Lue keskustelun säännöt.
Miten DI voi olla täysin avuton matematiikassa?
31.10.2014 |
10 vuoden päästä valmistumisesta ei ole mitään mielessä enää.
Kommentit (75)
Riippuu di:n linjasta. Kaikilla linjoilla ei painoteta niin kovasti matemaattisia kursseja. Linjan sisälläkin voi valita syventymiskohteensa monella tavalla. Perusmatikat toki suorittaa jokainen eikä ketä tahansa oteta AMK:sta maisteriopintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen DI ja minulla on heikko matikka verrattuna muihin DI:hin. Kirjoitin pitkästä matikasta aikanaan vain C:n. Mutta siltikin pidän matikan taitojani erittäin hyvinä verrattuna keskiverto suomalaiseen, siitä todisteena on suoritettu DI tutkinto vaikka muutaman pakollisen matikan kurssin kanssa jouduin tosissaan taistelemaan :D
Ymmärsinkö oikein, että jos on lukioaikana paneskellut työttöjä ja bailannut ja saanut huonon numeron matematiikasta - ei se että läpäiseen DI:n matikat enää merkkaa mitään?! Ainoastaan nostamalla lukion arvosanoja voi oppia matematiikkaa?
.
Ootko tosissas? DI:n matikat käy koko lukion yhdellä kurssilla
Ne on vaikeaa läpäistä
Kansasta 40 % korkeakoulutettava --- tutkintojen taso laskee. Koululaitos mataa syvällä. Jos 9-vuotias tuntee kellon, hän on lapsinero.
Vierailija kirjoitti:
Kansasta 40 % korkeakoulutettava --- tutkintojen taso laskee. Koululaitos mataa syvällä. Jos 9-vuotias tuntee kellon, hän on lapsinero.
Mitä höpötät se on 60 %
Sanna Marinin esittelemä tavoite hämmensi Sdp:n omassakin väessä
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan Sdp:n tavoitteen oikea muotoilu on nostaa korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden määrä 60 prosenttiin
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009237389.html
Luin pitkän matematiikan teknillisessä korkeakoulussa (joillain linjoilla oli vähemmän matematiikkaa) ja vielä vähän päälle mutta nyt kun katson noita vanhoja tehtäviä niin ei kyllä mitään hajua. :D
Mutta kyllä nyt perusmatikka luistaa, jotkut differentiaalit, z-muunnokset ja imaginääriluvut vaatisi kertausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskellut kaavat ennen tenttiä ja unohtanut sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansasta 40 % korkeakoulutettava --- tutkintojen taso laskee. Koululaitos mataa syvällä. Jos 9-vuotias tuntee kellon, hän on lapsinero.
Mitä höpötät se on 60 %
Sanna Marinin esittelemä tavoite hämmensi Sdp:n omassakin väessä
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan Sdp:n tavoitteen oikea muotoilu on nostaa korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden määrä 60 prosenttiin
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009237389.html
Synkkää on meno mutta menkööt. Saadaan yhdellä huitaisulla tuhottua suorittavien töiden ammattitaito ja tulevaisuus sekä korkeakoulutuksen taso.
Sanna on muuten itse seiskan tyttö, eli vahva tulevaisuuden suorittaja, Suomen kansan idoli, isänmaan toivo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://koneenrakentajakilta.fi/index.php?p=tentit
tuolta voi katsoa DI-tutkinnon tenttejä
Vierailija kirjoitti:
https://koneenrakentajakilta.fi/index.php?p=tentit
tuolta voi katsoa DI-tutkinnon tenttejä
Kaikissa laskettavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin paljon matikkaa yliopistolla, mutta nyt 10 vuotta työelämässä olleena en ole tarvinut kuin tosi simppeliä matikkaa. Ajoittain huomaa isoja puutteita monissa matikan taidoissa ja ihan perusjutuissakin.
Osasin myös ruotsia sujuvasti yliopistoaikana, mutta nyt puhuminen on liki mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansasta 40 % korkeakoulutettava --- tutkintojen taso laskee. Koululaitos mataa syvällä. Jos 9-vuotias tuntee kellon, hän on lapsinero.
Mitä höpötät se on 60 %
Sanna Marinin esittelemä tavoite hämmensi Sdp:n omassakin väessä
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan Sdp:n tavoitteen oikea muotoilu on nostaa korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden määrä 60 prosenttiin
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009237389.html
No ainakin se on sannan ohjelmassa, että ÄO:n 88 omaavat hankkisivat korkeakoulutuksen.
Ohjelmassa vaatimus on 60 % kansasta.
50 % olisi minimi ÄO 100
tai siis alle kun osa ÄO:n 100 omaavista ei halua opiskella tai ovat fysisesti ja henkisesti sairaita.
Eli ÄO 88:n omaavat täytyy saada maistereiksi kuin Sanna on ilmeisesti tavoite
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhutko itsestäsi? Jos kyselet jonkun muun puolesta, pidän aika todennäköisenä, että ihminen valehtelee opiskeluhistoriastaan. Tunnen työni vuoksi erittäin monia diplomi-insinöörejä, ja matemaattinen lahjakkuus on aika ilmiselvää siinä porukassa. Ei siinä yhtäkkiä "avuttomaksi" muutu, vaikka muutamat kaavat vuosien varrella päästä katoavatkin. Matemaattinen lahjakkuus on ominaisuus, ei pelkkä opeteltava taito.
Olen matemaattisesti lahjakkaasta suvusta. Puhelut ovat väliin huvittavia, minä pyöristän lukuja 28mm on minulle 0,3cm ja niin edelleen. Viikonloppuna puhuin puutavarakuorman painosta, minä laskin pyöristämällä, toinen korjasi tarkkaan lukuun, toisessa puhelussa puhuimme alv-palautuksesta, minä pyöristin ja toinen laski sentilleen - insinöörien on nysvättävä tarkkaan, sukupuoli ero(minä olen nainen, toiset puhujat miehiä), sukupolvien välinen ero(minä iäkkäämpi, toiset nuorempia) - kaikki me kuitenkin laskimme päässä.
Perusmatematiikka säilyy, mutta logaritmit tms. joutuisin kertaamaan.
Käyttämättömät taidot surkastuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos DI tarkoittaakin avauksessa diplomi-impotenttia?
Vierailija kirjoitti:
Jos DI tarkoittaakin avauksessa diplomi-impotenttia?
Minusta se ei tunnu loogiselta
Diplomi-insinööriä varmaan tarkoittaa
T: Anu Saukko
Vierailija kirjoitti:
Ja DI voi olla täysin avuton matematiikassa miten?
Ei osaa integroida tilavuutta muuttuvakäyräisestä tilavuudesta jossa integroitava vähenystilavuus. CADiä ei saa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutko itsestäsi? Jos kyselet jonkun muun puolesta, pidän aika todennäköisenä, että ihminen valehtelee opiskeluhistoriastaan. Tunnen työni vuoksi erittäin monia diplomi-insinöörejä, ja matemaattinen lahjakkuus on aika ilmiselvää siinä porukassa. Ei siinä yhtäkkiä "avuttomaksi" muutu, vaikka muutamat kaavat vuosien varrella päästä katoavatkin. Matemaattinen lahjakkuus on ominaisuus, ei pelkkä opeteltava taito.
Olen matemaattisesti lahjakkaasta suvusta. Puhelut ovat väliin huvittavia, minä pyöristän lukuja 28mm on minulle 0,3cm ja niin edelleen. Viikonloppuna puhuin puutavarakuorman painosta, minä laskin pyöristämällä, toinen korjasi tarkkaan lukuun, toisessa puhelussa puhuimme alv-palautuksesta, minä pyöristin ja toinen laski sentilleen - insinöörien on nysvättävä tarkkaan, sukupuoli ero(minä olen nainen, toiset puhujat miehiä), sukupolvien välinen ero(minä iäkkäämpi, toiset nuorempia) - kaikki me kuitenkin laskimme päässä.
Perusmatematiikka säilyy, mutta logaritmit tms. joutuisin kertaamaan.
Insinöörin pitää laskutaidon lisäksi ymmärtää milloin tarviaan tarkka luku ja milloin voi pyöristää. Et voi rakentaa taloa pyöristämällä mittoja mielesi mukaan. Jos esim. haluat sisäovet ja mittaat että oviaukon leveys on vaikkapa 88 senttiä ja pyöristät sen ja tilaat 90 sentin ovet niin ei ne tilaamasi ovet mahdu siihen oviaukkoon. Koneenrakennuksessa on oltava vielä tarkempi kun välykset jossain laakerisovitteessa on millin osia. Sama jos lasket porukan palkkoja tai veroja niin niiden tulisi olla sentilleen oikein tai tulee sanomista.
Sähkön DI oppilaat oli kyllä helisemässä, kun ottivat syventäviä fysiikan puolelta. Kyllä kai niillä silti oli n. lukion laajan matematiikan taidot ja Laplace-muunnoksia tietty osasivat laskea. Ne nablat ja roottorit olivat vaan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 01:18"]
Dippainssien aloja on muitakin kuin ne puhkimatemaattiset. Tunnen pari DI:tä, jotka ovat koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ja jakolaskuja tarvitsevat eniten.
No olen Di ja lasken todella paljon. Peruslaskuja, kuten jakamistaon suurin osa. Todella harvoin edes vaativissa lujuuslaskuissa on kyse muusta kuin isosta määrästä yksinkertaisia peruslaskutoimituksia. Diffiksetkin on muuten pääasiassa yhteen ja vähennyslaskuja, vähän jakamista. Muu on vain työkalujen, eli kaavojen muistamista tai tarvittaessa kaavan tarkistamista. Termodynamiikasta suurin osa on vain lämpöerojen laskua, eli vähennystä ja suhteellisten erojen laskemista, eli jakoa, joskus kertoimilla kertomista. Kun niitä käyttää joka toinen päivä, se on vain päässälaskua.
Eikö laskusi pyöri lujuuslaskentaohjelmissa tai Excelissä?
Eihän keskiverto DI oikeasti laske työssään mitään. Sillä on valmiit ohjelmat, mihin se syöttää numeroita ja ulos purskahtaa joku tulos, jonka oikeellisuutta keskiverto DI ei pysähdy arvioimaan, koska luvut tarkastamaan on palkattu joku muu.