Lue keskustelun säännöt.
Miten DI voi olla täysin avuton matematiikassa?
31.10.2014 |
10 vuoden päästä valmistumisesta ei ole mitään mielessä enää.
Kommentit (75)
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 20:11"]Itse olen DI ja minulla on heikko matikka verrattuna muihin DI:hin. Kirjoitin pitkästä matikasta aikanaan vain C:n. Mutta siltikin pidän matikan taitojani erittäin hyvinä verrattuna keskiverto suomalaiseen, siitä todisteena on suoritettu DI tutkinto vaikka muutaman pakollisen matikan kurssin kanssa jouduin tosissaan taistelemaan :D
[/quote]
Aivan kuin minun suustani, olen myös DI. Onneksi työelämässä ei differentiaalilaskentaa ja integraaleja tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dippainssien aloja on muitakin kuin ne puhkimatemaattiset. Tunnen pari DI:tä, jotka ovat koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ja jakolaskuja tarvitsevat eniten.
No minä ainakin olen. Olen tietotekniikan DI. En ole koskaan ollut matemaattisesti lahjakas, lukiossakin lyhyt matiikka teki tiukkaa. Halusin kuitenkin IT-alalle, ja sisulla hoisin DI-opintojen matematiikkaosuudenkin läpi, koska tiesin että itse työssä matematiikkaa ei tarvita. Eikä ole tarvittukaan, koodausta olen tehnyt koko työurani eikä ole peruskoulumatematiikkaa vaativampaa tullut koskaan vastaan.
Ja näin ollen kun en ole jotain kerto- ja prosenttilaskua monimutkaisempaa käyttänyt tässä 15 vuoteen niin eipä siitä matematiikasta mitään muista. Hyvä vaan että poistuu turha tieto päätä kuormittamasta :D
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 01:18"]
Dippainssien aloja on muitakin kuin ne puhkimatemaattiset. Tunnen pari DI:tä, jotka ovat koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ja jakolaskuja tarvitsevat eniten.
[/quote]
No olen Di ja lasken todella paljon. Peruslaskuja, kuten jakamista on suurin osa. Todella harvoin edes vaativissa lujuuslaskuissa on kyse muusta kuin isosta määrästä yksinkertaisia peruslaskutoimituksia. Diffiksetkin on muuten pääasiassa yhteen ja vähennyslaskuja, vähän jakamista. Muu on vain työkalujen, eli kaavojen muistamista tai tarvittaessa kaavan tarkistamista. Termodynamiikasta suurin osa on vain lämpöerojen laskua, eli vähennystä ja suhteellisten erojen laskemista, eli jakoa, joskus kertoimilla kertomista. Kun niitä käyttää joka toinen päivä, se on vain päässälaskua.
DI:jä syntyy ainoastan tuhkamunista ja vahinkolaukauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä tärkeitä taitoja on totta helvetissä syytä vaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On varmaan suorittanut suurimman osan tutkinnostaan AMK:ssa ja sitten hakenut johonkin teknilliseen yliopistoon "täydennyskoulutukseen", josta 1-2 vuoden lisäopiskelulla on saanut ne DI:n paperit. Kätevä keino skipata suurin osa niistä yliopistotutkinnon oikeasti vaikeista kursseista - AMK-tutkinto kun nykyään on virallisesti samantasoinen kuin kanditutkinto yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja DI voi olla täysin avuton matematiikassa miten?
Puhutko itsestäsi? Jos kyselet jonkun muun puolesta, pidän aika todennäköisenä, että ihminen valehtelee opiskeluhistoriastaan. Tunnen työni vuoksi erittäin monia diplomi-insinöörejä, ja matemaattinen lahjakkuus on aika ilmiselvää siinä porukassa. Ei siinä yhtäkkiä "avuttomaksi" muutu, vaikka muutamat kaavat vuosien varrella päästä katoavatkin. Matemaattinen lahjakkuus on ominaisuus, ei pelkkä opeteltava taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niitä DI:tä, jotka eivät tarvitse matikkaa juuri ollenkaan. Ovat johtajahommissa.
Itse olen DI ja minulla on heikko matikka verrattuna muihin DI:hin. Kirjoitin pitkästä matikasta aikanaan vain C:n. Mutta siltikin pidän matikan taitojani erittäin hyvinä verrattuna keskiverto suomalaiseen, siitä todisteena on suoritettu DI tutkinto vaikka muutaman pakollisen matikan kurssin kanssa jouduin tosissaan taistelemaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmaan suorittanut suurimman osan tutkinnostaan AMK:ssa ja sitten hakenut johonkin teknilliseen yliopistoon "täydennyskoulutukseen", josta 1-2 vuoden lisäopiskelulla on saanut ne DI:n paperit. Kätevä keino skipata suurin osa niistä yliopistotutkinnon oikeasti vaikeista kursseista - AMK-tutkinto kun nykyään on virallisesti samantasoinen kuin kanditutkinto yliopistossa.
AMK-tutkinto rinnastetaan kanditutkintoon. Millään muotoa se ei samantasoinen ole. AMK on tasoltaan sellainen peruskoulun jatke, mistä tulee myös liikanimi ammattisurkeakoulu. DI-opinnoissa joutuu välillä tekemään töitäkin, joka toki riippuu opiskelijan kyvykkyyksistäki.
Yksikään DI ei ole heikko matematiikassa, jos verrataan keskiverto kansalaiseen. Tämä on fakta, koska ei voi valmistua, ilman kohtuullista osaamista matematiikassa.
Juu
ja Amk:sta jos hakee DI:ksi on käytävä ne DI-matikan kurssit mm.
Että shillee
Vierailija kirjoitti:
On varmaan suorittanut suurimman osan tutkinnostaan AMK:ssa ja sitten hakenut johonkin teknilliseen yliopistoon "täydennyskoulutukseen", josta 1-2 vuoden lisäopiskelulla on saanut ne DI:n paperit. Kätevä keino skipata suurin osa niistä yliopistotutkinnon oikeasti vaikeista kursseista - AMK-tutkinto kun nykyään on virallisesti samantasoinen kuin kanditutkinto yliopistossa.
Muistaakseni insinöörikoulutuksen matematiikka oli melko vaativaa ja lukion pitkän matikan jälkeen sai tehdä ihan tosissaan töitä, että niistä kursseista selvisi läpi. Tämä siis 1990 luvulla, tämän päivän vaatimuksista en osaa sanoa mitään.
Jos on saanut syntymässä nimeksi BERBEROS KARJALAINEN, on hieman yli 50% todennäköisyydellä DI ja verrattain heikko matematiikassa.
Toisin sanoen: Mahdollisuus on ja se johtuu nimestä.
Saman huomannut. Itse oletan nykyään että mies valehtelee jos sanoo olevansa DI. Lukiotasoinen matematiikka ei yksinkertaisesti unohdu jos on käynyt TKK:n.