Hankala kissa eläinlääkäriin
Olisiko jollain kokemusta vielä hieman villiintyneen kissan viemisestä eläinlääkäriin, tai antaa suosituksia eläinlääkäristä ja hoitajasta pääkaupunkiseudulla, jotka osaavat käsitellä tällaisia tilanteita? Kissa on rescuekissa, joka ei vielä anna käsitellä kunnolla, mutta iho-ongelma vaatii eläinlääkärikäyntiä.
Oman kokemuksen mukaan monet eläinlääkärit odottavat jokaisen eläimen olevan säyseä kotikissa, josta aiheutuu, että katti juoksee pitkin huonetta ihmiset perässä ja tilanne ei ole kiva kenellekään, kaikista vähiten sille kissalle.
Kommentit (12)
Soittele eläinlääkäriasemille ja tiedustele. Tai soita eläinsuojeluyhdistyksiin ja kysy millä eläinlääkärillä käyttävät omia puolivillejä hoidokkejaan.
No, soita eläinlääkärille ja kysy ohjeet. Itse toimisin niin. Kissa kantokoppaan ja lääkäri rauhoittavan lääkkeen kanssa valmiina, kun avaat kopan oven.
Kyllä monet ihan säyseätkin kotikissat on aika aggressiivisia eläinlääkärillä. Ei siihen tarvita kuin muutama kissan mielestä ikävä lääkärikäyntikokemus, niin kissat painelevat pitkin seiniä, jos pääsevät vapaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Makupaloja koko ajan, rauhallista puhetta, nukutus?
Makupaloista ei epätyypillisesti välitä, todennäköisesti rauhottava tai nukutus olisi paras vaihtoehto, jotta käynti ei ole liian stressaava ja saadaan kunnolla tutkittua.
Eläinlääkäri tai assistentti voi pitää kissan ns. kapalossa tiukasti tai laittaa pienen kuonokopan tarvittaessa. Rauhoittavaakin voidaan antaa. Useimmat kisut pelkää lääkärissä käynti aika paljon ja pysyttelevät matalana ja ovat melko rauhallisia.
Kissan saaminen koppaan on se vaikea osuus. Paksut rukkaset käteen ja jotain naamankin suojaksi, ja sitten vaan kärsivällisesti metsästät sitä. Kun saat sen syliin, niin pyyhe päähän ja sitten nopeasti koppaan.
Catvet Haagassa, on kissaklinikka ja erittäin hyvä hoito.
Itse nalkitan kissan kylppäriin, jossa ei pääse piiloon ja puolisoni avustuksella sujautan koppaan vaikka pää edellä.
Kopan vien kylppäriin kissan huomaamatta ja avaan luukun valmiiksi, kaikki tämä äänettömästi jo edellisenä päivänä. Kissa koppaan hyvissä ajoin ennen lähtöä, ettei tule paniikkia.
Meillä kaksi kissaa. Tai oikeammin pari lapasia. Veteliä mamman murmeleita. Kakarat saavat käyttää niitä tyynyn korvikkeena, ja kollit vaan kehrää ja venyttää itseään pidemmäksi kun on niin kiva olla hierottavana.
Eläinlääkärikäynti vaatii poikkeuksetta nukutuksen henkilökunnan turvaamiseksi. Onneksi ei tarvi usein käydä.
Kerrot eläinlääkärille että on kyse puolivillistä rescue-tapauksesta. Se on eläinlääkärin ongelma jos tulee kynsistä päin näköä kun ei usko. Ensimmäisen pureman jälkeen ne yleensä uskoo.
Helpointa saada kissa kiinni ja koppaan on heittää paksu peitto sen päälle ja kääriä salamannopeasti kissa tiukkaan peiton sisään ja siitä aukiolevaan koppaan. T kokemusta on :D
Olen käyttänyt muutaman kymmentä täysin villiä kissoja eläinlääkärillä, kun ovat tulleet meille ensikotiin. Vain kerran olen saanut puremahaavan käteen.
Eläinlääkäriä varoitetaan etukäteen että nyt on oikea villikissa tulossa hoitoon.
Kissa pyydystetään ensin vessaan, sieltä se on helpompi pyydystää koppaan. Tämä tehdään hyvissä ajoin, jotta kissa ei onnistu piiloutumaan jonnekin ennen eläinlääkäriaikaa.
Koppa punnitaan ilman kissaa ja kissan kanssa, saadaan kissan paino, eläinlääkäri kysyy sitä kuitenkin.
Eläinlääkärissä rauhoituspiikki laitetaan kissalle sen ollessa edelleen kopassa, pidetään kissa turvallisesti kopassa kunnes se on nukahtanut.
Lopuksi asennetaan nukkuva kissa koppaan.
Jos mahdollista, antibiootit piikkinä pyllyyn jo eläinlääkärissä että ei tarvi syöttää niitä pillereinä kotona. Muutenkin esim. matolääkkeet mieluummin niskaan valittavina versioina.
Meidän kissa ei tykkää vieraista lainkaan, siis kotioloissa. Häipyy aina piiloon kun joku tulee käymään. Jännitin eläinlääkärikäyntiä hirveästi, kisu painaa 7 kiloa ja osaa laittaa hanttiin jos sille päälle sattuu. Koko matkan huusi kuin syötävä, odotushuoneessa meinasi koppa monesti kaatua kun kääntyili jatkuvasti. Lääkäri kutsui ja sisään huoneeseen, avaan luukun ja tyyppi suorastaan ryömii korvat luimussa hoitopöydälle. Siitä eteenpäin oltiin niin nöyrää poikaa, antoi lääkärin käännellä ja tutkia, välillä tunki syliin kun taisi pelätä. Olin äimän käkenä, en todella olisi uskonut siitä kissasta😅
Kiitos kaikista kokemuksista ja neuvoista, lievittää vähän omaa stressiä neidin saamisesta hoidettavaksi :) Iho-ongelmassa kyse on siis mitä todennäköisemmim leuan alapuolelle tulleesta kissan aknesta, jota voisi itsekin hoidella, mutta parempi silti varmistaa kun kyseessä on rescuetapaus.
Makupaloja koko ajan, rauhallista puhetta, nukutus?