Exällä uusi nainen... mahtaako heistäkään tulla onnellisia

Jäätelöepisodin jälkeen sain siis kyllä kuulla kunniani, en siis itse tehnyt tulkintaa siitä että tuollaista ei miehen mielestä saisi tapahtua. Esimerkkejä on muitakin, koskaan ei saisi tehdä mitään virheitä.

ap

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:25"]

Seurustelimme exän kanssa vuoden, erosimme kesän lopulla. Nyt exällä on uusi, facebookista näin. Menin tietysti uteliaana katsomaan, ja voin myöntää olevani helpottunut siitä, että tuo nainen vaikutti olevan ns. "samalla tasolla" kanssani; ei rumempi mutta ei merkittävästi kauniimpikaan, sama koulutustaso jne. Olen epävarma ihminen ja tällaisilla asioilla on minulle merkitystä, vaikka toivoisin ettei olisi. 

Mietin, että voiko heistä tulla onnellista paria. Minä tunsin exääni jonkinlaista sielunkumppanuutta, ja rakkaus välillämme oli hiljalleen kehittymässä ihastusta vahvemmaksi. Mutta minun näkökulmastani miehen odotukset parisuhteelta ovat epärealistiset. Mielessäni alkoi herätä epäilyksiä, kun kuvoihin astuivat ensimmäiset kinat ja erimielisyydet. Normaaliahan se on, että paremmin tutustuessa joskus tulee myös niitä erimielisyyksiä. Ei mitään suuren suurta, emmekä koskaan koko suhteemme aikana esim. huutaneet toisillemme. 

Miehen mielestä vaan niitä kinojakaan ei saisi olla. Hänen ihannenaisensa on aina hyvällä tuulella ja mukailee hänen ajatuksiaan. Naisella pitää olla mielipiteitä, mutta jos ne eroavat hänen mielipiteistään, ei asiasta voi keskustella. Hän on kaikessa aina enemmän oikeassa kuin toinen osapuoli. 

Hän vaatii naiselta myös aina ja kaikkialla tarkasti säädeltyä ja hillittyä olemusta. Kerran kesällä ostimme kioskilta jäätelöt, minä kompuroin ja jätskipallo putosi maahan. Mies pysyi hiljaa, mutta oli aivan selvästi tolaltaan kun kumarruin kaapimaan jäätelöä paperin avulla maasta viedäkseni sen roskiin. Julkisilla paikoilla ei saa herättää huomiota eikä tehdä mitään nolostuttavaa. 

Aloin hiljalleen huomata, että vaikka mies osasi olla todella ihana ja esim. seksielämämme oli loistava, niin hän selkeästi halusi saada minut "tossun alle". Osittain taivuinkin; olen temperamenttinen, mutta tosiaankaan en miehen kanssa korottanut ääntäni koskaan. Jokin pääni sisällä sanoi, että tämän miehen kanssa se on huono ajatus. Erosimme lopulta yhteisestä päätöksestä, kun totesin, etten oikein tunne että voisin olla oma itseni. 

Vaikka tiedän, että miehessä on pimeämpikin puoli jota en voisi ikuisuuksiin kestää, niin olin silti hyvin kiintynyt häneen, toivoin suhteeltamme paljon, ja kaipaan häntä edelleen. Hän selvästi ei kaipaa minua, koska hänellä nyt on uusi nainen. En voi olla miettimättä, että miten tuossa suhteessa tulee käymään. Oliko mies sittenkin vain minulle tuollainen, ja tuolle toiselle naiselle täysin ihana? Meilläkin sentään oli enemmän hyviä kuin huonoja hetkiä. Olinko minä sittenkin vain väärä ihminen hänelle? Pitkiä suhteita miehellä ei ole muuten koskaan ollut, vain muutama vähän yli vuoden mittainen. 

Saipa tämä uutinen miehen uudesta suhteesta pääni pyörälle... Olen edelleen hämmentynyt siitäkin mitä meidän välillämme tapahtui, ja olen sekä utelias tuon uuden naisen suhteen, että surullinen siitä, ettei mies ollut oikea minulle, tai minä hänelle. 

Tällä aloituksella ei ole muuta tarkoitusta kuin se, että saan ajatuksiani purettua, ja ehkä pari kommenttiakin.

[/quote]

Äänestätkö vihreitä? Teitä ei oikeasti voi sietää kukaan, minä, minä, minä, minä ja minun aina oikeat mielipiteet. Eiköhän miehesi tehnyt hyvän valinnan.

Unohda koko juttu. Ihan turhaan laitat energiaasi tuollaisen vatvomiseen.

En ole ihan varma mistä tuon johtopäätöksesi vedit. En äänestä vihreitä, ja rakastan keskustella eri mielipiteistä ja näkökulmista. Jos joku todistaa mielipiteeni jollain lailla perustellusti vääräksi, otan opikseni. Mies ei hyväksynyt muita mielipiteitä kuin omansa. 

ap

minkäikäisiä olitte?  

tuleeko jostain paremman luokan perheestä missä imago tärkeää ja ei siedä julkista imagon menetystä?  

älä välitä exästäsi ja sen uudesta.  pohdi korkeintaan sitä että olisitko sinä ja exäsi sopineet yhteen? se on ainoa millä voisi olla jotain merkitystä.  

et ole irti exästäsi koska pohdit kateellisena mahtaako sen uusi nainen olla parempi kuin sinä jne... 

miehenä minusta tuo sinun exäsi vaikuttaa manipuloivalta kusipäältä, jonka kanssa elämä olisi ollut varmaan kovin rasittavaa.  

veikkaan että persoonallisuutesi on kiltti tyttö, joka yrittää miellyttää miestä kaikilla tavoilla ja yrittää olla ärsyttämättä. olivatko vanhempasi dominoivia ja vaativia, joita yritit miellyttää saadaksesi huomiota ja rakkautta?  

luulen että sielunkumppanuutesi exän kanssa oli enempi läheisriippuvuutta. halusit suhdetta ja miellyttää miestä muttet tee sitä omaksi parhaaksesi tasavertaisen ja sinua tukevan kumppanin kanssa. tuon exän kanssa olisit vain rikkonut itsesi.  

t. mies 45 

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:31"]

En ole ihan varma mistä tuon johtopäätöksesi vedit. En äänestä vihreitä, ja rakastan keskustella eri mielipiteistä ja näkökulmista. Jos joku todistaa mielipiteeni jollain lailla perustellusti vääräksi, otan opikseni. Mies ei hyväksynyt muita mielipiteitä kuin omansa. 

ap

[/quote]

No hän oli sitten selvä vihreä. Ei niiden kanssa voi keskustella saatikka elää saman katon alla.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:34"]

minkäikäisiä olitte?  

tuleeko jostain paremman luokan perheestä missä imago tärkeää ja ei siedä julkista imagon menetystä?  

älä välitä exästäsi ja sen uudesta.  pohdi korkeintaan sitä että olisitko sinä ja exäsi sopineet yhteen? se on ainoa millä voisi olla jotain merkitystä.  

et ole irti exästäsi koska pohdit kateellisena mahtaako sen uusi nainen olla parempi kuin sinä jne... 

miehenä minusta tuo sinun exäsi vaikuttaa manipuloivalta kusipäältä, jonka kanssa elämä olisi ollut varmaan kovin rasittavaa.  

veikkaan että persoonallisuutesi on kiltti tyttö, joka yrittää miellyttää miestä kaikilla tavoilla ja yrittää olla ärsyttämättä. olivatko vanhempasi dominoivia ja vaativia, joita yritit miellyttää saadaksesi huomiota ja rakkautta?  

luulen että sielunkumppanuutesi exän kanssa oli enempi läheisriippuvuutta. halusit suhdetta ja miellyttää miestä muttet tee sitä omaksi parhaaksesi tasavertaisen ja sinua tukevan kumppanin kanssa. tuon exän kanssa olisit vain rikkonut itsesi.  

t. mies 45 

[/quote]

Olet monessa asiassa oikeassa. Mies on erittäin hyväosaisesta perheestä, ja kulissit ovat erittäin tärkeitä hänen piireissään. Osittain tämän takia yritin häntä ymmärtääkin. Elämä kuitenkin todellakin oli käymässä koko ajan raskaammaksi hänen kanssaan, ja tiedän ettemme oikeasti sopineet yhteen. Silti en ole vielä päässyt henkisesti suhteesta irti (erosta nyt onkin alle 2 kuukautta). Olen myös se kaikkia miellyttävä kiltti tyttö, kuten arvelit. Mutta toisaalta en ole koskaan suostunut huonoon kohteluun, ja tässäkin tapauksessa otin asian puheeksi ja suhde päättyi. 

Olen 26, mies 30. 

ap

etsi mies, jonka kanssa voit olla soulmate, rennosti kuin paras ystävä, voitte itkeä, nauraa, rakastella, hölmöillä, jne... vapautuneesti.  

ihmiset kenellä on fasadi eivät ole koskaan onnellisia. he luulevat että he ovat onnellisia rikkautensa takia mutteivät ole eivätkä sitä tiedä ja hyväksy itse. heille fasadin ja arvokkuuden säilyttäminen on itseisarvo. 

aidosti rikkaan plus henkisesti rikkaan ei tarvitse esittää rikasta eikä sitä tarvitse korostaa missään muodossa.

t. mies45 

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:30"]

Unohda koko juttu. Ihan turhaan laitat energiaasi tuollaisen vatvomiseen.

[/quote]

Yritän unohtaa, ja tiedän että tämä on turhaa. Mutta tunteilleni en juuri tänä iltana voi mitään, yritän vain ajatella että asioiden myöntäminen on sentään askel kohti parempaa. Myönnän, että olen surullinen että mies yrittää nyt uudelleen uuden naisen kanssa, ja myönnän että tunnen huonommuutta tuota naista kohtaan. Lisäksi myönnän, että olen utelias tietämään miten siinä käy, vaikka asia ei kuulu minulle. Jos tietäisin, miten voisi vain yksinkertaisesti unohtaa, tekisin sen. Asiasta kirjoittaminen on sentään yksi tapa selkeyttää ajatuksia, se auttaa.

ap

Onneksi päättyi. Tarvitset jonkun, jonka kanssa olla oma itsesi.

Ap! Älä kiellä tunteitasi. Mitä enemmän yrität kieltää surun tunteesi, sen voimakkaammin tunne pyrkii esiin.

Kuten kerroit, ette sopineet yhteen. Olisiko kyse siitä, että suret menetettyä suhdetta, et sitä miestä?

Mua nauratti toi jäätelöepisodi, voi myötähäpeä millaisia kriisejä ihmisillä parissuhteissaan on. Olette noloja molemmat.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:44"]

etsi mies, jonka kanssa voit olla soulmate, rennosti kuin paras ystävä, voitte itkeä, nauraa, rakastella, hölmöillä, jne... vapautuneesti.  

ihmiset kenellä on fasadi eivät ole koskaan onnellisia. he luulevat että he ovat onnellisia rikkautensa takia mutteivät ole eivätkä sitä tiedä ja hyväksy itse. heille fasadin ja arvokkuuden säilyttäminen on itseisarvo. 

aidosti rikkaan plus henkisesti rikkaan ei tarvitse esittää rikasta eikä sitä tarvitse korostaa missään muodossa.

t. mies45 

[/quote]

Tavoitteena olisikin löytää mukava mies, jonka kanssa ei tarvitsisi pelätä mokaavansa jotenkin. Ja jonka kanssa uskaltaisi riidelläkin :) Exälle toivon onnellista elämää ja parisuhdetta, mutta en tiedä... Hänen tuntui olevan niin vaikea olla iloinen pienistä asioista. Esim. jokin pieni vika minun ulkoisessa olemuksessani, vaikka tuulen sekoittama tukka, kiinnitti aina hänen huomionsa ja sai hänet katsomaan minua pahasti. Sen sijaan hän ei juuri huomioinut hyviä asioita, ja vaikkapa romanttinen ravintolaillallinen oli hänen mielestään todellinen menestys silloin, kun kaikki oli sujunut jotenkin arvokkaasti ja juhlallisesti. Se ei ollut yhtä tärkeää, että meillä oli keskenämme hauskaa. 

Huh, olin oikeassa kun sanoin että kirjoittaminen auttaa. Meillä oli oikeasti hauskaakin yhdessä, mutta aika ikäviltä nämä asiat kuulostavat nyt minunkin mielestäni kun niitä muistelen ja kirjoitan ylös.

ap

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 22:19"]

Mua nauratti toi jäätelöepisodi, voi myötähäpeä millaisia kriisejä ihmisillä parissuhteissaan on. Olette noloja molemmat.

[/quote]

No, tämä oli yksi esimerkki niiden monien joukosta. Muiden ihmisten en ole havainnut reagoivan niin voimakkaasti tuollaisiin pieniin mokiin tai virheisiin. En pidä itseäni nolona siksi, että jatkuva arvostelu tuollaisissa asioissa sai minut tuntemaan oloni huonoksi parisuhteessa, mutta ehkä siksi olen nolo, että en osaa puolustaa itseäni ja yritän liikaa miellyttää muita.

ap

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:44"]

etsi mies, jonka kanssa voit olla soulmate, rennosti kuin paras ystävä, voitte itkeä, nauraa, rakastella, hölmöillä, jne... vapautuneesti.  

ihmiset kenellä on fasadi eivät ole koskaan onnellisia. he luulevat että he ovat onnellisia rikkautensa takia mutteivät ole eivätkä sitä tiedä ja hyväksy itse. heille fasadin ja arvokkuuden säilyttäminen on itseisarvo. 

aidosti rikkaan plus henkisesti rikkaan ei tarvitse esittää rikasta eikä sitä tarvitse korostaa missään muodossa.

t. mies45 

[/quote]

Sanoo elämän luuseri... Yrität muotoilla epäonnistumisesi näyttämään "niiltä oikeilta asioilta". ;D

Onko miehen nimi Jouni? Kuvailemasi kaltaista narsistia tapailin muutama vuosi sitten. Mielipiteeni olivat vääriä, tapani nauraa oli väärä ym. Tämä tuotiin esiin pikkuhiljaa vihjailemalla. Saattoi yht'äkkiä sanoa, ilman mitään liityntää asiaan: kyllähän sitä laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Olin normaalipainoinen silloin.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 22:24"]

Onko miehen nimi Jouni? Kuvailemasi kaltaista narsistia tapailin muutama vuosi sitten. Mielipiteeni olivat vääriä, tapani nauraa oli väärä ym. Tämä tuotiin esiin pikkuhiljaa vihjailemalla. Saattoi yht'äkkiä sanoa, ilman mitään liityntää asiaan: kyllähän sitä laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Olin normaalipainoinen silloin.

[/quote]

Ei ole sama mies, mutta huvittavaa kyllä, myös minun tapani nauraa oli "väärä" :) Liian vapautunut, ei julkisilla paikoilla saisi niin nauraa. Mies ei mielellään esitellyt minua ystäviensäkään seurassa, varmasti osittain tästä syystä. Jotenkin hän tuntui pelkäävän, että sanon jotain tyhmää tai olen liian riehakkaan iloinen yms. Olen kyllä hirveän ujo, joten periaatteessa hänellä ei olisi pitänyt olla syytä huoleen.

ap

AP hyvä, jätä tuo suhde taaksesi ja toivota miehen uudelle suhteelle onnea. Älä turhaan kieriskele vanhoissa kuvioissa vaan elä omaa elämääsi. Tuo suhde olisi joka tapauksessa päättynyt jossain vaiheessa.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 22:15"]

Ap! Älä kiellä tunteitasi. Mitä enemmän yrität kieltää surun tunteesi, sen voimakkaammin tunne pyrkii esiin. Kuten kerroit, ette sopineet yhteen. Olisiko kyse siitä, että suret menetettyä suhdetta, et sitä miestä?

[/quote]

Voi olla, että enimmäkseen suren menetettyä mahdollisuutta onnelliseen parisuhteeseen. En viihdy yksin, parisuhteessa oleminen on ihanaa (jos mies on ihana...). Kaipaan silti miehen nallekarhumaisia halauksia, loikoilua sängyllä vapaapäivien aamuisin, iltalenkkejä ennen nukkumaanmenoa... kaikkea sitä normaalia yhdessäoloa, kun meillä oli oikeasti mukavaa.

ap

jotenkin kuulostaa että tuo exäsi on kasvanut rasittavassa, rakkaudettomassa perheessä. ei mitenkään harvinaista että noissa rikkaissa perheissä ihmissuhteet ovat todella heikoilla. 

ja kun exäsi on kasvanut henkisesti vaikeassa perheessä on hänenkin vaikea rakastaa.  

nuorempana et ehkä näe sitä niin helposti mutta minusta ei tunnu että exäsi osasi rakastaa. hänen arvonsa olivat ne mitä oli kotona oppinut, eli ulkokuori ja esim. muiden varallisuuden tuoma henkilön arvo.  

tuollaista ihmistä voi olla todella vaikea ellei mahdoton miellyttää, koska hänen omat kriteerinsä ovat perverssit normaalin ihmisen näkökulmasta. kukaan ei ole kiiltokuva barbie, eikä siihen pysty.  

voi vaan kuvitella minkälaista hänen kotona on ollut jos on oppinut tuollaiset arvot. äiti kuin jostain rikkaat naiset tv sarjasta?