erota? 

Oletko edes nyt keskustellut vaimosi kanssa?

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 16:06"]

Hmm... Olemme olleet mieheni kanssa kohta 20 vuotta yhdessä ja suhteemme tila on muuttunut sinä aikana monta kertaa. Matkalla on ollut stressiä, masennusta ja muita sairauksia, lapset ovat syntyneet, ehkäisykeinot ovat vaihtuneet jne. ja sellaisia tilanteita ei todellakaan edes ajatellut silloin parikymppisenä kanina. Olin joskus haluton, en ole enää, nyt mieheni on haluton - mutta yhdessä ollaan vaikka emme asiasta puhuneetkaan ja listoja erilaisista vaihtoehdoista alkaneet kirjaamaan. Yritä siis ap ymmärtää, että kaikkeen ei voi varautua vaikka kuinka niin haluaisit ja varman päälle yrittäisit kaiken laskea.

[/quote]

Siitähän tässä ei ollut kyse. Olisitte silti voineet suhteen alussa keskustella hypoteettisesti, että mitäpä jos jostain syystä (masennus, sairaus, lapset) jompi kumpi ei halua enää seksiä. Moni kyllä keskustelee suhteen alussa että halutaanko lapsia ja mitä jos niitä ei voi saada. Miksi samaa keskustelua ei käydä esimerkiksi seksistä? 

Kaikkeen ei tietenkään voi varautua, mutta kyllä siitä seksistä ja seksielämään mahdollisesti liittyvistä muutoksista voi ja pitää puhua. Ei se tarkoita vedenpitävän sopimuksen tekemistä, mutta keskustelulla karsiutuu kuitenkin pahimmat erilaisuudet toisistaan. Tälläkin palstalla on jatkuvasti keskustelua siitä, kuinka juuri synnyttäneen äidin olisi oltava pian valmis seksiin ja toinen laita huutaa, että eikä ole. Toisten mielestä se on miehen pahoinpitelyä, jos ei kahteen viikkoon anna ja toiselle on maailman luonnollisinta olla ilman viikkoja. Jotain on tosiaan jäänyt keskustelematta jos kaksi noin erilailla seksiin suhtautunutta päätyy yhteen.

ap