Mistä kertoo se jos ihminen osaa muutella käsialaansa?

Mulla ainakin on käsi jo väsynyt kirjoittamisesta kun käsiala rupee muuttumaan... ;-)
Siis käsialan muuttuminen on siitä merkki.

Että se on CIA:n huippuväärentäjä ja nykyinen duuni on vaan peite jollekin isommalle operatsuunille.

Ihan helppoa! Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?

Että on kuvataiteellista lahjakkuutta ja hyvä käden ja silmän yhteistyö.

Ajankin tässä takaa sitä, että jos ihminen voi ihan huvikseen siis muutella käsialaansa erilaiseksi, ja käsiala on erittäin siistiä aina. Kai tällainen ihminen on hyvinkin luova tai jotain?

ap

No eikö kaikki osaa vai?

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 21:53"]

Ja erittäin taidokkaasti vieläpä. Osaa kopioida toisten nimikirjoituksia tuosta vain, ja muutella käsialaansa todella erilaiseksi. 

[/quote] Taiteellisesti lahjakas, hyva piirtaja.

Ihmettelen tätä vain siksi, kun esim äitini käsiala on aina juuri samanlaista, ei koskaan erilaista mitenkään vaan hyvin vakaata ja samanlaista AINA. Eikä varmastikaan muuttelisi sitä edes. Mutta entäpä ihminen joka muuttelee sitä ja on tosi taitava siinä?

ap

Kyse on opettelusta. Ihminen voi oppia ihan niin monta kirjoitustyyliä kuin haluaa!

No minä en itse edes aina tunne omaa kirjoitustani, kun on niin erilainen eri mielentilassa ja nimmaritkin osaan väärentää tai ainakin koulu aikoina osasin jälki istunto lappuihin. Ja ihan terveen kirjoissa olen.

Itse olen tässä todella hyvä.

Lukioaikoina piti kuitata poissaololaput vanhemmilla. Urheilijana olin paljon leireillä ja kisoissa, joten lappuja piti kirjoitella usein. Kirjoitin äitini nimissä (luvan kanssa) laput itse.

Lisäksi kouluaikoina olin se ärsyttävä pikkutarkka täydellisyyteen pyrkivä nipo, joten käsialani oli kuin konekirjoitusta. Erittäin siistiä ja säntillistä. Eihän sellainen enää yliopistomaailmassa luennolla muistiinpanoja kirjoittaessa onnistunut, kun oli kiire. Minulla on siis kaksi erilaista käsialaa (jopa kynäote on näissä hieman erilainen).

Lisäksi olen harjoitellut ja kehitellyt omaa nimikirjoitustani. Hionut sen taiteelliseksi sotkuksi eli täydelliseksi koukerokauneudeksi. Jouduin opettelemaan myös uuden allekirjoituksen mennessäni naimisiin, joten harjoiteltuakin on toki tultu.

Pysyyn nykyään kopioimaan allekirjoituksen kuin allekirjoituksen ja myös aika pitkälle matkimaan käsialoja

Mulla on tuo kyky. Jo 80-luvulla koulussa väärensin kavereiden vanhempien nimiä poissaololappuihin ja pystyin myös matkimaan heidän käsialaansa tekaistuihin "Lähdemme viikolla xx lomamatkalle Espanjaan..."-lappuihin. :) Opettajien "viestit" luokkaretkistä onnistuivat. Olin kovin suosittu luokkakavereiden keskuudessa. :D

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 22:02"]Itse olen tässä todella hyvä.

Lukioaikoina piti kuitata poissaololaput vanhemmilla. Urheilijana olin paljon leireillä ja kisoissa, joten lappuja piti kirjoitella usein. Kirjoitin äitini nimissä (luvan kanssa) laput itse.

Lisäksi kouluaikoina olin se ärsyttävä pikkutarkka täydellisyyteen pyrkivä nipo, joten käsialani oli kuin konekirjoitusta. Erittäin siistiä ja säntillistä. Eihän sellainen enää yliopistomaailmassa luennolla muistiinpanoja kirjoittaessa onnistunut, kun oli kiire. Minulla on siis kaksi erilaista käsialaa (jopa kynäote on näissä hieman erilainen).

Lisäksi olen harjoitellut ja kehitellyt omaa nimikirjoitustani. Hionut sen taiteelliseksi sotkuksi eli täydelliseksi koukerokauneudeksi. Jouduin opettelemaan myös uuden allekirjoituksen mennessäni naimisiin, joten harjoiteltuakin on toki tultu.

Pysyyn nykyään kopioimaan allekirjoituksen kuin allekirjoituksen ja myös aika pitkälle matkimaan käsialoja
[/quote]

Miksi nää välit ei toimi..? Pitää vielä lisätä, että olin jossain vaiheessa jo hassun kiinnostunut käsialoista/tekstaustyyleistä ja muistan lainanneeni kirjastostakin jonkun kirjan liittyen aiheeseen.

Ap hakee vastausta: hänellä on rikollinen mielenlaatu ja harrastaa käsialojen väärentämistä.

Oikea vastaus on todennäköisesti niinkin yksinkertainen, kuin että henkilö on hyvä piirtämään ja osaa siis jäljentää näkemäänsä.

Syy siihen, että äitisi kirjoittaa aina samalla käsialalla on varmaan jonkinlainen urautuminen ja käsialan kaavoihin kangistuminen. Aika yleisesti vanhemmat ihmiset taitavat kirjoittaa melko muuttumattomalla käsialalla, itselläni käsiala voi muuttua hieman tilanteesta riippuen ja osaan vääntää sen vaikka millaiseksi halutessani, vaikkakaan en tavoittele tempulla kenenkään käsialan jäljittelyä saatika väärentämistä :D

Käsialatutkijoiden (tarkoitan ihan rikospuolen tutkijoita) mukaan se ei muutu kuitenkaan, vaikka ihminen itse niin kuvittelee. Tietyt viivat ja kaaret ihminen tekee kuulemma aina samalla tavalla, vaikka kirjainten muoto tai käsialan kaltevuus muuttuisikin. 

No okei, puhun itsestäni. Mutta minä en ole hyvä piirtämään, päinvastoin, en koskaan ole ollut hyvä siinä. Mutta käsiala on äärettömän siistiä ja tosiaan, pystyn muuntelemaan sitä haluamakseni :)

ap

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 22:18"]

No okei, puhun itsestäni. Mutta minä en ole hyvä piirtämään, päinvastoin, en koskaan ole ollut hyvä siinä. Mutta käsiala on äärettömän siistiä ja tosiaan, pystyn muuntelemaan sitä haluamakseni :)

ap

[/quote]

HEH, arvasin kans että puhut itsestäsi :-P
Mutta joo eipä siinä, ihan kivahan se on, ettei "tunnistu" käsialasta. Oli kätevää väärentää porukoiden nimmareita (niiden luvalla) kun eivät jaksaneet kirjotella lappuja ja muita.
Enkä ole taiteellisesti lahjakas minäkään.

En kyllä ole ajatellut, että siinä olisi jotain ihmeellistä, mutta itse ainakin vaihtelen välillä. Nimmareita olen väärentänyt yläasteella toki myös, eikä se ole vaikeaa ollut. Olen hyvä piirtämään, olisko se sitten se syy.

Eikö tuo nyt ole ihan tavallista? Ennemmin ihmettelisin, jos joku ei pystyisi.