Pitääkö puolison huomioida herkkäunista puolisoa?

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että tämän asian tajuaa vain jos itse on se herkkäuninen.

Meillä mä nukun herkkäunisena sohvalla ja mies sängyssä. Olen pyytänyt, että hampaidenpesut ja muut tehtäisiin illalla, etten yöllä heräisi niihin (olohuone vessan vieressä). Yöllä voi toki käydä vessassa, jos tarvitsee. Onneksi miehelle tämä järjestely on ok. 

No höpö höpö, eiköhän kaikki tajua tuon asian aika hyvin.

Kohtuuden rajoissa. Itse opin herkkäuniseksi kun kuuntelin huutokuorsausta 15 vuotta. Olen herkkäuninen mutta kohtuus riittää. Eli ei kolistelee jos valvoo ja minä nukun, ei laita valoja päälle sänkyyn tullessaan ja hyppää sänkyyn (joskus teki tuota) ja käyttää ehdottomasti sitä laitettaan.

Eipä se puolison vika ole jos yöllä herään johonkin normaaliin ääneen mitä ei voi estää. Yleensä siirryn sohvalle jos heräilen toistuvasti,

Silloin kun talossa nukutaan, kukaan ei soita musiikkia, pelaa äänet päällä tai pidä telkkaria niin kovalla, että se häiritsee, tai muutenkaan aiheuta tarpeetonta meteliä joka häiritsee. Esim suihkussa käynnit ja hampaan pesut voi hoitaa jo ennen toisen nukkumaan menoa, jos on niin pieni asunto että suihkun äänet häiritsee. Vessassa käyntiä ei oikein voi kieltää, eikä myöhempään valvomista, mutta samaan sänkyyn tullaan sitten ihan hipihiljaa hiipien, sama juttuu aamulla että ei aloiteta aamua hirveällä mekkalalla jos toiset saisi vielä nukkua. Näiden luulisi olevan ihan perus käytöstapoja. Toisten unta ei häiritä tahallaan. Jos on super herkkäuninen niin pitää yhdessä sopia mikä olisi paras tapa toteuttaa nukkumajärjestelyt niin, että molemmat saa riittävästi unta.

Vierailija kirjoitti:

Kohtuuden rajoissa. Itse opin herkkäuniseksi kun kuuntelin huutokuorsausta 15 vuotta. Olen herkkäuninen mutta kohtuus riittää. Eli ei kolistelee jos valvoo ja minä nukun, ei laita valoja päälle sänkyyn tullessaan ja hyppää sänkyyn (joskus teki tuota) ja käyttää ehdottomasti sitä laitettaan.

Eipä se puolison vika ole jos yöllä herään johonkin normaaliin ääneen mitä ei voi estää. Yleensä siirryn sohvalle jos heräilen toistuvasti,

Saa olla tosi k-pää jos laittaa valot päälle makuuhuoneeseen toisen nukkuessa, tai hyppää (?!) sänkyyn. Tuo on jo ihan tahallista kidutusta.

Olisiko kompromissi mitään? Pelataan kuulokkeet päässä ja ei enää kolistella turhia. Ei voi vaatia mitään, kuten muissakaan asioissa parisuhteessa tai ihmissuhteissa yleensäkkään,vaan sovitaan molempia tyydyttävä ratkaisu.

Onneksi meillä on omat makkarit, ollut jo vuosia.

Minä olen herkkä- ja huonouninen, näin voin vaikka sytyttää lukulampun keskellä yötä ja lukea jos uni ei

tule.

Usein nousen ennen miestäni ja hiivin hiljaa etten vaan herätä häntä kesken uniensa. Molemmat

ajattelemme toisen parasta tässäkin asiassa!

Tuota en kyllä ymmärrä että pitää mennä samaan aikaan sänkyyn vaikka toista ei vielä nukuta!