imettäjät 3.11
Mitä mieltä ensimmäisestä jaksosta? Ensimmäinen keskustelu aiheesta on jo ehditty poistaa, ennen kuin olen ehtinyt lukemaan. Ilmeisesti keskustelu on ollut hyvin kiivasta. 3,5-vuotiaan lapsen imetys näytti mielestäni erittäin oudolta. Ovatkohan kaikki taaperoimettäjät yh-äitejä? Luulisi ettei monikaan mies hyväksyisi noin pitkään jatkuvaa imetystä omassa perheessään. Korvaakohan äiti omaa hellyyden tarvettaan pitkällä imetyksellä? Itse en todellakaan jaksaisi imettää vuotta pidempään. Onneksiomani päätti ihan itse vierottua jo kymmenkuisena tissiltä.
Kommentit (71)
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:17"]
Mistä tiedätte, että ko. isä ketjussa oli todellisuudessa isä? Eihän täällä varmenneta henkilöllisyyttä.
Tuo 3,5 vuotiaan äiti tekee kyllä karhunpalveluksensa lapselle. Sehän pyörittää äitiä ihan miten sattuu. Pienet jutut merkitsevät: esim. antaa lapsensa vaihtaa leivät, joita ovat syömässä. Tuon ikäisen pitäisi olla samastumassa isäänsä (joo, joo syyttäkää vaan vanhanaikaiseksi, mutta mm. J. Sinkkonen puhuu oidipaalikompleksin puolesta, ja että olisi edes jonkinlaisen miesmalli, vaikka olisikin yh). Surettaa erityisesti lapsen kasvun kannalta. Lapsen pitäisi tuossa iässä olla saanut jo paljon pettymyksiäkin, ettei kasva vääränlaiseen narsismiin!
Enkä ole mikään imetysvastustaja. Imetin 1,5 vuotiaaksi saakka, lopussa "vierottautuminen" tapahtui tosi luonnollisesti. Saa vanhemmaksikin mielestäni, mutta sanotaanko että tasapainoisen kehityksen kannalta imettämisestä ei tuossa 3,5 vuotiaan tapauksessa ole enää mitään psyko-fyysis-sosiaalista hyötyä.. Läheisyyttä voi olla muutenkin!
[/quote]
Hei taas kaikki. Palaan astiaan nyt vielä tänäkin iltana. Olen siis todellakin Viljamin isä. Tarvittaessa todistan henkilöllisyyteni, jos joku vallan epäilee! :D
Eilen jäi vähän jutut kesken, eikä tarkoitukseni ollutkaan täysin teilata tätä koko imetysideaa. Mulla vaan on pointtina koko ajan ollut se, että itsessäni on ainakin herännyt hieman pohdintoja noita Viljamin äidin motiiveja kohtaan, koskapa tässä nyt tosiaan on neljä vuotta oikeudessa ravattu ihan vaan sen takia, että v. 2011 tehtyä tapaamissopimusta ei ole noudatettu. Ja yksi vahva argumentti siellä oikeudessa on koko ajan ollut se, että koska Viljami on vielä tissillä, niin viikonlopputapaamisia ei voi järjestää.
Tällä hetkellä tilanne on se, että meillä on voimassa oleva täytäntöönpanon uhkasakko, jonka tarkoitus on nyt taata ne viikonlopputapaamiset yms. lomat. Tämä on jo toinen putkeen, sillä hienossa "oikeus"järjestelmässämmehän tuo uhkasakko on kerrallaan voimassa ainoastaan puoli vuotta. Ja kun edellinen uhkasakko loppui maaliskuussa, niin loppuivat myös tapaamiset ja jouduin hakemaan uuden.
Mutta onnellinen olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta. Tällä hetkellä tapaamiset onnistuvat ja etenkin Viljami on aivan eri mies, ainakin omasta mielestä, mun seurassa. Meidän suvussa kun ei tuollaista neljävuotiasta pidetä enää ihan vauvana.
Tähän nyt voisi tosiaan ottaa mukaan kaikki höpinät tuosta tutin käytöstä ja rintaliiveistä unileluna, mutta se on aika turhaa, sillä minä tosiaan olen vain viikonloppuisä tällä hetkellä ja mun on aika vaikea alkaa lasta väkisin niistä irti pakottamaan. Mielummin nautin meidän yhteisistä hetkistä muuten ihan täysin rinnoin! Niitä, kun tosiaan tähän neljään vuoteen ei ole ihan liikoja vielä mahtunut.
P.S. Ei se imetys tosiaan muuten ole mitenkään paha asia. Älkää vamot viittikö reuhata! :)
- Olli Vuorinen
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:47"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:17"]
Mistä tiedätte, että ko. isä ketjussa oli todellisuudessa isä? Eihän täällä varmenneta henkilöllisyyttä.
Tuo 3,5 vuotiaan äiti tekee kyllä karhunpalveluksensa lapselle. Sehän pyörittää äitiä ihan miten sattuu. Pienet jutut merkitsevät: esim. antaa lapsensa vaihtaa leivät, joita ovat syömässä. Tuon ikäisen pitäisi olla samastumassa isäänsä (joo, joo syyttäkää vaan vanhanaikaiseksi, mutta mm. J. Sinkkonen puhuu oidipaalikompleksin puolesta, ja että olisi edes jonkinlaisen miesmalli, vaikka olisikin yh). Surettaa erityisesti lapsen kasvun kannalta. Lapsen pitäisi tuossa iässä olla saanut jo paljon pettymyksiäkin, ettei kasva vääränlaiseen narsismiin!
Enkä ole mikään imetysvastustaja. Imetin 1,5 vuotiaaksi saakka, lopussa "vierottautuminen" tapahtui tosi luonnollisesti. Saa vanhemmaksikin mielestäni, mutta sanotaanko että tasapainoisen kehityksen kannalta imettämisestä ei tuossa 3,5 vuotiaan tapauksessa ole enää mitään psyko-fyysis-sosiaalista hyötyä.. Läheisyyttä voi olla muutenkin!
[/quote]
Hei taas kaikki. Palaan astiaan nyt vielä tänäkin iltana. Olen siis todellakin Viljamin isä. Tarvittaessa todistan henkilöllisyyteni, jos joku vallan epäilee! :D
Eilen jäi vähän jutut kesken, eikä tarkoitukseni ollutkaan täysin teilata tätä koko imetysideaa. Mulla vaan on pointtina koko ajan ollut se, että itsessäni on ainakin herännyt hieman pohdintoja noita Viljamin äidin motiiveja kohtaan, koskapa tässä nyt tosiaan on neljä vuotta oikeudessa ravattu ihan vaan sen takia, että v. 2011 tehtyä tapaamissopimusta ei ole noudatettu. Ja yksi vahva argumentti siellä oikeudessa on koko ajan ollut se, että koska Viljami on vielä tissillä, niin viikonlopputapaamisia ei voi järjestää.
Tällä hetkellä tilanne on se, että meillä on voimassa oleva täytäntöönpanon uhkasakko, jonka tarkoitus on nyt taata ne viikonlopputapaamiset yms. lomat. Tämä on jo toinen putkeen, sillä hienossa "oikeus"järjestelmässämmehän tuo uhkasakko on kerrallaan voimassa ainoastaan puoli vuotta. Ja kun edellinen uhkasakko loppui maaliskuussa, niin loppuivat myös tapaamiset ja jouduin hakemaan uuden.
Mutta onnellinen olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta. Tällä hetkellä tapaamiset onnistuvat ja etenkin Viljami on aivan eri mies, ainakin omasta mielestä, mun seurassa. Meidän suvussa kun ei tuollaista neljävuotiasta pidetä enää ihan vauvana.
Tähän nyt voisi tosiaan ottaa mukaan kaikki höpinät tuosta tutin käytöstä ja rintaliiveistä unileluna, mutta se on aika turhaa, sillä minä tosiaan olen vain viikonloppuisä tällä hetkellä ja mun on aika vaikea alkaa lasta väkisin niistä irti pakottamaan. Mielummin nautin meidän yhteisistä hetkistä muuten ihan täysin rinnoin! Niitä, kun tosiaan tähän neljään vuoteen ei ole ihan liikoja vielä mahtunut.
P.S. Ei se imetys tosiaan muuten ole mitenkään paha asia. Älkää vamot viittikö reuhata! :)
- Olli Vuorinen
[/quote]
Niin ja tosiaan piti sanomani, että yksi syy miksen sarjassa mitään kauhean kärkeviä kommentteja anna mistään on se, että sovittiin niin tuotannon kanssa, sekä sillä hetkellä täysillä käynnissä olevan oikeudenkäynnin kannalta oli järkevää olla erittäinkin myötämielinen kaikkia äidin oikkuja kohtaan.
- Olli
Tuo ensimmäinen odottava äiti tuossa puhuu kännykkään ajaessaan autoa, eikö se ketään häiritse? Vaarallista, ja laitonta!
Miksei rinnan sijaan voi antaa tuttia, silloin kun lapsi on isällään?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 23:06"]
Tuo ensimmäinen odottava äiti tuossa puhuu kännykkään ajaessaan autoa, eikö se ketään häiritse? Vaarallista, ja laitonta!
[/quote]Niinpä!
Noin ison lapsen imetys ei kaadu kahteen perättäiseen yöhön poissa tissien vierestä t: imetystukihenkilö
Purentavika tiedossa tuolla tutin syömisellä.
Minullekin tuli mieleen, oliko imettämisen tarkoitus alleviivata omaa roolia ja näin pitää lapsi enemmän itsellä kuin isällä. Muutenkin poika näytti saavan pomottaa äitiään.. Sääliksi käy isää, jolla tosiaan on keinot vähissä lapsenkasvatuksen suhteen ja joutuu käytännössä vain hyväksymään äidin keinot. Toivottavasti tilanne tasaantuu ajan myötä ja pikkupoika saadaan kasvamaan vähän isommaksi :)
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:17"]
Mistä tiedätte, että ko. isä ketjussa oli todellisuudessa isä? Eihän täällä varmenneta henkilöllisyyttä.
Tuo 3,5 vuotiaan äiti tekee kyllä karhunpalveluksensa lapselle. Sehän pyörittää äitiä ihan miten sattuu. Pienet jutut merkitsevät: esim. antaa lapsensa vaihtaa leivät, joita ovat syömässä. Tuon ikäisen pitäisi olla samastumassa isäänsä (joo, joo syyttäkää vaan vanhanaikaiseksi, mutta mm. J. Sinkkonen puhuu oidipaalikompleksin puolesta, ja että olisi edes jonkinlaisen miesmalli, vaikka olisikin yh). Surettaa erityisesti lapsen kasvun kannalta. Lapsen pitäisi tuossa iässä olla saanut jo paljon pettymyksiäkin, ettei kasva vääränlaiseen narsismiin!
Enkä ole mikään imetysvastustaja. Imetin 1,5 vuotiaaksi saakka, lopussa "vierottautuminen" tapahtui tosi luonnollisesti. Saa vanhemmaksikin mielestäni, mutta sanotaanko että tasapainoisen kehityksen kannalta imettämisestä ei tuossa 3,5 vuotiaan tapauksessa ole enää mitään psyko-fyysis-sosiaalista hyötyä.. Läheisyyttä voi olla muutenkin!
[/quote]
Hei taas kaikki. Palaan astiaan nyt vielä tänäkin iltana. Olen siis todellakin Viljamin isä. Tarvittaessa todistan henkilöllisyyteni, jos joku vallan epäilee! :D
Eilen jäi vähän jutut kesken, eikä tarkoitukseni ollutkaan täysin teilata tätä koko imetysideaa. Mulla vaan on pointtina koko ajan ollut se, että itsessäni on ainakin herännyt hieman pohdintoja noita Viljamin äidin motiiveja kohtaan, koskapa tässä nyt tosiaan on neljä vuotta oikeudessa ravattu ihan vaan sen takia, että v. 2011 tehtyä tapaamissopimusta ei ole noudatettu. Ja yksi vahva argumentti siellä oikeudessa on koko ajan ollut se, että koska Viljami on vielä tissillä, niin viikonlopputapaamisia ei voi järjestää.
Tällä hetkellä tilanne on se, että meillä on voimassa oleva täytäntöönpanon uhkasakko, jonka tarkoitus on nyt taata ne viikonlopputapaamiset yms. lomat. Tämä on jo toinen putkeen, sillä hienossa "oikeus"järjestelmässämmehän tuo uhkasakko on kerrallaan voimassa ainoastaan puoli vuotta. Ja kun edellinen uhkasakko loppui maaliskuussa, niin loppuivat myös tapaamiset ja jouduin hakemaan uuden.
Mutta onnellinen olen tällä hetkellä kaikesta huolimatta. Tällä hetkellä tapaamiset onnistuvat ja etenkin Viljami on aivan eri mies, ainakin omasta mielestä, mun seurassa. Meidän suvussa kun ei tuollaista neljävuotiasta pidetä enää ihan vauvana.
Tähän nyt voisi tosiaan ottaa mukaan kaikki höpinät tuosta tutin käytöstä ja rintaliiveistä unileluna, mutta se on aika turhaa, sillä minä tosiaan olen vain viikonloppuisä tällä hetkellä ja mun on aika vaikea alkaa lasta väkisin niistä irti pakottamaan. Mielummin nautin meidän yhteisistä hetkistä muuten ihan täysin rinnoin! Niitä, kun tosiaan tähän neljään vuoteen ei ole ihan liikoja vielä mahtunut.
P.S. Ei se imetys tosiaan muuten ole mitenkään paha asia. Älkää vamot viittikö reuhata! :)
- Olli Vuorinen
[/quote]
Hyvä, että sulla on edes jalat maassa kasvatuksen suhteen :) Otan osaa, että lapsesi äiti on itsekäs ilkimys. Kostaako äiti sinulle eroa vai onko vain noin kiinni lapsessa, että siksi terrorisoi välejänne?
[/quote] Hyvä, että sulla on edes jalat maassa kasvatuksen suhteen :) Otan osaa, että lapsesi äiti on itsekäs ilkimys. Kostaako äiti sinulle eroa vai onko vain noin kiinni lapsessa, että siksi terrorisoi välejänne?
[/quote]
Ei ole koskaan kunnolla selvinnyt mikä tässä on ollut se ihan perimmäinen syy. Ja koskaan ei ole ihan täysin yritetty mun ja pojan välejä katkaista... mikä yleensä on se ns. normaalimalli näissä vaikeissa huolto- ja tapaamisoikeustapauksissa.
Mutta nyt tosiaan on onneksi helpottunut. Toivon mukaan jatkossakin, sillä en ole tästä koko asiasta julkisesti puhunut about puoleen vuoteen, koskapa sitäkin on käytetty mua vastaan. Totuus, se sattuu!
- Olli
Mielestäni oli jopa vastenmielistä kun iso poika lutkuttaa tissiä ja vielä sanoaa "tissiä!". Ja se vauvalässytys isolta pojalta.
No, toivotaan, että äitikin ymmärtäisi järkevöityä.
Tsemppiä, Olli, sulle ihan hirveästi. Oon seurannut samankaltaista huoltajuusongelmajakoa (siihen ei kyllä liittynyt imetys) ja äiti osasi kyllä niin sen lapsen vieroittamisen, että huh huh.
Nro 33
Kiitos sinulle Olli kun tulit kertomaan kantasi. Toivottavasti asiat kääntyvät vielä eduksesi :).
Jos rintamaito vaikuttaa tapaamisiin niin voihan äiti pumpata sitä pitkin viikkoa isän tapaamisia varten :). En ole vielä koko imettäjä-sarjaa katsonut kyllä edes :).
Mistä tiedätte, että ko. isä ketjussa oli todellisuudessa isä? Eihän täällä varmenneta henkilöllisyyttä.
Tuo 3,5 vuotiaan äiti tekee kyllä karhunpalveluksensa lapselle. Sehän pyörittää äitiä ihan miten sattuu. Pienet jutut merkitsevät: esim. antaa lapsensa vaihtaa leivät, joita ovat syömässä. Tuon ikäisen pitäisi olla samastumassa isäänsä (joo, joo syyttäkää vaan vanhanaikaiseksi, mutta mm. J. Sinkkonen puhuu oidipaalikompleksin puolesta, ja että olisi edes jonkinlaisen miesmalli, vaikka olisikin yh). Surettaa erityisesti lapsen kasvun kannalta. Lapsen pitäisi tuossa iässä olla saanut jo paljon pettymyksiäkin, ettei kasva vääränlaiseen narsismiin!
Enkä ole mikään imetysvastustaja. Imetin 1,5 vuotiaaksi saakka, lopussa "vierottautuminen" tapahtui tosi luonnollisesti. Saa vanhemmaksikin mielestäni, mutta sanotaanko että tasapainoisen kehityksen kannalta imettämisestä ei tuossa 3,5 vuotiaan tapauksessa ole enää mitään psyko-fyysis-sosiaalista hyötyä.. Läheisyyttä voi olla muutenkin!