Lue keskustelun säännöt.
Miten olette päässeet ahdistuksesta eroon?
19.09.2021 |
Koen olevani jatkuvasti todella ahdistunut. Töissä on paljon paineita ja kiirettä, mutta en koe että minulla on burnout kuitenkaan. Olen vain todella stressaantunut.. huomasin tämän ahdistuksen, kun minulta kysyttiin vapaa-ajalla apua aiheeseen, jota teen työkseni. Päätä huimaa vieläkin parin tunnin jälkeen, sydän jyskyttää ja todella paha ahdistus. Vastasin vielä väärin, kun kysymys tuli niin puskan takaa ja nyt olen pari tuntia kokenut siitä todella syvää pahoinvointia..
Onko teillä neuvoja miten saisin tätä ahdistusta lievitettyä? Olen käynyt joskus työterveyslääkärillä, mutta en haluaisi lääkitystä enää.. Aina tyrkyttää masennuslääkettä, mutta menetin sen avulla kaikkine tunteet, en halunnut miestäni enää ja olin täysin tunnoton.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus koittaa kertoa sinulle jotain. Kyse ei ole välttämättä siitä, että olet väärällä alalla. Myös joku menneisyyden trauma, joka ei liity työhösi, voi laukaista paniikin.
Paniikkikohtaus on "pakene" reaktio, joka syntyy ns. väärässä paikassa tai tilanteeseen nähden suhteettoman suurena. Usein jokin ajatus synnyttää tunteen, jonka perusteella keho reagoi.
Ihan ensin anna paniikin ja ahdistuksen tulla, älä pyri siitä eroon vaan koita "keinua" sen aalloilla. Havainnoi itseäsi rauhassa. Esim. "Ahaa, nyt sydämeni alkaa hakata. Tämä ei ole vaarallista, voin antaa sydämeni hakata." Voit katsoa kelloa ja ajatella, että pian tämä olo menee ohi. Tai jos lietsot itseäsi paniikkiin eikä olo helpota, voit koittaa havainnoida ympäristöäsi eri aisteilla. Mitä näet? Mikä tuoksuu? Kuuntele keskittyneesti laulun sanoja. Tai puuhaile jotain, esim. Laita riskit koneeseen tai juokse rappusia.
Kun kohtaus on mennyt ohi, yritä analysoida mistä noidankehä lähti liikkeelle: Mitä tapahtui? Mitä ajattelit? Mikä tunne ajatuksesta seurasi? Tulkitsitko, että ajatuksesi on oltava totta?
Esim. Sinulta kysyttiin kysymys. Ajattelitko, että en osaa vastata tähän / en halua vastata tähän? Minkä tunteen ajatus sai aikaan? Apua, en ole pätevä? Apua, ei taas tätä vapaa-ajallakin?
Tähän itsereflektioon voi tarvita ulkopuolista apua tai voit lukea alaan liittyvää kirjallisuutta. Mutta kyllä, ahdistuksesta ja paniikista voi päästä eroon. Tai oikeammin oppia elämään sen kanssa, jolloin sinä johdat kehoasi eikä toisin päin.
Googlaa katastrofiajattelu.
Kiitos vastauksesta! Voisin ihan ensin tutustua tuohon katastrofiajatteluun/kirjoihin. Kuulostaa mielenkiintoisella :)
Varmaan se mikä ensin tuli mieleen oli vain se etten ole tarpeeksi osaava/pätevä vastaamaan. Enkä halua sitä että minua nolataan. Haluan myös antaa selkeän ja hyvin jäsennellyn vastauksen ja nyt en saanut siihen mahdollisuutta. En myöskään halua olla tyly ja jättää vastaamatta, vaikka voisinkin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahdistushullu taas vauhdissa
Voi Huoh. En ole tästä aiheesta aloittanut aikaisemmin. Jos on jotain aikaisempia keskustelua, kiitos, laita linkkejä niin voin lukea mitä siellä on puhuttu. Ap
Hyppäsin oravanpyörästä kun tajusin, että se oli koko ahdistukseni aiheuttaja.
Jatkuva stressi, laskuista murehtiminen hy hele. Muutin edulliseen kaksioon vuokralle myin pois kalliin autoni ja lopetin pskan stressaavan työn ja nyt olen onnellinen huristellessani Fiat Puntolla köyhänä, mutta vapaana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko sulla mikälääke aiemmin käytössä ja millainen annostus?
Mirtsapiini ja Escitalopram ja joku muu.. en muista annoksia enää. Ap
Mirtasapiini on lumelääke. Tohtori kertoi, mitä pienemmän annoksen otat, sitä levollisempi olet.
Kun en ota ollenkaan, sitä parempi on fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että hoidat työsi työaikana. Minäkin ahdistuisin, jos joku yrittäisi käyttää osaamistani hyväkseen kun olen vapaa-ajalla. Ahdistus on vain merkki siitä, että joku toimii väärin sinua kohtaan - eli ahdistus kehottaa sinua puolustautumaan ja suojautumaan.
Pidä puolesi ja pidä huolta itsestäsi.
Niin, tuli vain todella puskista se kysymys. Ei aikaisemmin kukaan ole tarvinnut osaamistani, mutta se että minun piti miettiä työasioita sain minut huomaamaan miten stressaantunut niistä olen. Vieläkin humisee korvissa ja syke korkealla. En myöskään pysty katsomaan televisiota, tai neuloa, kun en pysty keskittymään.
Onko muilla ikinä tälläistä?
Onhan tuo ihan esi-burnout. Olen kokenut tuon hektisessä työssä. Kun vaihdoin työtä (alan sisällä) ja hieman myöhemmin vielä lyhensin työaikaani, niin tuollaista ei enää ole ollut. Keskittymiskykykin palasi, voin taas lukea kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus koittaa kertoa sinulle jotain. Kyse ei ole välttämättä siitä, että olet väärällä alalla. Myös joku menneisyyden trauma, joka ei liity työhösi, voi laukaista paniikin.
Paniikkikohtaus on "pakene" reaktio, joka syntyy ns. väärässä paikassa tai tilanteeseen nähden suhteettoman suurena. Usein jokin ajatus synnyttää tunteen, jonka perusteella keho reagoi.
Ihan ensin anna paniikin ja ahdistuksen tulla, älä pyri siitä eroon vaan koita "keinua" sen aalloilla. Havainnoi itseäsi rauhassa. Esim. "Ahaa, nyt sydämeni alkaa hakata. Tämä ei ole vaarallista, voin antaa sydämeni hakata." Voit katsoa kelloa ja ajatella, että pian tämä olo menee ohi. Tai jos lietsot itseäsi paniikkiin eikä olo helpota, voit koittaa havainnoida ympäristöäsi eri aisteilla. Mitä näet? Mikä tuoksuu? Kuuntele keskittyneesti laulun sanoja. Tai puuhaile jotain, esim. Laita riskit koneeseen tai juokse rappusia.
Kun kohtaus on mennyt ohi, yritä analysoida mistä noidankehä lähti liikkeelle: Mitä tapahtui? Mitä ajattelit? Mikä tunne ajatuksesta seurasi? Tulkitsitko, että ajatuksesi on oltava totta?
Esim. Sinulta kysyttiin kysymys. Ajattelitko, että en osaa vastata tähän / en halua vastata tähän? Minkä tunteen ajatus sai aikaan? Apua, en ole pätevä? Apua, ei taas tätä vapaa-ajallakin?
Tähän itsereflektioon voi tarvita ulkopuolista apua tai voit lukea alaan liittyvää kirjallisuutta. Mutta kyllä, ahdistuksesta ja paniikista voi päästä eroon. Tai oikeammin oppia elämään sen kanssa, jolloin sinä johdat kehoasi eikä toisin päin.
Googlaa katastrofiajattelu.
Kiitos vastauksesta! Voisin ihan ensin tutustua tuohon katastrofiajatteluun/kirjoihin. Kuulostaa mielenkiintoisella :)
Varmaan se mikä ensin tuli mieleen oli vain se etten ole tarpeeksi osaava/pätevä vastaamaan. Enkä halua sitä että minua nolataan. Haluan myös antaa selkeän ja hyvin jäsennellyn vastauksen ja nyt en saanut siihen mahdollisuutta. En myöskään halua olla tyly ja jättää vastaamatta, vaikka voisinkin. Ap
Kuulostaa siltä, että osaat kyllä jäsennellä ajatuksiasi selkeästi. Voiko olla kyse kontrollin tarpeesta? Kysy itseltäsi paljon miksi? Kysymyksiä. Miksi ajattelet, että et ole pätevä? Miksi on tärkeää antaa jäsennelty ja selkeä vastaus? Miksi et halua olla tyly? Sieltä omasta päästä ne ratkaisut alkaa joka tapauksessa löytymään. Jos et saa nukuttua, ihan ensin pitää saada unet takaisin, sillä unettomuus on ahdistukselle bensaa liekkeihin. Se voi tapahtua lääkkeillä tai ilman, riippuu tilanteesta.
Vapaaksi ahdistuksesta: työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Edmund J. Bourne on hyvä kirja, jolla pääsee alkuun.
En tiedä missä asut, mutta voisit kysyä työterveyslääkäriltä pääsyä myös HUS nettiterapiaan. https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat
Ja et todellakaan ole yksin! Tsemppiä parantumisen tielle :)
Itse vaihdoin alaa duunarihommiin juuri ahdistuksen takia. Nyt on palkka tosi pieni, mutta eipähän tarvitse stressatakaan enää niin paljoa. Pitää tehdä vaan helvetisti, mutta ei se minua haittaa, tykkään kyllä raataa niska limassa. Se vastuu kaikesta on loppupeleissä niillä isopalkkaisilla ja esimiehillä, enkä heidän osaansa kadehdi ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaista on. Kaikkeen ei pysty varautumaan. Kaikkein edes tarvitse varautua. Joskus menee puihin. Joskus häkeltyi. Joskus onnistuu. Joskus on ihan rentona. Tämmöistä tämä elämä on. Hae apua, koska ahdistuksensi haittaa sinun elämääsi. Ole rohkea. Hae sitä apua.
Meitä on kuule paljon. Olennaista varmaankin on, mitä haluat tehdä sille ahdistuksellesi.
On varmasti paljon, sitä en kiistä. Mietin vain näitä tuntemuksia töiden ulkopuolella, että onko miten normaalia että työhön liittyvä kysymys nostaa verenpaineen korviin. Töissä olen tottunut jatkuvaan paineeseen ja stressiin, enkä työasioita vatvo vapaa-ajalla, siksi tämän kysymyksen jälkiseuraus kropassa/päässä sai aikaan huolen, että onkohan kaikki Ok ja kuuliko tuntea näin.. Kai sitä lääkäriin voisi hakeutua uudestaan. Ap
Kaikki tunteet on ihan Ok.
Ei kukaan voi sanoa miten kuuluu tuntea. Jokainen kuitenkin tuntee omalla tavallaan.
Saat olla omanlaiseksi.
Olet hyvä omana itsenäsi.
Minulla auttoi, kun elämäntilanne parani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juo kamomillaa tai sitruunamelissaa sisältävää teetä. Rauhoittaa.
Pidä vapaapäiviä, älä tee mitään sillon kun ei oo pakko. Irrottautuminen stressaavista jutuista on todella tärkeää.
Liiku luonnossa.
Kuuntele self help -äänikirjoja vaikka ennen nukahtamista (teemasta ahdistus ja uupumus), saat uusia näkökulmia ja työkaluja käsitellä sitä paremmin.
Liikun paljon luonnossa ja en tee/ajattele työtäni vapaa-ajalla, mutta tuo että minulta kysyttiin neuvoa osaamisalastani ja se aiheutti todella suuren ahdistuksen ja alkoi tulla paniikkikohtauksia, koska en osannut vastata oikein. Mietin että, onko tämä merkki siitä että ala on minulle väärä? Ap
Mielestäni teet aika pikaisia päätelmiä siitä, että ala olisi väärä. Se että sulla tuli huonoja tuntemuksia väärin vastaamisesta tai ylipäätään työhön liittyvästä kysymyksestä voi olla miljoona eri syytä kuin se, että ala olisi väärä. Esim. et osaa rentoutua vapaa-ajalla? Töissä on liikaa paineita? Koet että olet vapaa-ajallasikin työminä? Entä millainen suhde sulla on kysymyksen esittäjään? Onko hän samalla alalla ja koit, että sun tarvitsee siksi tietää vastaus? Ja mitä ylipäätään tarkoittaa "väärin vastaaminen." Kysyykö joku sulta tarkkoja alaasi liittyviä kysymyksiä vapaa-ajalla. Täysin luonnollista, ettei vapaa-ajalla jaksa miettiä tällaisia. Mielestäni silloin voi suoraan sanoa ettet välittäisi puhua työasioista tai alastasi vapaa-ajalla.
Lämmintä kauravelliä maitoon keitettynä