Annatko lapsesi olla nirso?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Kovin vähän tiedät lapsista. Rajallinen makumaailma on pääosin tottumuskysymys. Mitä monipuolisemmin lapselle tarjotaan ruokia maisteltavaksi jo vauvaikäisenä, sitä paremmin hänen makuaistinsa tottuu erilaisiin makuihin. Nirsouskausia toki mahtuu kaikille, mutta ne ovat yleensä ohimeneviä. Jos eivät, syyt ovat ihan muualla kuin siitä, että lapsella muka luonnostaan olisi huono makuaisti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni erityisherkkä/aistiyliherkkä, joten tiettyyn pisteeseen asti sallin "nirsoilun". Samanlainen olin itse lapsena, terveellisesti syövä aikuinen minusta lopulta tuli.

Ihme, kun nämä erityisherkkyydet eivät vaikuta herkkuihin.

Vaikuttaa itseasiassa. En itse voinut syödä lapsena esim. kiisseliä, jukurttia yms. missä oli sattumia, enkä karkkeja jotka olivat liian "löllöjä". Tiedän myös lapsia jotka eivät voi juoda/syödä liian kirpeitä asioita, kuten limukoita ja kirpeitä karkkeja.

Eiköhän nuo itsensä diagnisointi-tapaukset kerro Münchhausenin oireyhtymästä

Onneksi itse terapiavuosien jälkeen ainoa "vaiva" mikä itseltä kaikenlaisiin oireisiini löytyi syyksi, oli vain ja ainoastaan erityisherkkyys. Vaikeahan se on ymmärtää, jos ei ei omaan kokemusmaailmaan kuulu. Ei värisokeakaan ymmärrä miltä värit näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Juuri näin. Meillä syötiin tavallista kotiruokaa, kun lapset olivat pieniä. Jokaisella heistä oli omat suosikkiruokansa ja inhokkiruokansa. En pakottanut syömään ruokia, joita lapsi selvästi inhosi, mutta mäkkärillekään ei päässyt. Jos ruoka ei maistunut, lapsi kokosi itselleen jotain, mikä pöydästä kelpasi ja se siitä. Ihan kelpo aikuisia heistä tuli. En viitsinyt kiusata lapsiani ruoan suhteen, koska itselläni on syömishäiriö ja halusin lapsilleni mahdollisimman rennon ja positiivisen suhteen ruokaan. 

Lapsi saa valita itse miten pukeutuu (kunhan pukeutuminen on asianmukaista eli juhliin juhlavaatteet, kouluun ei mennä napapaidassa jne. eikä mistään Sheiniltä tilata), mitä harrastaa ja mitä syö siitä valikoimasta mitä kotona on, ja joskus tietysti saa toivoakin ruokia.

Perjantaisin saa haluamiaan herkkuja jos huone on siivottu, mutta ei tietenkään energiajuomia.

Lapseni on syönyt aina kaikkea ja rakastanut pienestä saakka esim. porkkanoita, oliiveja ja raejuustoa, joten terveellisen ruoan kanssa ei ole ollut ongelmia.

Paula-vanukkaita ei suostunut pienenä kylässä syömään, kun ei ollut tottunut sellaiseen.

Parsakaali ollut aina ihan perusruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Anteeksi, unohdin vääntää rautalangasta, että harvinaisia luonnostaan nirsoja lapsiakin on. Mutta noin keskimäärin lapsi ei kieltäydy syömästä kaikkea, jos hänelle vain riittävästi tarjotaan maistelumahdollisuuksia. 

Jännä muuten, että aina, kun esittää yleisluontoisen väitteen, alle minuutissa ilmestyy paikalle ihminen, jolla on omakohtaista kokemusta päinvastaisesta ja kuvittelee sen yksittäistapauksen kumoavan väitteen muidenkin osalta. Oli aihe mikä tahansa niin aina sama. Jotenkin en usko sattumaksi....

Meillä on kiltti ja kohtelias lapsi, joka ei vaan pysty syömään kaikkea koulussa tai kotona tarjottavaa normaalia ruokaa. Hän jättää syömättä ja kiltisti odottaa, että seuraava ruoka sopisi hänelle.  En äitinä tietenkään pysty jättämään lasta nälkäiseksi, sillä hän on "valikoinut" tai syönyt mitä pystyy 2-vuotiaasta alkaen. Meillä on jo totuttu tekemään soveltaen sellaista ruokaa, josta jollain sopivalla lisäkkeellä saa aterian myös valikoivalle lapselle.

Ja on maistatettu, tarjottu monipuolista kotiruokaa jne. Muut lapsemme syövät kaikkea tarjolla olevaa. Tämä on vain jokin persoonaan tai aisteihin liittyvä juttu. Lapsi on lahjakas, hyvinvoiva ja onnellinen, enkä aio häntä tästä yhdestä puutteestaan ahdistaa. Isona hänellä voi olla vaikeaa, mutta toisaalta hän on etanan vauhtia kehittänyt makuaistiaan tähänkin mennessä, joten ehkä se vielä kehittyy.

Jos on jotain uutta ruokaa niin ensin otetaan vähän maistiaiseksi ja jos on hyvää niin otetaan lisää, jos on pahaa niin ei tarvi syödä paljon. Normaalisti syödään tuttuja ruokia ja silloin jos on lapsen mielestä pahempaa ruokaa niin pitää syödä vähän ja lisäksi esim leipää että nälkä lähtee ruoka-aikaan. Mutta en pakota syömään mitään pahaa ja kaikki "pahat" ruuat mitä teen on sellaisia mistä lapsi on sanonut että voi syödä vaikka ei ole kovin hyvää. 

Vihasin sitä kun koulussa piti ottaa lautanen täyteen ja kaikki oli pakko syödä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni erityisherkkä/aistiyliherkkä, joten tiettyyn pisteeseen asti sallin "nirsoilun". Samanlainen olin itse lapsena, terveellisesti syövä aikuinen minusta lopulta tuli.

Ihme, kun nämä erityisherkkyydet eivät vaikuta herkkuihin.

Vaikuttaa itseasiassa. En itse voinut syödä lapsena esim. kiisseliä, jukurttia yms. missä oli sattumia, enkä karkkeja jotka olivat liian "löllöjä". Tiedän myös lapsia jotka eivät voi juoda/syödä liian kirpeitä asioita, kuten limukoita ja kirpeitä karkkeja.

Eiköhän nuo itsensä diagnisointi-tapaukset kerro Münchhausenin oireyhtymästä

Onneksi itse terapiavuosien jälkeen ainoa "vaiva" mikä itseltä kaikenlaisiin oireisiini löytyi syyksi, oli vain ja ainoastaan erityisherkkyys. Vaikeahan se on ymmärtää, jos ei ei omaan kokemusmaailmaan kuulu. Ei värisokeakaan ymmärrä miltä värit näyttää.

Huonoists geeneistä nuo vaivasi johtuu. Lienet 100% suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Mä en anna. Nirsot ihmiset ärsyttää mua ihan kohtuuttomasti. Lapset syö mitä pöydässä on tai ovat nälissään.

Näin mun serkkujen perheessä oli. Nuorin ja vanhin eivät nirsoilleet ja söivät mitä tarjottiin. Keskimmäinen ei läheskään aina syönyt ja mitään välipaloja ei tarjoiltu, joten sitten oli ilman ruokaa. Mutta ei siltikään lopettanut nirsoiluja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Yksinäinen jääräpää ei tee väitteestä höpöhöpöä. Taidat vielä aikuisenakin olla niitä, jotka luulevat oman kokemuksen olevan jotenkin yleisluontoinen tapa, vaikka se oikeasti olisi harvinainen poikkeus. Ei nimittäin kovinkaan moni lapsi kieltäydy syömästä niin pitkään, että kuihtuu langanlaihaksi. Ihan jo luontainen vaisto estää suurimmalla osalla sen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en anna. Nirsot ihmiset ärsyttää mua ihan kohtuuttomasti. Lapset syö mitä pöydässä on tai ovat nälissään.

Näin mun serkkujen perheessä oli. Nuorin ja vanhin eivät nirsoilleet ja söivät mitä tarjottiin. Keskimmäinen ei läheskään aina syönyt ja mitään välipaloja ei tarjoiltu, joten sitten oli ilman ruokaa. Mutta ei siltikään lopettanut nirsoiluja. 

ja perheessä syötiin monipuolisesti kaikenlaista ruokaa. 

tuo on mulle itselleni esim. päiväkotityöhön ollut hyvä esimerkki siitä , että joillekin vain tietty ruoka on todella vaikeaa. Ja tietysti tämä serkkuni sai vielä anopikseen ravintolan omistajan, ja aina välillä edelleenkin on pahoillaan, kun kaikki ei vain maistu. 

Ruoka on pahaa, jos se pilalla. Muuten on olemassa vain sellaista ruokaa, josta joko pidät tai et pidä. Ruoka siis ei ole pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Yksinäinen jääräpää ei tee väitteestä höpöhöpöä. Taidat vielä aikuisenakin olla niitä, jotka luulevat oman kokemuksen olevan jotenkin yleisluontoinen tapa, vaikka se oikeasti olisi harvinainen poikkeus. Ei nimittäin kovinkaan moni lapsi kieltäydy syömästä niin pitkään, että kuihtuu langanlaihaksi. Ihan jo luontainen vaisto estää suurimmalla osalla sen. 

Kyse lienee ehkä enemmänkin siitä, että kovinkaan moni vanhempi ei hirveän kauan pysty katsomaan sitä lasta joka ei syö, vaan antaa sille sellaista ruokaa mikä maistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Harvinaisen nirso pentu olit. Minä olen perhepäivähoitajan lapsi ja nähnyt hyvin monia lapsia kodissani. Todella harva kieltäytyi syömästä monipuolisesti, kun riittävästi annettiin maistelumahdollisuuksia. Äitinikään ei ikinä ketään pakottanut syömään, mutta maistaa piti. Niin ne ensin nirsoilleetkin vähitellen tottuivat joihinkin uusiin makuihin.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Yksinäinen jääräpää ei tee väitteestä höpöhöpöä. Taidat vielä aikuisenakin olla niitä, jotka luulevat oman kokemuksen olevan jotenkin yleisluontoinen tapa, vaikka se oikeasti olisi harvinainen poikkeus. Ei nimittäin kovinkaan moni lapsi kieltäydy syömästä niin pitkään, että kuihtuu langanlaihaksi. Ihan jo luontainen vaisto estää suurimmalla osalla sen. 

Kyse lienee ehkä enemmänkin siitä, että kovinkaan moni vanhempi ei hirveän kauan pysty katsomaan sitä lasta joka ei syö, vaan antaa sille sellaista ruokaa mikä maistuu.

Terve lapsi ei kieltäydy syömästä niin pitkään aikaan, että siitä haittaa olisi. Jos lapsi ei vaikkapa koko päivän aikana syö mitään, hänet on syytä viedä lääkäriin ja selvittää, mistä syömättömyys johtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Miten sitten on mahdollista, että vaikka sai ensimmäisen kerran tonnikalaa vasta 17 v iässä, niin pidin siitä heti, ihan maistelematta? Sama muuten hillosipulien kanssa, lapsena ei pakotettu niitä maistamaan ja hajukin inhotti, melkein aikuisena ne maistuivat hyviltä. Vaikka ei koskaan pakotettu maistamaan, opin silti niitä syömään.

Muistathan ap sitten myös meuhkata kuinka Afrikan lapsilla ei ole ruokaa, kun alle kouluikäinen kieltäytyy syömästä. Aivan yhtä nykyaikainen ja järkevä kasvatusmetodi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni erityisherkkä/aistiyliherkkä, joten tiettyyn pisteeseen asti sallin "nirsoilun". Samanlainen olin itse lapsena, terveellisesti syövä aikuinen minusta lopulta tuli.

Ihme, kun nämä erityisherkkyydet eivät vaikuta herkkuihin.

No, meillä erityisherkkä ei syö kuin yhdenlaista pitsaa ja hyvin pelkistettyä hampurilaista - ja voin kertoa, että tirautin salaa pari onnenkyyneltä, kun tuo lapsi alkoi syödä tuota pitsaa.

Karamellit eivät kelpaa, vain yksi tietty suklaa. Sipseistä menee kolmea erilaista, jopa niin, että kaikki perustortillasipsit käy. Popkorni kelpaa sekin. Ihanaa!

Lasagne ei mene, sushi ei mene, texmex ei missään muodossa paitsi noi tortillasipsit.

Muutoin lapsen herkkuja ovat porkkana, omena (viipaleina), poronkäristys (ei liikaa pekonia), jauhelihakastike ja paistetut sienet sekä hyydytetyt juustokakut (ei paistettu versio) ja perustäytekakku. Parsakaali menee paremmin raakana kuin kypsennettynä. Kukkakaalia syö raakana ihan ok.

Ongelmana eivät ole vahvat maut, vaan nimenomaan rakenne ja sekoitetut maut. Laittaa mielellään perunamuussi-jauhelihakastikkeeseen lisää pippuria pippurimyllystä ja syö aurajuustoa jääkaapista.

On allerginen banaanille, mikään, missä on banaania, ei käy eikä myöskään kelpaa.

Eli meillä hyväksytään nirsoilu, mutta ei sitäkään loputtomasti. En minäkään kaikkea syö (basilika kaikissa muodoissaan on yäk), miksi vaatisin sitä muilta perheenjäseniltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva aikuinen tykkää ihan kaikesta ruuasta. Miksi lapset pitäisi pakottaa syömään omasta mielestään pahaa ruokaa?

Siksi, koska lapsen kehittymättömän makuaistin takia suurin osa ruuista on pahaa. Jos lapsi saisi päättää, se söisi jotain kolmea ruokaa pelkästään. Siksi lapsi ei päätä. Huomaa kyllä osasta aikuisiakin, että makuaistia ei olla kehitetty yhtään. Samat mössöt kuin kaksivuotiaalla.

Ei söisi, kun vanhemmat hoitavat hommansa kunnolla. Kun lapselle pienestä pitäen tarjotaan monipuolisesti erilaisia ruokia ja annetaan maistella senkin jälkeen vaikka muutaman kerran sylkee pois, lapsen makuaisti kehittyy ja hän oppii pitämään uusista ruuista. Ei toki kaikista. Mutta jos ei koskaan anneta maistella, ei myöskään opi. 

Höpö höpö.

Mun vanhemmat kyllä yritti ja yrittivät myös tuota ”sitten et syö” -menetelmää. Minähän en sitten syönyt ja olin aivan langanlaiha, kunnes neuvolassa puhalsivat pelin poikki ja käskivät syöttää sitä, mitä suostun syömään.

Nyt aikuisena olen kaikkiruokainen, syön melkein mitä tahansa ja maistelen mielelläni uusia makuja.

Yksinäinen jääräpää ei tee väitteestä höpöhöpöä. Taidat vielä aikuisenakin olla niitä, jotka luulevat oman kokemuksen olevan jotenkin yleisluontoinen tapa, vaikka se oikeasti olisi harvinainen poikkeus. Ei nimittäin kovinkaan moni lapsi kieltäydy syömästä niin pitkään, että kuihtuu langanlaihaksi. Ihan jo luontainen vaisto estää suurimmalla osalla sen. 

Kyse lienee ehkä enemmänkin siitä, että kovinkaan moni vanhempi ei hirveän kauan pysty katsomaan sitä lasta joka ei syö, vaan antaa sille sellaista ruokaa mikä maistuu.

Ja tuolla moni vain ruokkii sitä, että lapsi ei totu uusiin makuihin. Kullannuppu sanoo kerran "hyi, en syö" ja sitten on taas nakki kourassa, kun se maistuu paremmin. Lapsihan ei nälkään kuole tai edes sairastu, jos joskus syö vähän vähemmän tai jää ateria vaikka kokonaankin väliin. Kummasti ne "hyi" ruuatkin alkaa maistua, kun ei anneta periksi heti ensimmäisen temppuilun jälkeen.