SUURPERHEELLISET UUTEEN VIIKKOON
En löytänyt tämän viikon pinoa, joten tässäpä tämä. Kaikilla taitaa olla kiireitä arkeen paluun ja koulun alkamisen kanssa. Kyllä täällä meilläkin nyt alkaa tuntua, että arki tosiaan alkaa. Pian myös lasten harrastukset käynnistyvät ja kuljettaminen niihin työllistää arki-iltaisin. Välillä tuntuu, että aikaa on aivan liian vähän etenkin kotitöille ja koti ehtii kammottavaan siivoon. Itsekin olen ajatellut ottaa nyt raskaanakin hieman omaa aikaa. Tänään kävin liittymässä erääseen kuntokeskukseen. Oman jaksamisen takia ajattelin käydä pari kertaa viikossa kuntoilemassa. Lauantaina kävin vielä juoksemassa ja olo oli taas lenkin jälkeen niin hyvä, että oikein innostuin. Voi tosin olla, että jossakin vaiheessa tämä hurjan nopeasti kasvava vatsa alkaa tuoda liikkumiselle esteitä mutta nyt vielä kun liikkuminen tuntuu hyvältä aion siitä nautiskella.
Tänään paljastin lähimmälle työkaverilleni, että olen raskaana. Hän sanoi jo ihmetelleensäkin, että olempas pyöristynyt keskivartalosata. Huomenna aamupalaverissa ajattelin kakaista koko työryhmälle asian ja hieman kyllä jännittää, miten suhtautuvat. Aloitin nimittäin vuodenvaihteessa työn nykyisessa työpaikassani ja työ on aikamoista erityisosaamista vaativaa hommaa. Sijaisen löytyminen on siis hankalaa. No, oma olo varmaan kuitenkin helpottuu salaisuuden julkistamisen jälkeen, kun ei tarvitse enää vatsaa yrittää piilotella.
Sinuvi nautiskelee nyt pienestä pojastaan. Olisipa kiva kuulla, miten vauva-arki on alkanut. Kukahan se nyt olikaan seuraavana vuorossa?
Heitämpä nyt tässä gallupin ilmaan uuden viikon kunniaksi. Miten tutut, puolitutut ja työkaverit ovat suhtautuneet, kun olette kertoneet raskaudesta? Meillä kaikki eivät vielä asiasta tiedäkään mutta suhtautuminen on ollut pääasiassa ihan positiivista joskin hieman epäuskoista. Kukaan tuttavistamme ei varmasti arvannut, että vielä neljännen haluamme.
Tänään heräsin ihmettelemään sitä, että pikkuhiljaa meidän pieni alkaa olla jo 10 cm:n mittainen. Pääperämitta oli perjantain ultrassa reilut 5 cm ja siihen sitten jalat päälle. Mahani perusteella voisi tosin kuvitella, että sisälläni on jo vähän isompikin ihmistaimi.
Kävin lauantaina ostamassa H&M:ltä pari äitiyspaitaa. Peittävätkin masun mukavasti ja ovat mukavia päällä mutta kyllä minä todellakin jo näytän kovasti raskaana olevalta ne päällä. No huomisen jälkeen alan reilusti nauttia mahakummustani, kun ei enää tarvitse töissä jännittää asian paljastumista.
oliviaana 12+4
Kommentit (17)
Olen käynyt kyllä lukemassa jos joku on jotain kirjoittanut mutta itse oon ollut kuolemanväsynyt. Eilenkin illalla makasin vaan vaaka-asennossa. Mies luuli että oon jostain loukkaantunut ja mökötän vaikka pelkkää väsyä se oli/on. Tänään tuntuu hiukan paremmalta.
Eli keskimmäinen aloitti koulun ja kuopuksen kanssa on saatettu jalan kouluun ja menty vastaan. Kun kävely on muutenkin jo ollut miulle vaikeeta niin yht´äkkinen lähes 10 km päivässä on kyllä kostautunut liitoskipuina ja yöllisinä lonkkasärkyinä. Tunnen itseni tosi isoksi, vanhaksi ja väsyneeksi!! Lisäksi jotkut kiinnikkeet kipuilee. Kun luin lehdestä siitä äidistä joka kuoli keisarinleikkaukseen, ei se ainakaan oo mieltä parantanut. Kauhukuvia vuotamisesta leikkauspöydälle tai kaikista ylimäär. komplikaatioista oon maalaillut seinille. Mies on vakuutellut että takana on jo 3 onnistunutta sektiota, minä taas oon varma ettei sit enää 4. voi mennä putkeen. Blääh =(( masentaa.
Meilläkin kommentteja on ollut vähän laidasta laitaan. Itse asiassa kolmatta oottaessa sain mielestäni neg. kommentteja enemmän. Nyt kukaan ei ainakaan ääneen uskalla mitään sanoa ja moni on aidosti yllättynyt positiivisesti. Hyvä näin. Minä kun olen aina halunnut ison perheen mutta en siitä ole koko maailmalle toitottanut. Meillä lapsiluku jää tähän neljään valitettavasti sektioiden takia, muuten oisin varmasti halunnut vielä lisääkin.
Mitäs vielä....turvotustakin on ollut jonkin verran, täytyisi vaan yrittää vettä lipittää. Eipä muuta ihmeempää.
tanni 30+6
Tänä aamuna tuli käytyä rakenne ultrassa ja kaikki oli ok.Yritin kyllä vilkuilla sukupuolta mutta en nähny kunnolla ja sovittiin miehen kanssa että sitä ei kysytä.
Etuseinä istukka on mutta meinas ettei siitä ole haittaa koska on niin korkeella.
Lopuksi vielä katto meitä molempia ja totesi että molemmilla on pienet päät ettei tästä vauvasta saa pallopäätä tekemälläkään.Rupes oikein naurattaan kun ei ole ensimmäinen kerta kun asiasta kuullaan.Nuorimmat oli mukana ja hyvin
jakso kuopus sielä istua iskän sylissä ja olla hiljaa.
Tuosta gallupista että meillä ei läheskään kaikki vielä tiedä että saavat itse sitten huomata.Tais olla viikoja kasassa 15 tai 16 kun miehen äiti ja sisko saivat tietää ja anoppi ei kovin ilahtunu mutta se on hänen ongelma.Mun vanhemmat ja sisko sai tietää aikasemmin oikeestaan aika alussa ja ne oli ilosia.Isä tosin totesi että kuinka hän nyt muistaa kaikkien lastenlastensa nimet kun ei meinaa nytkään niitä muistaa.
Nyt täytyy valmistautua hakemaan kakkosta koulusta lupasin kyllä että saa mennä koulun jälkeen kirjastoon pyörällä ja pyörä vietiin aamulla kouluun mutta nyt sataa vettä joten eipä taida mennä.Meillähän on taksi kuljetus noille lapsille ja pitää nyt hakea kun olen taksille ilmottanu ettei tule kyydissä kotio.
Nektariina 21+2
Pitkät sepustukset äsken kirjoitin, ja hups eipä ne tallentuneetkaan. No, kuudetta tässä odotellaan ja mielialat ovat aika sekaisin. viikkoja 7+5 ja hyvin helposti on mennyt, siis liiankin helposti joka sekin mietityttää. Väsymystä kylläkin ja kerran yössä vessan, mutta pahoinvointi sekä kuvotus puuttuvat mitä aikaisemmissa raskauksissa oli mukana puuttuvat. Vaan olempa senverran sivuja lueskellut ja huomannut ettei se mitään silti pitäisi tarkoittaa vaikka aika oireetonta onkin.
Np-ultrassa en ole koskaan käynyt, vasta rakenneultrassa. Mietinkin olisiko nyt aiheellista mennä kun ikääkin taas enemmän, ja olisiko siitä hyötyä vai lisää huolta ? Onkohan muita tutkimuksia joita tehdään lähes neljäkymppisille odottajille ?
Äitiysvaatteita saan minäkin lähteä kohta ostelemaan, vanhoja kun ei ole ja taitaa maha nopeastikkin plomsahtaa näkyviin.
Eikähöhän tämä tästä, vielä tuntuu niin epätodelliselta kuitenkin...
Lämmin päivä, ainakin täällä eteläisessä Savossa ja sen kyllä huomaa (eli turvotusta on vaikka muille jakaa). Muutenkin mielialat vaihtelee aikalailla ja väsyn helposti. Tuntuu että maha alkaa olla koko ajan tiellä.Ja vielä saa kärvistellä vaikka kuinka....
Illalla oltiin veljen mökillä kylpemässä remontoidussa uudessa rantasaunassa. Taisi olla viimeiset uinnit tänä kesänä, sen verran kylmää oli ainakin Saimaan vesi.
Mitään ihmeellistä uutta ei kuulu. Mites muille?
tanni rv 31
Moi vaan,
kyllä tuo aika ja päivät menee lujaa.. ei meinaa mamma ennättää koneelle enää istua..
Ex-kuopus vaatii tosiaan aikaa, vauva nukkuu ja syö on siis tyytyväinen, koululaiset aloitti koulun, ja valloittavat tietsikan, kun saapuvat kotiin..
orvoliinalle onnea kuudennen odotukseen. Minä koin tuon np-ultran ihan positiiivisena, samoin rakenneultran, ja vaikka ikää onkin jo, niin en mennyt veriseuloihin lainkaan. Niissä kun sattuu niin paljon turhia hälytyksiä, mutta mielestäni tuo np-ultra on tosi luotettava, eli jos siinä jokin hälyttää, ainakin on aikaa sisäistää asia.
Niin, pitäisihän sitä jotain kertoa synnytyksestäkin.. siitä ei kyllä pitkää tarinaa saa aikaiseksi: mullahan suppareita on ollut koko raskauden läpi, mutta heräsin supistukseen joka oli erilainen. jäin tsekkaamaan tilannetta, ja huomasin että niitä tulee kymmenen min välein ja KIPEITÄ. Odottelin ehkä puolisen tuntia, ja painelin suihkuun, suppareiden väli tihentyi nopeasti, kunnes ne oli jo parin min välein. Tämä kaikki meni hurjan äkkiä siis reilu tunti ekasta supistuksesta. No ei muuta kuin omalla autolla sairaalaan.. (haloo, miks en tilannu ambulanssia, kun supparit oli jo noin tiheitä..) matkalle meni puoli tuntia kun mies ajoi aika reippaasti :) mutta kun päästiin sairaalaan, olin vielä yhdessä koossa luojan kiitos. Synnärin vastaanotolla meni lapsivesi ja olin 7-8cm auki, ja poika syntyi yhdellä ponnistuksella kun oltiin oltu kymmenen minuuttia sisällä. Ja omasta halustani en luomusti synnyttänyt, olen aina halunnut kokea epiduraalin tuoman helpotuksen,mutta pitäähän sitä olla jotain tavoiteltavaa....
Loppu hyvin kaikki hyvin.
Eks kuopus on muuttunut kovin pieneksi, aina ei tahdo jalat kantaa, mutta onneksi muistaa vielä potalla käynnin, ettei ole ruvennut tekemään housuun uudelleen.-kakkajuttu vielä ei onnistu kuin joskus mutta kaikki aikanaan. Koetan antaa kaverille paljon huomiota, kun vauva nukkuu. Haluaa kovasti olla apuna vauvan vaipan vaihdossa, ja onkin hauska apulainen.
Vauva nukkuu tällä hetkellä hyvin, alkuun kitisi masuvaivoja, mutta viime yönkin nukkui kymmenestä kahteen - tissiä- ja taas kuuteen ja tissä. En tiedä uskaltaako kirjoittaa tätä tähän - muuttuu varmaan heti ensi yöstä jo toisen laiseksi:)
Mies on onneksi paljon kotona, varsinkin aamuisin, - sanoi olevansa isyyslomalla - todella on suuri apu.
Pahoin pelkään että kirjoittelut tulee harvenemaan (koetan ennättää lukemaan) - mutta kaikkea hyvää teidän odotteluunne, tuuteliluuko se on seuraavana sitten vuorossa synnyttämään?
toivottavasti porukkaan tulee uutta verta että juttu luistaa..ettei tarvii hakea kovin monen sivun takaa tätä pinoa:)
Hengessä mukana,
sinuvi ja ihana tuhisija 11 pvää vanha
Uutena tulisin kurkkimaan joukkoonne! Olen jo lueskellut juttujanne useamman viikon,...
Vähän itsestäni: 32 v, neljättä odotamme (tekeekö neljäs jo suurperheelliseksi..?) syntyväksi huhtikuun alussa. Vanhemmat lapset -99, -02 ja -04, eli aika iso ikäero tulee kolmoselle ja neloselle. Maalla asutaan, traktoreiden koiran ja kissojen seassa.
Neljännen odotuksessa yllättävää oli kuinka maha turposi heti, melkein jo heti testin teon jälkeen joutui iltapäivisin pitämään farkun nappia auki. Tätä tilaa ei kyllä enää kauaa salata;) Kovasti vaan pelottaa ja hirvittää, voiko neljännen kerran jo kaikki mennä hyvin. Yhtään keskenmenoa en ole joutunut kokemaan ja takaraivossa raksuttaakin koko ajan että joko nyt...=( Pari kuukautta tässä nyt täytyy piinailla ja sitten ollaan varmaan jo vähän turvallisemmilla vesillä.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
T: helmielina ja neponen, rv 7+ 2 (tai jotain sinne päin)
Minäkin, edellisen tapaan, mietin että tekeekö neljäs lapsi suurperheelliseksi? Luulisi näin olevan, taidetaan sitä kolmelapsista perhettäkin pitää nykyään aika suurena :)
Minä olen myös seuraillut keskustelujanne mutta olisiko esittelypinoa jossain?
Olen pääkaupunkiseudulta, kehä3:sen ulkopuolelta. Perheessä minun lisäkseni aviomies, lapset: -00 poika, -02 ja -07 tytöt ja neljättä odotetaan syntyväksi helmikuussa. Mielialat poukkoilevat laidasta laitaan, odotamme pikkuista kovasti ja hän on toivottu ja vähän "tekemällä tehty". Emme ole vielä isommille kertoneet, ainoastaan minun vanhemmat tietää sekä pari ystävääni. Tosin massu on jo sellainen, että tuskinpa tätä voi kauaa pitää piilossa ;) Olen hoitovapaalla mutta teen etänä töitä ja töihinkin pitäisi kertoa jossain vaiheessa. Periaatteessa voin pitää piilossa pitkäänkin koska minun täytyy käydä harvoin työpaikallani. Mutta olisihan se ihan reilua kertoa, odottavat minua kumminkin töihin jossain vaiheessa.
Z ja katras 8v, 6,5v, 1v5kk sekä "toukka" 12+2
ja vilkutus "vanhalle tutulle"Z.lle!!Onpa sullakin jo viikkoja kasassa,niin se aika vaan menee!
Ihanan kuuloinen synnytys sinulla,Sinuvi,jotain tuollaista toivoisin itsellenikin.Siis ettei tarvii kauan olla sairaalassa syntymää odottelemassa.Yritän,jos synnytys kotona alkaa,pysyä kotona niin kauan kuin vain voin.
Mulla viikkoja tasan 24.Pientä tylsyyttä ilmoilla.Olen vauvalle jo laittanut kaiken valmiiksi.Istuin ja sitteri tulee vielä ystävältä lainaan.
oon ollut ajoissa syystä.Odotamme koirallemme pentuja syyskuun alkuun joten sitten en n 8 viikkoon ehdi varmaan vauva juttuja miettimään.Ja hyvä niin,kuluupa viime viikot kuin siivillä=)
Enpä ole paljoa jaksanut tännekään kirjoitella.Tosin aikakin kortilla.Tuntuu että kokoajan menossa ja en halua aikaa jonka lapset koulussa,"tuhlata"koneella istumiseen=)
Esittelylistaa ei taida suurperheellisillä olla,itsekin sitä aiemmin kyselin.Mutta joku näppärähän vosi sellaisen aina viikko pinon alkuun rustata??
Jos tähän viikkoon nyt kaikki laittais tietojaan?
Nimimrk Petite-te
ikä 32v
Paikkakunta etelä suomi
Lapset t-96,t-98,t-99,p-01,p-04,t-07
La 6.12.2008
Nimimerkki: oliviaana
ikä: 38v
Paikkakunta: Keski-Suomi
Lapset: p-96, p-98 ja t-03
La: 19.2.2009
Tervetuloa kaikille uusille! Sinuvilta oli mukavia kuulumisia. Ihanan kuuloinen synnytys tosiaankin. Minä saan tuollaisesta vaan haaveilla, kun tiedossa on neljäs sektio. No, tuohon sektioajatukseen on kyllä jo tottunut, kun muuta mahdollisuutta synnyttää ei ole. Tanni on täällä välillä kirjoitellut siitä, että neljäs sektio heiman pelottaa. Sama juttu minulla. Kyllä niitä riskejä tulee aina välillä mietittyä ja mieheni, joka on työnsä puolesta ollut monessa sektiossa mukana on aina välillä myös muistutellut riskeistä. No, yritän pitää kuitenin luottavaista mieltä yllä.
Olen täällä vähän pohtinut menemistä 4D-ultraan. En sellaisessa ole vielä koskaan ollut ja toisaalta se tuntuukin vähän hassulta ja kalliilta nyt nelosen kohdalla sellaiseen mennä. Naapurini kävi kyseisessä ultrassa ja näytti mukaansa saamaa videota. Oli kyllä aivan upeaa katseltavaa. Todella tarkasti sikiö siinä filmillä näkyi. Minusta olisi niin kiva näyttää vauvan ultrafilmiä isommille sisaruksille. He, kun niin ihanasti pientä odottavat. Ultrat on meille vanhemmille olleet omassa jännittävyydessään myös kiintymyssuhdetta vaihvistava juttu. Ajattelin, että pikkuisen odotus tulisi 4d-dvd:n kautta myös sisaruksille todemmaksi. Hinta kyllä vähän mietityttää. Taitaa olla jotain 200 euron pintaan. Tuolla rahalla saisi kyllä muutakin. No, täytyypä miettiä asiaa.
Täällä on sadellut koko päivän. Olen siivoillut pitkästä aikaan vähän perusteellisemmin. Mies lähti kahden lapsen kanssa mökille ja minä vietän iltaa keskimmäisen ja hänen kaverinsa kanssa, joka tuli meille yökyläilemään.
Vatsa täälläkin alkaa olla mukavasti pyöristynyt. Eipä sitä enää voi salailla. Olen siirtynyt jo äitiysvaatteisiin. On ihana, kun housut eivät kiristä. H&M:ltä löysin jumppatrikootkin, kun minulla on kova aikomus käydä kuntoilemassa niin kauan kuin se vaan hyvätlä tuntuu. Torstaina kävin bodypumpissa ja nyt on lihakset olleet ihan jumissa. Tämä kuntoilu raskausaikana on minulle uusi juttu, kun aiemmissa raskauksissa olen ottanut rennosti ja jättänyt kuntoilut. Nyt ajattelin oman mielenvirkeyden edesauttamiseksi nipistää pari tuntia viikossa omaa aikaa ja käydä siellä kuntokeskuksessa. Onko teillä muilla jotakin omia juttuja millä pidätte yllä omaa jaksamista?
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille sateesta huolimatta!
oliviaana 13+2
Mukavaa kun porukkaa tulee lisää, kun entisiä siirtyy vauvelin kanssa muihin puuhiin... Jännää miten sitä kiintyy teihin nettisisaret, ihan ikävä on jo esim. meriutua ja sinuvia joiden aatoksia tuli luettua viikottain. Miehen mielestä olen ihan höperö kun oon niin koukussa tähän palstaan...
Juu, 4.sektio täällä askarruttaa, oliviaana, mikä sinulla oli syynä alunperin ettet voinut synnyttää alakautta? Ja oliko helmikukkakin sektioäiti? Minähän synnytin esikoista liki 10h, kohdunsuu aukeni 9 cm mutta sit tyssäsi... vauva oli raivotarjonnassa ja niin tiukasti jumissa että vaikka tipalla lisättiin supistuksia ei mikään auttanut ja sektioon päädyttiin. Ja koska vauva oli niin pahassa asennossa, ei häntä saatu pois kuin tekemällä kohtuun T:n muotoinen viilto joka sitten taas oli este seuraaville synnytyksille alakautta. On kuulemma tosi suuri riski että supistuksissa repeää.
Oliviaana kyseli "omia " juttuja. Minulle laulaminen on henkireikä. Meillä on neljän laulajan kvartetti, joka harjoittelee viikottain ja keikkailemme satunnaisesti silloin tällöin. Tänäänkin oli hautajaiskeikka, to-iltana oli puistokonsertti vajaan tunnin ohjelmistolla satamassa. Se on minun juttuni.
Sadetta täälläkin on ilmassa. Tänään tasan kaksi kuukautta laskettuun aikaan!
Esittelypino olisi tosiaan kiva, kukahan sellaisen osaisi värkätä?
tanni
Nimimerkki Tanni
ikä 36v (kuukauden kuluttua 37v)
paikkakunta Etelä-Savo
lapset poika 1998, tyttö 2001, poika 2003
la 16.10.
Ihania vauvakuulumisia Sinuvilta!
Tervetuloa uusille suurperheellisille, Zeldatar taisit kirjoitella Kotiloissa? Itsekin siellä olin nimim. rouvar.
Oliviaana: mitäs töissä tuumasivat kerrottuasi raskaudestasi? Minun työkavereistani tietää nyt kolme lähintä kolleegaa, hyvin ovat iloisia olleet. Yksi heistä tirautti oikein kyyneleenkin, kun oli niin ilahtunut :)
Tanni kyseli syitä sektioihin. Ekaa tein lopulta liki 17h, kun ei paikat jostain syystä lähteneet avautumaan. Lopulta sitten kiireellinen sektio. Toinen sektio synnytyspelon vuoksi. Jäi vissiin käsittelemättömiä asioita ekasta synnytyksestä, joka oli kyllä aika mielenkiintoinen. Silloin ei kyllä mitään pelkopolia ollut tarjolla. Nyt sitten kolmatta halusin taas yrittää alakautta (7v. eroa edelliseen) ja sain luvankin ja taaskaan ei kohdunsuu avautunut kuin vähän toiselle sormelle ja muutakin ongelmaa alkoi olla, siis kiireellinen sektio. Nyt neljännen kohdalla ei enää synnytystapaa tarvitse miettiä. Minussa on varmaan jokin "valuvika", kun kunnon suppareista huolimatta ei paikat lähde aukeamaan. En sitten siltä osin ole täydellinen nainen ;) :)
Meillä ollut ihanan rauhallinen viikonloppu, saanut levätä ja katsoa kisoja. Kuopuksen suolistontoiminta on kyllä viime aikoina askarruttanut. Alkoi näet abaut heinäkuussa lisäämään noita kakkaamiskertoja ihan rutkasti. Välillä on kovempaa, välillä löysempää. Ennen kakkasi jotain 2 kertaa/pv, nyt saattaa tulla jopa 6krt/pv. Ja välillä on ihan kamala haju, hyh. Mitenkään kipeältä ei vaikuta, ei ole sairastanut sitten joulun. Ainoa oire on tuo kakkajuttu. Jokin allergian mahdollisuus käynyt mielessä, mutta miten se noin yllättäen alkaisi? Ruokavalio ihan samanlainen kuin ennen heinäkuutakin. Terveyskeskukseen yritin saada aikaa, mutta en vielä onnistunut. Ensi viikon lopulla voi kuulemma kysellä uudelleen. Meillä ei muilla lapsilla ole allergioita, kuin kakkosella koivuallergia.
Mutta nyt lopettelen, kohta alkaa moukarin finaali ;)
Helmikukka kera nelosen H14+1
Nimimerkki: Helmikukka75
Ikä: 32v, kolmen viikon kuluttua 33v.
Paikkakunta: Pohjois-Savo
Lapset: Tyttö-97, Poika-00, Poika-07
La: 14.2.2009
olen tänään ollut kyllä poikkeuksellisen väsynyt. Ihan ihmetyttää itseänikin. Hyvin kuitenkin nukun yöt eikä työnikään ole fyysisesti raskasta. Hb katottiin töissä viimeviikolla ja oli 139. No, jospa tämä olisi ohimenevää.
Oliviaanakin olet jo meinannut töissä salaisuuden verhoa raottaa. Mies minulta kyseli tässä yks päivä, tai suorastaan ihmetteli, enkö ole jo töissä kertonut. En ole pitänyt asialla kiirettä, kun ei minusta vielä huomaa että odotan. Sen verta tuota pehmikettä muutenkin...Huomenna minulla kuitenkin on se kehityskeskustelu ja siellä kerron nyt ekalle työkaverille. Siitäpä se varmaan sitten alkaa se kertominen.
Eilen kerrottiin ekalle perheen ulkopuoliselle ihmiselle, pitkäaikaiselle ystävättärelleni ja hänen kumppanilleen. Oli kyllä niin puusta pudonneen näköinen ja sai suustansa vain "Täh?". Meitä miehen kanssa vain nauratti. Siitä toivuttuaan kyllä sitten onnitteli. Hänellä ei itsellään ole lapsia, mutta lapsirakas kyllä on. Ei varmaan osannut kuvitella, että meidän perhe enää kasvaisi. Jännä nähdä miten sitten muut ihmiset reagoivat. Naapurin rouvalle, joka on kyllä ihan ystäväni kerron kait ennen rakenneultraa (29.9), kun ajattelin häneltä tiedustella lapsenhoitoapua. Mieskin kovasti haluaisi sinne ultraan. Tosin tämä ihminen tekee vuorotyötä, joten sitä hoitoapua pitää tiedustella hyvissä ajoin ja saattaapi hän keksiä raskauteni jo ennen sitä muutenkin. Pari viikkoa sitten joimme pihalla päiväkahveja ja taisi jo silloin epäilyt hänen taholtaan herätä, kun en kahvia juonut. Sanoikin, että eihän kahvia juova ihminen jätä kupposta väliin kuin raskaana ollessa. Kuittasin asian vain sillä, että olin jo juonut tarpeeksi kahvia sinä päivänä.
Menipäs tämä nyt jaaritteluksi. Taidan tosiaan painua tuonne pehkuihin, kun oikein silmiä pistelee.
Helmikukka+nelonen H13+2
Oikeen halausten kera, pikku prinssistä! :) K i r j a i m e ll i s e s ti, nauti täysin rinnoin ;D
Kukahan se sitten onkin vuorossa seuraavana...toivottavasti minä ;) niin pääsisi tässä taas touhuamaan ilman isoa mahaa! Se kun tuntuu olevan jo niin tiellä kaikessa.... kovasti kun olisi touhuamis intoa. Mutta ei supistele, eikä mitään muitakaan merkkejä, yliajalle menee niinkuin muutkin meidän lapsukaiset...
Esikoinen aloitti tänään eskarin ;) on se hurjaa tämä ajankulku...juurihan sekin oli tällainen mahassa möyryäjä! Kyllähän tämä arki muuttuu vähän erilaiseksi, aamuheräämisten ja kuljettamisen takia...Tänään mies vei eskarilaisen ja kotiin jäi oikea itkukuoro, kun muut kolme pienempää olisi halunnut myös lähteä... :D varsinkin tuo viisivuotias oli heti kavereita vailla, kun naapureistakin lähti kolme kaveria. Noh äkkiähän tuo oli kello jo yksi ja käytiin porukalla esikko hakemassa,niin oli kaikilla jännä nähdä missä se isoveli nyt sitten päivät viettää.
Masu kasvaa ja painonousee...niinhän se ruukaa? vauvan painoarvio oli viimeviikolla(34+3) 2300g ja oma paino noussut jo sen 13kg :) vielähän nekin kerkeää..... meillä kun on seurattu tuota vauvankasvua,(kun arvioitiin rakenne ultrassa pienemäksi...oon nyt kesän aikana käyny viidesti jo ultrassa)....oompas saanut sitten sukupuolenkin selville ;) ainakin luultavasti! Silti keskikäyrällä mennään...niin ei kai se kovin pienikään voi olla.
galluppiin jos jotain vastailisin niin johan meitä on hiukan hämästelty, kun on viides tulossa... me kun ei kerrottu tästä salaisuudesta edes omille vanhemmille ennenkuin itse huomasivat...että taitaa olla vauva tulossa...mun äiti huomas 17viikolla ja miehen porukat vasta 19 uskalsivat kysyä :)) Siten helppo oli salata muiltakin, kun olen ollut edellisen syntymän jälkeen kotiäitinä, niin ei ollut töissäkään kertomista. Pääasiassa ihania kommentteja saatu uudesta tulokkaasta!
Kivat jatkot masujen kasvatteluun!
tuutski ja tasan 35