Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävyydestä ja sen kestosta...
02.09.2006 |
Huitelen jo lähellä 4-kymppiä ja olen huomannut, että ystäväpiiri on supistunut tosi pieneksi. Olen aina ollut helposti ystävystyvää tyyppiä. Nyt jyvät ovat erottuneet akanoista. En jaksa yhtään enää vaalia suhteita ihmisten kanssa, joiden kanssa en ole samalla aaltopituudella. Välillä mietin, että olenko itse jotenkin " outo" vai onko se vaan niin, että kun " aikuistuu" niin katsantokanta muuttuu ja sitä analysoi enemmän toisen ajettelumaailmaa. Olen varmaan aiemmin pyörinyt oman napani ympärillä, etten ole edes vastapuoleen kunnolla tutustunut ja huomannut eri aaltopituutta... Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (2)
Mä olen kans " vasta" 30, mutta ihan samalla tavalla käynyt. Ei jaksa kiinnostaa enää tutut. Tosi helposti saavat jäädä, kun jotain kummallisuuksia ilmenee. Nyt on oma perhe, sisko, hyvä ystäväperhe. Ei jaksa eikä ole edes aikaa hengata tuttujen kanssa. Ei jaksaystävystyä, kun ei ole tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
En kutsu edes ystäväkseni näitä kavereita, joita joskus nähdään ja kiva on jutella niitä näitä mutta ei sen kummempaa sitten. Jos ollaan ihan totaalisesti eri aaltopituudella niin näkeminen jää minimiin (lue kerran vuodessa maksimi) ja useimmiten välit vaan kuolee vähitellen.
Työssäni olen ihmisten kanssa tekemisissä ja joudun teeskentelmään, että kaikkien kanssa tulen toimeen joten vapaa-aikana ei kiitos todellakaan.