Ärsyttääkö ketään muuta syömishäiriöisten
pohjaton itsekeskeisyys ja huomionhakuisuus? Ihan kuin ketään muuta kiinnostaisi miten tolkuttoman laihaksi he itsensä saavat, tai syömisten/syömättömyyden peittely... Jos joku on niin tyhmä, että haluaa näännyttää itsensä tarkoituksella nälkään, se on ihan ok, en ryntää häntä "pelastamaan", vaikka syömishäiriöinen niin selvästi toivookin.
Kommentit (53)
Olen melko varma että minulla on jonkin sateinen ahmimishäiriö. Eli syömishäiriö. Syön 4500kcal vuorokaudessa, paljon herkkuja, en voi lopettaa, syön salaa ja esitän muille olevani normaali. Mitä sanoisin? "Hei en voi lopettaa herkkujen ahmimista" ja mitä sinä siitä ajattelisit? "Just.." Et voi ymmärtää miltä tuntuu kun syöminen/syömättömyys muuttuu pakkomielteeksi.
Anoreksiapotilaan mielikuva itsestän ja ympäristöstään on niin häiriintynyt ja muuttunut että hän ei oikeasti usko tarvitsevansa apua, valehtelee ihmisille koska oileasti uskoo että hän ei ole sairas vaan sen takia "valehtelee" siitä kysyville. Ja hänen mielestään oikeasti syö paljon jos sitä ihmettelet. Se on kaikki kiinni näkökulmsta. Jospa yrittäisit asettua hänen asemaansa. Sitä kutsutaan empatiaksi. Toki ymmärrettävää että välillä ei jaksaisi tukea ja seistä rinnalla mutta seisot silti. Miten lheisestä ihmisestä on kyse?
Kyllä, minä halusin 14-vuotiaana syömishäiriöisenä huomiota. Halusin huomiota vanhemmiltani, jotain hoivaa, jota vaille olin jäänyt. Merkin siitä, että ovat minusta huolissaan ja olen heille tärkeä.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:11"]
Olen melko varma että minulla on jonkin sateinen ahmimishäiriö. Eli syömishäiriö. Syön 4500kcal vuorokaudessa, paljon herkkuja, en voi lopettaa, syön salaa ja esitän muille olevani normaali. Mitä sanoisin? "Hei en voi lopettaa herkkujen ahmimista" ja mitä sinä siitä ajattelisit? "Just.." Et voi ymmärtää miltä tuntuu kun syöminen/syömättömyys muuttuu pakkomielteeksi.
[/quote]
On vähän eri asia olla kertomatta sairaudesta kuin valehdella päin naamaa: "syön ihan hirveästi", "söin juuri", "minulla on maha sekaisin, en voi syödä"... Mitä tuohon pitäisi sinusta sanoa? Jos olen pokkana uskovinani, kihisen kiukusta sisältä koska puhuja pitää minua selvästi täytenä idioottina koska uskon selvän valheen. Jos taas "haastan" puhujan valheesta, seurauksena on iso riita. Syömishäiriöön ei ole olemassa "neutraalia" suhdetta, kaikki on kannanottoa, joudun mukaan toisen sairaaseen maailmaan halusin tai en. Ja tosiaan sillä lähipiirilläkin on elämä, heilläkin voi olla sairauksia tai ongelmia, mutta niille ei vain ole tilaa siinä ihmissuhteessa.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:54"] Niin sama asia kuin sanoisit syöpäpotilaalle "miksi pidät numeroo, etkö voi vaan parantuu". Ihan samalla tavalla sairaus on anoreksiakin. [/quote] Syöpäpotilas harvemmin valehtelee sinulle päin naamaa sairaudestaan ja odottaa että ihan pokkana esität uskovasi häntä... Syöpäpotilas myös yleensä ottaa vastaan apua ja tukea sitä tarvitessaan. [/quote] Hah! Miksei he sitten käyttävät peruukkeja? Jotta kukaan ei huomaisi sairautta! Sairaus on yleensä hävettävä asia, josta ei haluta kertoa muille. Sinun kaltaistesi ihmisten takia...
[/quote]
mä tiiän yhden akan joka on repiny tukkansa ja salaa sitä tosi huonoilla peruukeilla :D kai se kuvittelee ettei niitä hokaa peruukeiksi ihan kun noi syöpäläisetkin. mut tiedoksi teille että kyllä peruukit erottaa aidosta kuontalosta!
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:48"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:33"]
Eli ap onkin vain hirvittävän ymmärtämätön, empatiakyvytön ja itsekäs ihminen.
[/quote]
No kerropa sinä mitä tässä voisi tehdä? Miten saisi tämän ihmisen pitämään huolen itsestään ja lakkaavan pitämällä meitä muita niin tyhminä että meille voi valehdella läpinäkyvästi päin naamaa? Jos oletetaan siis että lähipiiri joutuu tekemään elämässään muutakin kuin vain keskittyy tähän yhteen ihmiseen 24/7?
[/quote]
Eikö enää löydykään mitään ideoita? Onko teille entisille ja nykyisille syömishäiriöisille tosiaan niin vaikea tajuta miten mielipuolisen raivostuttavaa ja turhauttavaa tämä on tiedän lähipiirillenne?
[/quote]
Hehe, anteeks vaan, turha ruveta vittuilemaan kun en täällä kärppänä päivystä sulle vastailemassa :)
Kai sä tajuat, ettei tuttusi ole kiusallaan sairastunut syömishäiriöön? Että hänen tarkoituksenaan ei ole ahdistella ja rasittaa sinua, vaan hän on sairas. Ja tottakai hän valehtelee, ei syömishäiriöinen pysty myöntämään totuutta edes itselleen.
Mutta ehkä sinun olisi parempi jättää se ymmärtäminen, kuunteleminen ja auttaminen niille, jotka siihen kykenevät ja vilpittömästi haluavat hänen parastaan. Sinä olet liian itsekäs häntä auttamaan.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:16"]
Anoreksiapotilaan mielikuva itsestän ja ympäristöstään on niin häiriintynyt ja muuttunut että hän ei oikeasti usko tarvitsevansa apua, valehtelee ihmisille koska oileasti uskoo että hän ei ole sairas vaan sen takia "valehtelee" siitä kysyville. Ja hänen mielestään oikeasti syö paljon jos sitä ihmettelet. Se on kaikki kiinni näkökulmsta. Jospa yrittäisit asettua hänen asemaansa. Sitä kutsutaan empatiaksi. Toki ymmärrettävää että välillä ei jaksaisi tukea ja seistä rinnalla mutta seisot silti. Miten lheisestä ihmisestä on kyse?
[/quote]
Voi olla että uskoo syövänsä paljon, mutta se ei selitä kommentteja "söin juuri" tai "vatsa sekaisin". Ne on tarkoitettu ihan vain meidän vuoden sumuttamiseksi. Ja miksei syömishäiriöinenkin voisi yrittää joskus asettua lähipiirin asemaan? Tiedän, että kuulostaa oudolta, mutta kysyn silti. Ei heiltä ole todellisuudentaju sillä tavalla hämärtynyt ettei heiltäkin voisi olettaa jotain vastavuoroisuutta ihmissuhteissa.
Kyseessä on ihminen joka asuu samassa taloudessa, mutta ei esim oma lapsi. Joudun siis joka päivä tämän asian kanssa vastakkain ja minun pitää esittää kuin en huomaisi mitään, tai vaihtoehtoisesti voin hankkia mehevän riidan.
Masennuskin on sairaus. Silti tälläkin palstalla on jatkuvasti keskusteluita "onko masennus uusi muoti-ilmiö" "yhyy masentuneet menkää töihin ja hankkikaa elämä" "miksi sitten et tapa itseäsi" "en ymmärrä miten joku voi olla niin masentunut" jne. Ja sitten pitäisi vielä kehdata myöntää sairastavansa tuota trenditekosyy-sairautta, ehei helpommalla pääsee kun hymyilet ja valehtelet kaiken olevan hyvin.
ap, älä lähde niihin juttuihin mukaan!
Sanot vaan suoraan kun tuttusi selittää syömisistä ja muusta, että anteeksi, en usko juttujasi, tiedämme molemmat että sinulla on syömishäiriö ja kaipaat apua siihen. Jos tarvitset tukea avunsaantiin tai juttuseuraa, niin olen tässä ja autan, mutta en aio istua tässä ja kuunnella valheitasi.
Aina kun selittää tuollaisia selkeitä valheita, niin katsot sen bluffin.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:16"]
Anoreksiapotilaan mielikuva itsestän ja ympäristöstään on niin häiriintynyt ja muuttunut että hän ei oikeasti usko tarvitsevansa apua, valehtelee ihmisille koska oileasti uskoo että hän ei ole sairas vaan sen takia "valehtelee" siitä kysyville. Ja hänen mielestään oikeasti syö paljon jos sitä ihmettelet. Se on kaikki kiinni näkökulmsta. Jospa yrittäisit asettua hänen asemaansa. Sitä kutsutaan empatiaksi. Toki ymmärrettävää että välillä ei jaksaisi tukea ja seistä rinnalla mutta seisot silti. Miten lheisestä ihmisestä on kyse?
[/quote]
Voi olla että uskoo syövänsä paljon, mutta se ei selitä kommentteja "söin juuri" tai "vatsa sekaisin". Ne on tarkoitettu ihan vain meidän vuoden sumuttamiseksi. Ja miksei syömishäiriöinenkin voisi yrittää joskus asettua lähipiirin asemaan? Tiedän, että kuulostaa oudolta, mutta kysyn silti. Ei heiltä ole todellisuudentaju sillä tavalla hämärtynyt ettei heiltäkin voisi olettaa jotain vastavuoroisuutta ihmissuhteissa.
Kyseessä on ihminen joka asuu samassa taloudessa, mutta ei esim oma lapsi. Joudun siis joka päivä tämän asian kanssa vastakkain ja minun pitää esittää kuin en huomaisi mitään, tai vaihtoehtoisesti voin hankkia mehevän riidan.
[/quote]
Sä voit hankkia sitten sen riidan, jos lähdet mukaan juttuun niin se on avunantoa sairastamisessa ja pahentaa tilannetta.
Talossa on säännöt ja niitä noudatetaan, syömishäiriö ei anna oikeutta kohdella toisia kaltoin ja sun pitää pitää puolesi. Eikä tarvitse myönnytellä valheita, sano ettet usko tuohon ja sillä selvä.
Miksi hänen pitäisi kertoa syömishäiriöstään sinulle, koska eihän hänellä ole mitään sellaista? Vain hyvin laihoilla ihmisillä, ei hänen kaltaisillaan läskeillä... Huom. läski. Se on se sana joka kuvaa häntä.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:33"]
ap, älä lähde niihin juttuihin mukaan!
Sanot vaan suoraan kun tuttusi selittää syömisistä ja muusta, että anteeksi, en usko juttujasi, tiedämme molemmat että sinulla on syömishäiriö ja kaipaat apua siihen. Jos tarvitset tukea avunsaantiin tai juttuseuraa, niin olen tässä ja autan, mutta en aio istua tässä ja kuunnella valheitasi.
Aina kun selittää tuollaisia selkeitä valheita, niin katsot sen bluffin.
[/quote]
Mutta kun en vaan jaksa käydä joka päivä tätä läpi joka aterialla...
En tajua, miksi anoreksiaan ei määrätä suosiolla jotakin neuroleptiä, esim. ketiapiinia. Pari kuukautta sitä niin tasottuu mieli ja ruokakin alkaa maistuun. Toki se nappi pitäisi joka päivä ottaa, mutta anyways.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:33"]
ap, älä lähde niihin juttuihin mukaan!
Sanot vaan suoraan kun tuttusi selittää syömisistä ja muusta, että anteeksi, en usko juttujasi, tiedämme molemmat että sinulla on syömishäiriö ja kaipaat apua siihen. Jos tarvitset tukea avunsaantiin tai juttuseuraa, niin olen tässä ja autan, mutta en aio istua tässä ja kuunnella valheitasi.
Aina kun selittää tuollaisia selkeitä valheita, niin katsot sen bluffin.
[/quote]
Mutta kun en vaan jaksa käydä joka päivä tätä läpi joka aterialla...
[/quote]
Luuletko että HÄNEN on helppo käydä läpi se joka aterialla? Hän on sairas, sinä terve. Elä sen mukaisesti.
-ohis
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:16"]
Anoreksiapotilaan mielikuva itsestän ja ympäristöstään on niin häiriintynyt ja muuttunut että hän ei oikeasti usko tarvitsevansa apua, valehtelee ihmisille koska oileasti uskoo että hän ei ole sairas vaan sen takia "valehtelee" siitä kysyville. Ja hänen mielestään oikeasti syö paljon jos sitä ihmettelet. Se on kaikki kiinni näkökulmsta. Jospa yrittäisit asettua hänen asemaansa. Sitä kutsutaan empatiaksi. Toki ymmärrettävää että välillä ei jaksaisi tukea ja seistä rinnalla mutta seisot silti. Miten lheisestä ihmisestä on kyse?
[/quote]
Voi olla että uskoo syövänsä paljon, mutta se ei selitä kommentteja "söin juuri" tai "vatsa sekaisin". Ne on tarkoitettu ihan vain meidän vuoden sumuttamiseksi. Ja miksei syömishäiriöinenkin voisi yrittää joskus asettua lähipiirin asemaan? Tiedän, että kuulostaa oudolta, mutta kysyn silti. Ei heiltä ole todellisuudentaju sillä tavalla hämärtynyt ettei heiltäkin voisi olettaa jotain vastavuoroisuutta ihmissuhteissa.
Kyseessä on ihminen joka asuu samassa taloudessa, mutta ei esim oma lapsi. Joudun siis joka päivä tämän asian kanssa vastakkain ja minun pitää esittää kuin en huomaisi mitään, tai vaihtoehtoisesti voin hankkia mehevän riidan.
[/quote]
Sä voit hankkia sitten sen riidan, jos lähdet mukaan juttuun niin se on avunantoa sairastamisessa ja pahentaa tilannetta.
Talossa on säännöt ja niitä noudatetaan, syömishäiriö ei anna oikeutta kohdella toisia kaltoin ja sun pitää pitää puolesi. Eikä tarvitse myönnytellä valheita, sano ettet usko tuohon ja sillä selvä.
[/quote]
Käytännössä tämä neuvo tarkoittaa että mun pitää heittää ko ihminen ulos talosta... Juuri tätä en jaksaisi. Miksi tästä pitää tehdä niin mielipuolisen vaikeaa, miksi lähipiirin pitää joutua tekemään päivittäin "interventiota"? Tämä on juuri se asia mikä minua suututtaa. Jos ette tajua niin sitten ette.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:37"]En tajua, miksi anoreksiaan ei määrätä suosiolla jotakin neuroleptiä, esim. ketiapiinia. Pari kuukautta sitä niin tasottuu mieli ja ruokakin alkaa maistuun. Toki se nappi pitäisi joka päivä ottaa, mutta anyways.
[/quote]
Entäs vaaka ja mittanauha? Pillerit ei siinä vaiheessa auta kun vaaka näyttää 50kg ja luet AVlta keskustelua siiderivalaista kylpylässä.....
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:40"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:16"]
Anoreksiapotilaan mielikuva itsestän ja ympäristöstään on niin häiriintynyt ja muuttunut että hän ei oikeasti usko tarvitsevansa apua, valehtelee ihmisille koska oileasti uskoo että hän ei ole sairas vaan sen takia "valehtelee" siitä kysyville. Ja hänen mielestään oikeasti syö paljon jos sitä ihmettelet. Se on kaikki kiinni näkökulmsta. Jospa yrittäisit asettua hänen asemaansa. Sitä kutsutaan empatiaksi. Toki ymmärrettävää että välillä ei jaksaisi tukea ja seistä rinnalla mutta seisot silti. Miten lheisestä ihmisestä on kyse?
[/quote]
Voi olla että uskoo syövänsä paljon, mutta se ei selitä kommentteja "söin juuri" tai "vatsa sekaisin". Ne on tarkoitettu ihan vain meidän vuoden sumuttamiseksi. Ja miksei syömishäiriöinenkin voisi yrittää joskus asettua lähipiirin asemaan? Tiedän, että kuulostaa oudolta, mutta kysyn silti. Ei heiltä ole todellisuudentaju sillä tavalla hämärtynyt ettei heiltäkin voisi olettaa jotain vastavuoroisuutta ihmissuhteissa.
Kyseessä on ihminen joka asuu samassa taloudessa, mutta ei esim oma lapsi. Joudun siis joka päivä tämän asian kanssa vastakkain ja minun pitää esittää kuin en huomaisi mitään, tai vaihtoehtoisesti voin hankkia mehevän riidan.
[/quote]
Sä voit hankkia sitten sen riidan, jos lähdet mukaan juttuun niin se on avunantoa sairastamisessa ja pahentaa tilannetta.
Talossa on säännöt ja niitä noudatetaan, syömishäiriö ei anna oikeutta kohdella toisia kaltoin ja sun pitää pitää puolesi. Eikä tarvitse myönnytellä valheita, sano ettet usko tuohon ja sillä selvä.
[/quote]
Käytännössä tämä neuvo tarkoittaa että mun pitää heittää ko ihminen ulos talosta... Juuri tätä en jaksaisi. Miksi tästä pitää tehdä niin mielipuolisen vaikeaa, miksi lähipiirin pitää joutua tekemään päivittäin "interventiota"? Tämä on juuri se asia mikä minua suututtaa. Jos ette tajua niin sitten ette.
[/quote]
Koska se ihminen on mieleltään erittäin sairas, ei näe asioita niinkuin sinä näet. Ilmeisesti saatte kuitenkin ammattiapua? Mitä lääkäri on ohjeistanut toimintatavaksi noissa tilanteissa?
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:38"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 12:33"] ap, älä lähde niihin juttuihin mukaan! Sanot vaan suoraan kun tuttusi selittää syömisistä ja muusta, että anteeksi, en usko juttujasi, tiedämme molemmat että sinulla on syömishäiriö ja kaipaat apua siihen. Jos tarvitset tukea avunsaantiin tai juttuseuraa, niin olen tässä ja autan, mutta en aio istua tässä ja kuunnella valheitasi. Aina kun selittää tuollaisia selkeitä valheita, niin katsot sen bluffin. [/quote] Mutta kun en vaan jaksa käydä joka päivä tätä läpi joka aterialla... [/quote] Luuletko että HÄNEN on helppo käydä läpi se joka aterialla? Hän on sairas, sinä terve. Elä sen mukaisesti. -ohis
[/quote]
Niin. Kuten sanottu, kyseessä on ihminen joka ei ole minulle sukua mutta asuu taloudessani minun kustannuksellani. En ole ko sairautta talouteeni tilannut, se tuli yllättäen ja kaupan päälle. Etkä sinä muuten tiedä minun terveydentilastani mitään, minullakin nen krooninen fyysinen sairaus, joka ei kuitenkaan kohtuuttomasti kuormita muita, koska pidän huolta kunnostani mahdollisimman hyvin.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:54"]
Niin sama asia kuin sanoisit syöpäpotilaalle "miksi pidät numeroo, etkö voi vaan parantuu". Ihan samalla tavalla sairaus on anoreksiakin.
[/quote]
Syöpäpotilas harvemmin valehtelee sinulle päin naamaa sairaudestaan ja odottaa että ihan pokkana esität uskovasi häntä... Syöpäpotilas myös yleensä ottaa vastaan apua ja tukea sitä tarvitessaan.
[/quote]
Se ei kuulukaan syövän taudinkuvaan, mutta kuuluu syömishäiriöön.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:57"][quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:54"]
Niin sama asia kuin sanoisit syöpäpotilaalle "miksi pidät numeroo, etkö voi vaan parantuu". Ihan samalla tavalla sairaus on anoreksiakin.
[/quote]
Syöpäpotilas harvemmin valehtelee sinulle päin naamaa sairaudestaan ja odottaa että ihan pokkana esität uskovasi häntä... Syöpäpotilas myös yleensä ottaa vastaan apua ja tukea sitä tarvitessaan.
[/quote]
Hah! Miksei he sitten käyttävät peruukkeja? Jotta kukaan ei huomaisi sairautta! Sairaus on yleensä hävettävä asia, josta ei haluta kertoa muille. Sinun kaltaistesi ihmisten takia...