Hoitajat, miksi olette vaihtaneet tai vaihtamassa alaa?
Minä aloitan: huono johtaminen
Epäasiallista, kyykyttävää, kiusaamista.
Kommentit (29)
3vuorotyö on myrkkyä elimistölle, parisuhteelle, perheelle ja millekään normaalille elämälle.
Päivätyön palkalla et taas saa laskuja maksettua.
Helpommalla ja vähemmällä vastuulla saa saman palkan tai melkein muissa töissä.
Huono johtaminen ja huonot käytännöt. Vaihdoin kyllä huonompi palkkaiseen työhön, joten raha ei ratkaise vaan työolot.
Koronan tuomien utopististen ohjeiden vuoksi. Itse koronapotilaat eivät ole kuormittaneet, mutta säännökset ja ylimääräiset toimet ovat. Kolmas pakkopiikki viimeinen niitti minulle.
Työn vastuu, vuorotyö, fyysisesti ja psyykkisesti raskasta.
Työkaverit.
Nainen on naiselle susi.
Nyt olen miesvaltaisella alalla, ei ole paskanpuhumista eikä selkään puukotusta.
Olen vielä hoitoalalla, mutta koko ajan etsin vaihtoehtoja muualta. Täällä tuppukylässä ei vain ole tarjolla töitä tuosta noin vain ja hoitoala on yksi iso työllistäjä. Muut työllistäjät on esim. metallialan yrityksiä eikä mulla ole mielenkiintoa tai taitoa sellaisiin töihin.
Haluan hoitoalalta pois työn fyysisen ja henkisen raskauden takia. Teen töitä kolmivuorossa vanhuspuolella. On paljon huonokuntoisia vanhuksia ja paljon kahden hoitajan autettavia. Kiire on kova ja välillä mennään vajaalla. Muistisairaiden parissa työskentely on myös henkisesti raskasta kun on levotonta käytöstä. aggressiivisuutta, sopimatonta seksuaalista käytöstä jne. Välillä on oman kerroksen ainoa lääkeluvallinen muiden ollessa nuoria opiskelijatyttöjä jotka kyllä tekevät hyvin pesut yms., mutta olet yksin vastuussa lääkkeiden antamisesta kun niitä ei saa antaa jos ei ole lääkelupia. Kesät on kaikkein pahinta aikaa kun ei ole tarpeeksi sijaisia ja etenkään lääkeluvallisia sellaisia.
Myös joidenkin työntekijöiden käytös kyrsii. Käydään tupakalla ja siitä on monessa palaverissa paasattu, että yksi kerrallaan eikä jätetä ketään kentälle yksin. Tuijotetaan kännykkää eikä edes kuulla mitä työkaveri puhuu. Ei ajeta partoja, leikata kynsiä, rasvata ihoa. Roskapussit, pesulaput tms. loppuu niin uusia ei viedä huoneeseen lisää. Vältellään vaikeasti syötettävien syöttämistä. On hienoa tulla syöttämstä asukasta ja huomata, että on edelleen joku syöttämättä ja muiden hoitajien jo aloittaneen oman ruokailun. Seisoskellaan kun pitäisi esim. jakaa ruokaa. Puhutaan paskaa selän takana. Valikoidaan sitä kenen työparina haluaa olla. Liian lyhyet vapaat yövuorojen jälkeen, ilta-aamu yhdistelmiä useita.
Ei vee tätä jaksa eläkeikään asti. Eikä työpaikan vaihto auta kun haluan kokonaan pois hoitoalalta. Joka paikassa on raskasta ja kiire. Joka paikassa on niitä vaikeasti muistisairaita. Mielenterveyspuolelle en todellakaan halua töihin. Nyt pitää löytää jotakin aivan muuta.
Ainainen kiire liian vähästä henkilökunnasta johtuen, on päiviä, että ei ehdi edes syömään tai pissille. Työn fyysinen raskaus, mm kolmivuorotyötä. Työnantaja einarvosta, esim kouluttautuminen omaehtoisesti, omalla ajalla ja rahalla ei näy tilipussissa, mutta taitoja pitäisi työssä hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Olen vielä hoitoalalla, mutta koko ajan etsin vaihtoehtoja muualta. Täällä tuppukylässä ei vain ole tarjolla töitä tuosta noin vain ja hoitoala on yksi iso työllistäjä. Muut työllistäjät on esim. metallialan yrityksiä eikä mulla ole mielenkiintoa tai taitoa sellaisiin töihin.
Haluan hoitoalalta pois työn fyysisen ja henkisen raskauden takia. Teen töitä kolmivuorossa vanhuspuolella. On paljon huonokuntoisia vanhuksia ja paljon kahden hoitajan autettavia. Kiire on kova ja välillä mennään vajaalla. Muistisairaiden parissa työskentely on myös henkisesti raskasta kun on levotonta käytöstä. aggressiivisuutta, sopimatonta seksuaalista käytöstä jne. Välillä on oman kerroksen ainoa lääkeluvallinen muiden ollessa nuoria opiskelijatyttöjä jotka kyllä tekevät hyvin pesut yms., mutta olet yksin vastuussa lääkkeiden antamisesta kun niitä ei saa antaa jos ei ole lääkelupia. Kesät on kaikkein pahinta aikaa kun ei ole tarpeeksi sijaisia ja etenkään lääkeluvallisia sellaisia.
Myös joidenkin työntekijöiden käytös kyrsii. Käydään tupakalla ja siitä on monessa palaverissa paasattu, että yksi kerrallaan eikä jätetä ketään kentälle yksin. Tuijotetaan kännykkää eikä edes kuulla mitä työkaveri puhuu. Ei ajeta partoja, leikata kynsiä, rasvata ihoa. Roskapussit, pesulaput tms. loppuu niin uusia ei viedä huoneeseen lisää. Vältellään vaikeasti syötettävien syöttämistä. On hienoa tulla syöttämstä asukasta ja huomata, että on edelleen joku syöttämättä ja muiden hoitajien jo aloittaneen oman ruokailun. Seisoskellaan kun pitäisi esim. jakaa ruokaa. Puhutaan paskaa selän takana. Valikoidaan sitä kenen työparina haluaa olla. Liian lyhyet vapaat yövuorojen jälkeen, ilta-aamu yhdistelmiä useita.
Ei vee tätä jaksa eläkeikään asti. Eikä työpaikan vaihto auta kun haluan kokonaan pois hoitoalalta. Joka paikassa on raskasta ja kiire. Joka paikassa on niitä vaikeasti muistisairaita. Mielenterveyspuolelle en todellakaan halua töihin. Nyt pitää löytää jotakin aivan muuta.
Näin vanhuksia Suomessa arvostetaan! Tässäpä jokaisen oma tulevaisuus.
Työn vastuu, kiire, työn fyysinen raskaus, liian vähän porukkaa. palkka kuntoon, niin tulijoita on alalle, ja kiire ja raskaus helpottaa. Lennosta juosten sat tehdä työt.
Korona ja pakkotyölaki oli viimeinen pisara. Ei kannata hoitajaksi opiskella, edes aloittaa , kun sut voidaan tarvittaessa pakottaa töihin.
Hoitajan työ on piian työtä, mutta olet vastuussa ihmisen hengestä.
Kaikki, mitä tässä on sanottu+ se, että hoitajan työtä pidetään edelleen jonain kutsumustyötä, jota voi tehdä kuka nainen vaan, kun naisillahan on se hoivavietti.
Vuorotyö,fyysinen raskaus- työvuorossa kävelet koko päivän, nostele potilaita. Työpäivän jälkeen olet fyysisesti niin uupunut, ettet jaksa muuta. Kaikki menot pitää sopia työn mukaan harrastukset, ihmisten tapaamiset- kolmivuorotyö rajoittaa noita tosi paljon. Yötyö on tosi raskasta, ei enää neljä kympin jälkeen jaksaisi. Kahdesta yövuorosta toipumisessa menee viikko.
Kunnon palkankorotus, niin jatkan alalla, kunnes San jotain muuta työtä. Kaikki vtuttaa työssä ja alassa, paitsi potilaat, ja nekin joskus.
Viimeinen pisara oli influenssarokotuspakko eli olen poistunut jo aikoja sitten. Olin sairastanut influenssan ja silti olisi täytynyt ottaa melkein heti vuosittainen rokote vanhempainvapaalta töihin palatessani. Päätin, että jos en saa ratkaista rokottamisen tarvetta henkilökohtaisen tilanteeni mukaan myös itselleni parhaalla tavalla, niin en lähde leikkiin vuosikymmeniksi.
Joo, otin kaksi annosta koronarokotetta, mutta en edellenkään ota influenssarokotteita, enkä palaa hoitoalalle.
Muut syyt: Olin hyvä, mutta en saanut parempaa palkkaa. Keho alkoi jo vähän oireilemaan nopeasta työtahdista. En tahtonut vanheta ennen aikojani. Yötyökin vanhentaa. Ärsytti, kun mies sai siistissä päivätyössä isoja palkankorotuksia, sinä aikana kun itse hoidin lapsiamme kotona ja mahdollistin hänen urakehitystään. Hoitoalalla vastaavasta ei voinut edes haaveilla, joten tahdoin itsellenikin parempaa.
Marjo44hki kirjoitti:
Työkaverit.
Nainen on naiselle susi.
Nyt olen miesvaltaisella alalla, ei ole paskanpuhumista eikä selkään puukotusta.
vaihdoitko rakennusalalle?
-huono palkka
-raskas fyysinen työ
-psyykkisesti raskas työ
-aina kiire
-huonoa johtamista
-työntekijöistä pulaa
mutta vähemmän nurinaa.
Työn fyysisesti raskasta. Aina kiire, liian vän henkilökuntaa, oli jo ennen hoitajapulaa.