Antaisitko 10v mennä kavereiden kanssa pyörällä keskustaan kaupoille ym, matkaa 15 km
Meillä muksu menetti tämän vuoksi parhaan kaverinsa kun en ole antanut mennä mukaan..
Kommentit (17)
Jos on pyörätie niin kyllä. Hyvähän se vain on pyöräillä, liikkua ja olla kavereiden kanssa.
Autotien reunaan en päästäisi.
Miksi ei? Tuon ikäisen pitäisi jo osata liikennesäännöt ja turvallisen liikkumisen. Eikä matka ole edes kovin pitkä, siinä se menee pysähdellessä ja kaverien kanssa juoruilessa.
Eipä ollut sitten kovin häävi kaveri. 15 km on aika pitkä matka ja pitäisi jaksaa takaisinkin. Kaupungissa en aikuisenakaan koe turvalliseksi pyöräillä. Niin vilkas liikenne siellä on. Pyöräilijät aja lujaa, jalankulkijat tupsahtelee varottamatta pyöräteillä eteen ja sitten pitää vielä huomioida autoliikenne ja ratikat. En varmaan päästäisi.
Yhteen suuntaan 15km,ei ole pyörätietä. 100km tuntinopeus suurimmalla osaa matkaa.
Lapsi kyllä muuten pyöräilee, ulkoilee, lenkkeilee päivittäin.
Ap
Ajoin kesällä tuollaisilla teillä, missä pyöräilijät ajoivat kapealla pientareella. En voinut olla miettimättä, kuinka monta onnettomuutta siinä oli tapahtunut. Jos autot ajaa 100 km tunnissa, sehän on kuin moottoritien varrella pyöräilisi, paitsi ettänoi tiet on usein vielä mutkaisia.
Vierailija kirjoitti:
Yhteen suuntaan 15km,ei ole pyörätietä. 100km tuntinopeus suurimmalla osaa matkaa.
Lapsi kyllä muuten pyöräilee, ulkoilee, lenkkeilee päivittäin.
Ap
En todellakaan, pyörätiet on turvallisia, liikenteessä autoilija voi myös olla esim humalassa, siinä ei auta yhtään että lapsi osaa liikenne sääntöjä...
Mainiota! Itse 80-luvulla 10-vuotiaana menin kaverin kanssa pyörällä 25 kilometrin päässä olevaan kaupunkiin. Taisi olla ihan ilman lupaa. Ja lapset, silloin ei ollut kännyjä!
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, että mikä kaupunki kyseessä?
Tietenkin. Helsinkiin en siis päästäisi. Mutta kyllä toi matka sinnekin kuulostaa jo aika vaaralliselta ja pitkältä.
Oma saman ikäinen pyöräilee kaupungissa pyöräteitä sujuvasti mutta että ilman kokemusta ajamaan vaikka tuusulantien piennarta Helsingissä? En päästäisi.
Joo, olen itsekin ajellut 9-vuotiaana pari vuotta vanhemman veljen kanssa 13 kilsan päähän katsomaan pesistä monta kertaa. Ja eiköhän me kaupassakin käyty.
Oman lapseni kanssa oltiin pyöräretkellä, yövyttiinkin kun hän oli 10-vuotias. Päivämatkan tuli reilusti enemmän kuin 30km. Riippuu siis siitä miten on tottunut liikkumaan ja mikä on motivaatio. Aika ja ruokailut myös määrittävät. Puhelin mukana, niin aina saa apua tarvitessaan.
100km tuntinopeuden pientareella, mikäli piennar on hyvin kapea ja tie vilkasliikenteinen en pyöräilyä suosisi itsekään. Samainen lapseni pyöräili myöhemmin yksin noin 100km päiväretkiä. Kerran kertoi päivän pahimmasta osuudesta, kun oli vilkasliikenteisen tien piennar pitkän matkan yhdellä osuudella. Hän teki tuolloin päivän kiertoretken, eli meni tuon osuuden vain yhteen suuntaan.
Kaveruus jos tuon ikäisellä menee oikeasti tuon takia niin menköön. Joillakin tuon ikäisillä on tosin tapana uhkailla, jos et, niin en ole kanssasi enää ikinä! Ei, on sana, jonka vahva lapsi osaa ja uskaltaa sanoa kaverilleen. Auttaa muuten paljon myös nuoruudessa, kun tulen monissa muissa tilanteissa kavereiden houkutuksia. Lapsen kannattaa siis osata sanoa ei, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Mainiota! Itse 80-luvulla 10-vuotiaana menin kaverin kanssa pyörällä 25 kilometrin päässä olevaan kaupunkiin. Taisi olla ihan ilman lupaa. Ja lapset, silloin ei ollut kännyjä!
Kyllä mekin 70-luvulla seilailtiin sorakuopassa jäälautoilla ja yksi taisi kaulaansa myöden tippuakin jäiseen veteen. Juostiin metsissä ja kiipeiltiin puissa ja kallioilla, heiteltiin toisiamme kivillä kun oli kivisota. Aikuisilla oli muuta puuhaa kun vahtia meitä. Ei ollut kännyköitä ja sitten sitä vaan joskus sai selkäänsä kun aikuiset sai selville mitä kolttosia oli tehty. Se oli silloin, nyt on nyt.
Vierailija kirjoitti:
Mainiota! Itse 80-luvulla 10-vuotiaana menin kaverin kanssa pyörällä 25 kilometrin päässä olevaan kaupunkiin. Taisi olla ihan ilman lupaa. Ja lapset, silloin ei ollut kännyjä!
Ja me 8-11 vuotiaat ihan luvan kanssa tehtiin tulet metsään kun oltiin retkellä. Ja ihan 2000 luvulla. Ja ei ollut kännyköitä vielä kenelläkään meistä lapsista. Silti en ole lasteni yksin antanut tehdä nuotiota metsään, valvonnassa saavat tehdä.
Ja kiitollinen olen että lapseni ei ilman lupaa lähde sinne kylille vaan kysyy luvan ja kunnioittaa vanhempien päätöstä.
Kyllä minä annan muutaman vuoden kuluttua mennä kavereiden kanssa, kun on vähän tolkkua eikä pelleillä kavereiden kanssa keskellä tietä pyörillä ym, sitä näkee täällä ihan liikaa.
Toki luotan lapseeni, hän on sen verran varovainen että en usko hänen kovin herkästi semmoseen lähtevän. Nuorempi lapseni saattais hyvinkin mennä semmoseen mukaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteen suuntaan 15km,ei ole pyörätietä. 100km tuntinopeus suurimmalla osaa matkaa.
Lapsi kyllä muuten pyöräilee, ulkoilee, lenkkeilee päivittäin.
Ap
En todellakaan, pyörätiet on turvallisia, liikenteessä autoilija voi myös olla esim humalassa, siinä ei auta yhtään että lapsi osaa liikenne sääntöjä...
Ja huume jammuja ajelee, ja tänäkin kesänä 3 autoa ollut ojassa tuolla matkalla sekä yksi kolari. Lisäksi menee raskasta liikennettä päivittäin todella paljon.
Ap
Yhteensä tuo 15km? Se on ihan hyvä matka ja varmasti jaksaa. Jos yhteen suuntaan niin liian pitkä.