Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
miten eroon menneiden vatvomisesta
03.11.2014 |
Eli millä ihmeellä pääsen eroon menneiden asioiden vatvomisesta? Kun on tekemistä tai seuraa, en mieti turhia, mutta heti kun olen yksin niin alkaa ajatukset pyörimään. Mietin mm kaikkea turhaa mieheni exään liittyen (seurustelivat muutaman vuoden ja me olemme seurustelleet nyt 4kk), ja minulle tulee harmistunut olo jos edes kuulen tästä naisesta. Hän ei ole mielestäni kaunis tai hyvä kroppainen, mutta silti saan jostain syystä alemmuus komplekseja. Tuntuu että tämä nainen on ollut kivempi ja sosiaalisempi ja kuvittelen että kaikki mieheni tuttavat ja sukulaiset ovat pitäneet tästä.. Olimme mieheni veljellä käymässä ja tämän lapsi kutsui minua mieheni eksän nimellä, mikä tuntui todella pahalta. Ja ei, en pelkää että mieheni haluaisi tämän naisen takaisin.
Kommentit (11)
Hei ap.
Minulle tuli mieleen kaksi näkökulmaa, mitä olet mieltä
Ensinnäkin jos menneet kovasti valloittavat mieltäsi, mitäs jos et yrittäisikään torjua niitä, vaan alkaisit käydä asioita läpi, ottaisit ikään kuin härkää sarvista ja miettisit elämäsi tarinaa, sitä, joka on tehnyt sinusta sinut. Jotkut hyötyvät ammattimaisesta keskusteluavusta jäsentäessään omaa historiaansa. Joitakuita auttaa esimerkiksi kirjoittaminen. On tärkeää, että ihminen jotenkin tuntee oman tarinansa ja hyväksyy sen, vaikka siinä olisikin kipeitä asioita. Että voi katsoa sitä lempeällä katseella.
Toinen asia on anteeksiantamisen prosessi. Voit tietoisesti alkaa antaa anteeksi niille ihmisille, myös itsellesi, jotka ovat sinua haavoittaneet. Joskus anteeksiannon kysymykset vievät ihan varhaislapsuuteen saakka, joskus haavat ovat tulleet selkeästi vasta aikuisiällä. Anteeksi antaminen vapauttaa. Riippumatta siitä, pyysikö asiaankuuluva ihminen anteeksi.
Mitä tuumit näistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 13:42"]Yleensä siihen on syy että ex on ex. Jos se nainen olisi niin mahtava ja sinä et, tuskin mies olisi eronnut ja aloittanut uutta suhdetta kanssasi.
[/quote]
kiitos. Mies on kyllä kertonut ettei tämä nainen hänenkään mielestä ollut erityisen kaunis, mutta luonne merkkaa hänelle enemmän. Kuitenkin jostain syystä sattuu se kun mies sanoo etten saa niitä muistoja häneltä pois. En haluakkaan, mutta en halua kuulla että hän aikoo muistella heitä, sillä itse en muistele menneitä.
[quote author="KirkkoSisko" time="03.11.2014 klo 13:43"]Hei ap.
Minulle tuli mieleen kaksi näkökulmaa, mitä olet mieltä
Ensinnäkin jos menneet kovasti valloittavat mieltäsi, mitäs jos et yrittäisikään torjua niitä, vaan alkaisit käydä asioita läpi, ottaisit ikään kuin härkää sarvista ja miettisit elämäsi tarinaa, sitä, joka on tehnyt sinusta sinut. Jotkut hyötyvät ammattimaisesta keskusteluavusta jäsentäessään omaa historiaansa. Joitakuita auttaa esimerkiksi kirjoittaminen. On tärkeää, että ihminen jotenkin tuntee oman tarinansa ja hyväksyy sen, vaikka siinä olisikin kipeitä asioita. Että voi katsoa sitä lempeällä katseella.
Toinen asia on anteeksiantamisen prosessi. Voit tietoisesti alkaa antaa anteeksi niille ihmisille, myös itsellesi, jotka ovat sinua haavoittaneet. Joskus anteeksiannon kysymykset vievät ihan varhaislapsuuteen saakka, joskus haavat ovat tulleet selkeästi vasta aikuisiällä. Anteeksi antaminen vapauttaa. Riippumatta siitä, pyysikö asiaankuuluva ihminen anteeksi.
Mitä tuumit näistä?
[/quote]
Juuri tästä syystä lähdin meditointi kurssille ! Siellä kun opetellaan hyväksymään asiat ja antamaan anteeksi. Olen myös miettinyt tuota ammattiapua, jos auttaisi puhua jollekkin. Edellinen suhteenikin oli kuitenkin melko rankka. Meidän kaupungissa on vain hankala päästä puhumaan, sillä joutuu lääkäristä hakea lähetteen toiseen kaupunkiin josta pitää hakea siirto tänne omaan kaupunkiini.
Eihän tuo ole menneitten vatvomista, koska et muistele siinä omia kokemuksiasi. Tuo on mustasukkaisuutta. Aivan eri asia. Eli kysy miten pääset eroon mustasukkaisuudesta miehen exän takia.
[quote author="KirkkoSisko" time="03.11.2014 klo 13:43"]
Hei ap.
Minulle tuli mieleen kaksi näkökulmaa, mitä olet mieltä
Ensinnäkin jos menneet kovasti valloittavat mieltäsi, mitäs jos et yrittäisikään torjua niitä, vaan alkaisit käydä asioita läpi, ottaisit ikään kuin härkää sarvista ja miettisit elämäsi tarinaa, sitä, joka on tehnyt sinusta sinut. Jotkut hyötyvät ammattimaisesta keskusteluavusta jäsentäessään omaa historiaansa. Joitakuita auttaa esimerkiksi kirjoittaminen. On tärkeää, että ihminen jotenkin tuntee oman tarinansa ja hyväksyy sen, vaikka siinä olisikin kipeitä asioita. Että voi katsoa sitä lempeällä katseella.
Toinen asia on anteeksiantamisen prosessi. Voit tietoisesti alkaa antaa anteeksi niille ihmisille, myös itsellesi, jotka ovat sinua haavoittaneet. Joskus anteeksiannon kysymykset vievät ihan varhaislapsuuteen saakka, joskus haavat ovat tulleet selkeästi vasta aikuisiällä. Anteeksi antaminen vapauttaa. Riippumatta siitä, pyysikö asiaankuuluva ihminen anteeksi.
Mitä tuumit näistä?
[/quote]
Eihän tässä ole kyseessä ap:n elämän tarina tai hänen oma menneisyytensä, vaan se, että hän on mustis miehen exästä, ja on KUVITELLUT sen millaista miehellä on exän kanssa ollut. Sen perusteella mitä mies on sanonut. Eikä exä ole häntä mitenkään haavoittanut sillä, että hänellä on ollut aiempi suhde ap:n mieheen. Luitko vain otsikon? LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajua, että sinä et ole omien itsestään pyörivien ajatustesi uhri, vaan voit itse valita mitä ja milloin ajattelet. Jos huomaat päähäsi tulevan ajatuksia joiden pyörittely ei hyödytä mitään ja vain ahdistaa, niin lopeta niiden ajattelu. Ajattele jotain muuta tai ole ajattelematta mitään. Se on ihan täysin mahdollista itse päättää mitä ajattelee.
Hei vastaaja n 7
Minusta se, miten ihminen reagoi asioihin, on melko pitkälti hänen oman historiansa/tarinansa tuotetta. Mustasukkaisuudelle, kontrolloinnille, pelolle on omat syynsä. Silloin, kun mikä tahansa vatvominen tai tunnetila jotenkin valtaa ja täyttää ajatukset, on syytä tarkastella mistä se kertoo. Tuntemalla oman tarinansa voi myös oppia tuntemaan omia voimavarojaan esimerkiksi huonoa itsetuntoa tai mustasukkaisuutta vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 13:53"][quote author="KirkkoSisko" time="03.11.2014 klo 13:43"]
Hei ap.
Minulle tuli mieleen kaksi näkökulmaa, mitä olet mieltä
Ensinnäkin jos menneet kovasti valloittavat mieltäsi, mitäs jos et yrittäisikään torjua niitä, vaan alkaisit käydä asioita läpi, ottaisit ikään kuin härkää sarvista ja miettisit elämäsi tarinaa, sitä, joka on tehnyt sinusta sinut. Jotkut hyötyvät ammattimaisesta keskusteluavusta jäsentäessään omaa historiaansa. Joitakuita auttaa esimerkiksi kirjoittaminen. On tärkeää, että ihminen jotenkin tuntee oman tarinansa ja hyväksyy sen, vaikka siinä olisikin kipeitä asioita. Että voi katsoa sitä lempeällä katseella.
Toinen asia on anteeksiantamisen prosessi. Voit tietoisesti alkaa antaa anteeksi niille ihmisille, myös itsellesi, jotka ovat sinua haavoittaneet. Joskus anteeksiannon kysymykset vievät ihan varhaislapsuuteen saakka, joskus haavat ovat tulleet selkeästi vasta aikuisiällä. Anteeksi antaminen vapauttaa. Riippumatta siitä, pyysikö asiaankuuluva ihminen anteeksi.
Mitä tuumit näistä?
[/quote]
Eihän tässä ole kyseessä ap:n elämän tarina tai hänen oma menneisyytensä, vaan se, että hän on mustis miehen exästä, ja on KUVITELLUT sen millaista miehellä on exän kanssa ollut. Sen perusteella mitä mies on sanonut. Eikä exä ole häntä mitenkään haavoittanut sillä, että hänellä on ollut aiempi suhde ap:n mieheen. Luitko vain otsikon? LOL
[/quote]
Mutta tottakai mun menneisyydellä on vaikutusta siihen mitä olen, niinkuin sanoin; edellinen suhde oli rankka. Äitini muutti maasta kun olin hyvin pieni, eka poikaystäväni petti ja uhkaili, teininä minulla oli masennus, myöhemmät poikaystävät ovat myös pettäneet ja viime suhteessa en päässyt yli tapahtuneista asioista vaikka yritin. Ap
[quote author="KirkkoSisko" time="03.11.2014 klo 13:57"]
Hei vastaaja n 7
Minusta se, miten ihminen reagoi asioihin, on melko pitkälti hänen oman historiansa/tarinansa tuotetta. Mustasukkaisuudelle, kontrolloinnille, pelolle on omat syynsä. Silloin, kun mikä tahansa vatvominen tai tunnetila jotenkin valtaa ja täyttää ajatukset, on syytä tarkastella mistä se kertoo. Tuntemalla oman tarinansa voi myös oppia tuntemaan omia voimavarojaan esimerkiksi huonoa itsetuntoa tai mustasukkaisuutta vastaan.
[/quote]
Mä en ole tuo vastaaja 7 mutta kommentoin silti... Itse en usko tuollaiseen lähestymistapaan ollenkaan. En siksi, että olen nähnyt ihmisten vatvovan tietyntyyppisissä teorioissa tai itsekseen menneisyyttään vuosikausia, pääsemättä mitenkään eteenpäin ongelmissaan. Syitä löytyy välillä, ja tällaisia kokemuksia seuraa yleensä helpotuksen tunne ja tunne että on menty eteenpäin. Mutta ne tunteet on lyhytaikaisia eikä ne lopulta auta siihen että ongelmalliset ajatuskuviot tai käytökset oikeasti muuttuisivat. Ei syyn löytäminen poista ongelmaa.
Minusta paljon parempi kognitiivisen terapian lähestymistapa, jossa ei vatvota syitä vaan todetaan vaan ongelma-ajatukset ja -käytökset ja lähdetään muuttamaan niitä. Ihan sama mistä syystä ne on syntyneet, mutta niitä voi muuttaa tässä ja nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 14:01"]
[quote author="KirkkoSisko" time="03.11.2014 klo 13:57"]
Hei vastaaja n 7
Minusta se, miten ihminen reagoi asioihin, on melko pitkälti hänen oman historiansa/tarinansa tuotetta. Mustasukkaisuudelle, kontrolloinnille, pelolle on omat syynsä. Silloin, kun mikä tahansa vatvominen tai tunnetila jotenkin valtaa ja täyttää ajatukset, on syytä tarkastella mistä se kertoo. Tuntemalla oman tarinansa voi myös oppia tuntemaan omia voimavarojaan esimerkiksi huonoa itsetuntoa tai mustasukkaisuutta vastaan.
[/quote]
Mä en ole tuo vastaaja 7 mutta kommentoin silti... Itse en usko tuollaiseen lähestymistapaan ollenkaan. En siksi, että olen nähnyt ihmisten vatvovan tietyntyyppisissä teorioissa tai itsekseen menneisyyttään vuosikausia, pääsemättä mitenkään eteenpäin ongelmissaan. Syitä löytyy välillä, ja tällaisia kokemuksia seuraa yleensä helpotuksen tunne ja tunne että on menty eteenpäin. Mutta ne tunteet on lyhytaikaisia eikä ne lopulta auta siihen että ongelmalliset ajatuskuviot tai käytökset oikeasti muuttuisivat. Ei syyn löytäminen poista ongelmaa.
Minusta paljon parempi kognitiivisen terapian lähestymistapa, jossa ei vatvota syitä vaan todetaan vaan ongelma-ajatukset ja -käytökset ja lähdetään muuttamaan niitä. Ihan sama mistä syystä ne on syntyneet, mutta niitä voi muuttaa tässä ja nyt.
[/quote]
Juuri näin.
t. vastaaja 7
Alue: Aihe vapaa
Yleensä siihen on syy että ex on ex. Jos se nainen olisi niin mahtava ja sinä et, tuskin mies olisi eronnut ja aloittanut uutta suhdetta kanssasi.