Olin varmasti maailman rumin vauva mitä koskaan on ollut olemassa noin kolmen ensimmäisen elinkuukauteni ajan.

Synnyin keskosena ja sairaalloisena. Muistan selvästi kuvan, jonka isä on ottanut ja jossa olen noin 2 kuukauden iässä äidin sylissä. Pieni, reilun kahden kilon painoinen laiha lapsi liian isoissa vaatteissa (silloin 1980-luvun alussa ei kai saanut erikseen keskoslapselle sopivia vaatteita vaan ns. "normaalikokoiselle" vauvalle tarkoitettuja vaatteita mitkä olivat minulle liian isoja), kalpea ja isopäinen rääpäle. Kuvasta voisi helposti saada käsityksen, että perheen vauva on kuollut ja vanhemmat ovat tahtoneet saada hänestä edes yhden kuvan muistoksi eli kuolleesta vauvasta olisi otettu kuva kun hän on äitinsä sylissä. Sellaisia kuvia otettiin ainakin 1800-luvulla, jossa kuollut lapsi oli äitinsä sylissä ja tämä kuva voisi olla 1980-luvun versio sellaisesta kuvasta ellen minä olisi kääntänyt kasvojani kohti kameraa koska ilmeisesti jo jotenkin näin kuvan ottavan isän ja katsoin häntä ja ellei äiti olisi ollut kuvassa niin onnellisen näköinen. Kuollut lapsi sylissä ei oltaisi niin onnellisen näköinen.

Ja niiden kuolleiden lasten kuvia 1800-luvulta löytyy esim täältä: https://www.google.com/search?q=post+mortem+photo&tbm=isch&ved=2ahUKEwi…