En palkkaa ketään, jolla ylempi korkeakoulututkinto

Vierailija kirjoitti:

Boikotoin työnantajia jotka kuvittelevat että se koulutus kertoisi mitään työntekijän kyvyistä tai taidoista. Sellaisia jotka ei tässä kohtaa ihmistä ihmisenä ja olisi aistittavissa että pomolla on joku alemmuuskompleksi.

Tässäkin asiassa tulisi siirtyä kokemuspohjalle. Alkuviikosta koin olevani levyseppähitsaaja, mutta nyt koen olevani lääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen saamiani alapeukkuja ensimmäiseen vastaukseeni. Meillä on ilmoituksessa "soveltuva X alan koulutus", jolloin hakijalle annetaan mahdollisuus päättää itse, onko hän yli- tai alikoulutettu tehtävään vai sopiva. Jos ei osaa tällaista yksinkertaista asiaa päättää, ei voi olla hyvä tekijänäkään. 

Kun kysytään osaamisesta, hakija 1 kertoo ensimmäisenä olevansa ameebaieteen maisteri huippuyliopistosta. Hakija 2 voi olla myös ameebatieteen maisteri, mutta hän kertoo innokkaasti osaamisestaan, kyllä hakija 2 on silloin parempi. On niistä CV:stä jo nähty ne tutkinnot, ei niitä tartte korostaa. 

"En palkkaa jos haastattelussa aloittaa lausella "Minulla on tutkinto..." mutta miksi alapeukut?🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Miksi raiskaat emojia?

Meillä on myös tuo ilmiö, että kun rekrytoidaan uutta väkeä, niin alemmat esimiehet yrittävät kaikkensa että heitä korkeammin koulutetut eivät tulisi valituiksi. Onneksi ylin esimies ei tällaista hyväksy, koska firman etu ratkaisee. Ymmärrän kyllä, että on hankalaa olla esimiesasemassa, kun alaiset on paremmin koulutettuja ja heillä on parempi kokonaisnäkemys asioista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on huomattu, että tuloksenteossa se korkeakoulututkinnonsuorittanut ylittää mennen tullen amislaisen, joten mieluummin osaaja ja tekijä kuin pelkästään innokas. Miksi palkata kolme amislaista, kun yksi korkeakoulututkinnon suorittanut riittää?

Sehän riippuu aivan siitä, mitä työtä tehdään ja millaisia taitoja ja pohjaosaamista tarvitaan.

Tämä on vain yksi karkeahko esimerkki. 

Harvemmin ammattikoululaiset ja korkeakoulututetut edes ovat vastakkain missään hommissa.

Mutta toki sellaisiakin hommia on esim. asennuhommia it-verkkopuolella, ja sähköasentajat sun muut.   Saa olla sähköpuolen dippa insinööri, mutta jos ei hänellä ole mitään käytännön kokemusta sähköasennusista yleensä, kyllä kokematon DI jää toiseksi.

Jaa. En taatusti hakisikaan sinulle töihin, joten ei pelkoa että kumpikaan menettäisi mitään.

t. Maisteri 

Ehkä noin kannattaakin tehdä, jos hakee jotain lannanluojaa tai ojankaivajaa. Akateemisesti kouluttautunut tuskin noihin hommiin edes haluaa.

Mutta jos tarvitset jotain aivokirurgia, uuden lääkeaineen suunnittelijaa tai lujuuslaskennan suunnittelijaa, on parempi se ylempi tutkinto löytyä.

Yksityinen sektori: osaaminen ratkaisee valinnan

Julkinen sektori: tutkinto ratkaisee valinnan

Onkohan tässä jotakin yhteyttä siihen, että julkisen sektorin työstä joskus on järki hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä noin kannattaakin tehdä, jos hakee jotain lannanluojaa tai ojankaivajaa. Akateemisesti kouluttautunut tuskin noihin hommiin edes haluaa.

Mutta jos tarvitset jotain aivokirurgia, uuden lääkeaineen suunnittelijaa tai lujuuslaskennan suunnittelijaa, on parempi se ylempi tutkinto löytyä.

En ole ap, mutta samaa mieltä hänen kanssaan.

Juuri akateemisilla on erilaisia taitoja. Ei kukaan palkkaa esim. filosofian maisteria tai sosiologiaa lukenutta, ellei näillä olisi osaamista. Kukaan (pyydän anteeksi yleistystä) heistä ei osaa tutkinnon jälkeen mitään muuta kuin akateemisen kirjoittamisen taidon.

Minä en halua antaa luutuneiden ennakkoluulojeni tulla esteeksi firman menestykselle vaan haastattelen kaikki sopivalta vaikuttavat ehdokkaat. Nuori koulunpenkiltä repäisty yliopiston käynyt vs. vuosien ammattiosaamisen työn ohessa ylemmäksi amk:si täydentänyt niin eipä sitä tarvitse edes miettiä kumpi on valmiimpi töihin.

Yrittäjä voi olla myös itse oman menestyksensä suurin sabotööri ja jos perusteena ei ole mitään tuon järkevämpää niin vaikea sitä muuksikaan on määrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on huomattu, että tuloksenteossa se korkeakoulututkinnonsuorittanut ylittää mennen tullen amislaisen, joten mieluummin osaaja ja tekijä kuin pelkästään innokas. Miksi palkata kolme amislaista, kun yksi korkeakoulututkinnon suorittanut riittää?

Sehän riippuu aivan siitä, mitä työtä tehdään ja millaisia taitoja ja pohjaosaamista tarvitaan.

Tämä on vain yksi karkeahko esimerkki. 

Harvemmin ammattikoululaiset ja korkeakoulututetut edes ovat vastakkain missään hommissa.

Mutta toki sellaisiakin hommia on esim. asennuhommia it-verkkopuolella, ja sähköasentajat sun muut.   Saa olla sähköpuolen dippa insinööri, mutta jos ei hänellä ole mitään käytännön kokemusta sähköasennusista yleensä, kyllä kokematon DI jää toiseksi.

Harvemmin ne DI:t niitä asennushommia tekevät, he suunnittelevat ja asentajat sitten toteuttavat ne suunnitelmat. Vähän kuin vaatesuunnittelija suunnittelee vaatteen mallin, saattaa tehdä jopa jonkin kappaleen, mutta ompelijat ne vaatteet sitten ompelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on huomattu, että tuloksenteossa se korkeakoulututkinnonsuorittanut ylittää mennen tullen amislaisen, joten mieluummin osaaja ja tekijä kuin pelkästään innokas. Miksi palkata kolme amislaista, kun yksi korkeakoulututkinnon suorittanut riittää?

Saattaa tulos olla heikonlainen, jos autokorjaamoon palkkaa kirurgin autoasentajien sijaan.

Toisaalta kirurgilla voi olla paljon tarkempi tapa toimia. Toki palkkavaatimus saattaa olla liian korkea. Mutta jos suostuisi samaan palkkaan, niin hyvinkin voisin palkata kirurgin autoasentajaksi. Työ ei kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä ja enemmän hyötyä on tarkkudeesta ja huolellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Yksityinen sektori: osaaminen ratkaisee valinnan

Julkinen sektori: tutkinto ratkaisee valinnan

Onkohan tässä jotakin yhteyttä siihen, että julkisen sektorin työstä joskus on järki hukassa.

Ja yksityisellä puolella kaikki menee aina putkeen? Nokiasta löytyy hyviä esimerkkejä kuinka hyvä tuote voidaan sössiä, kun johdossa on tunareita.

Aloittajan logiikalla parhaat rekrytoitavat lienevät peruskoulun kesken jättäneet. Onnea bisnekseen 😂

Vierailija kirjoitti:

Yksityinen sektori: osaaminen ratkaisee valinnan

Julkinen sektori: tutkinto ratkaisee valinnan

Onkohan tässä jotakin yhteyttä siihen, että julkisen sektorin työstä joskus on järki hukassa.

Ei vaan korkeimmat virkamiehet käyttävät julkista valtaa, tekevät kansalaisia koskevia päätöksiä, kuten tukien myöntämistä sun muuta.   Ja toimivat virkavastuulla.

Heidän koulutusvaatimuksensa tiettyihin töihin on aina ylempi korkeakoulututkinto.

Yrityspuolella ei ole juuri ole lakisääteisiä tehtäviä.

Monilla aloilla vaan asian tai työn osaaminen edellyttää perehtyneisyyden, joka hankitaan opiskelemalla. Että pelkällä elämänkoululla ei kaikkiin aloihin voi perehtyä. Eikä vain työ neuvo tekijäänsä aivan kaikessa, pitää olla jo työn aloittaessa paljon pohjatietoa ja osaamista.

Korkeesti koulutetut ovat elitistejä, ku luulevat olevansa parempii ihmisii kui "huonosti" koulutetut. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun käyneet katsovat esim. ammattikoululaisia alaspäin. Parempi työyhteisölle, et tollasii työpaikkakiusaajia ei palkata. M26

Vierailija kirjoitti:

Korkeesti koulutetut ovat elitistejä, ku luulevat olevansa parempii ihmisii kui "huonosti" koulutetut. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun käyneet katsovat esim. ammattikoululaisia alaspäin. Parempi työyhteisölle, et tollasii työpaikkakiusaajia ei palkata. M26

Ikäänkuin haiskaihtaisi alemmuus tästä viestissä, vai mitä sanotte? :D

T. N43

No sinähän et palkkaa yhtään ketään, kunhan katkerana huutelet äitisi kellarista. Olisiko kannattanut käydä kouluja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on huomattu, että tuloksenteossa se korkeakoulututkinnonsuorittanut ylittää mennen tullen amislaisen, joten mieluummin osaaja ja tekijä kuin pelkästään innokas. Miksi palkata kolme amislaista, kun yksi korkeakoulututkinnon suorittanut riittää?

Sehän riippuu aivan siitä, mitä työtä tehdään ja millaisia taitoja ja pohjaosaamista tarvitaan.

Tämä on vain yksi karkeahko esimerkki. 

Harvemmin ammattikoululaiset ja korkeakoulututetut edes ovat vastakkain missään hommissa.

Mutta toki sellaisiakin hommia on esim. asennuhommia it-verkkopuolella, ja sähköasentajat sun muut.   Saa olla sähköpuolen dippa insinööri, mutta jos ei hänellä ole mitään käytännön kokemusta sähköasennusista yleensä, kyllä kokematon DI jää toiseksi.

Harvemmin ne DI:t niitä asennushommia tekevät, he suunnittelevat ja asentajat sitten toteuttavat ne suunnitelmat. Vähän kuin vaatesuunnittelija suunnittelee vaatteen mallin, saattaa tehdä jopa jonkin kappaleen, mutta ompelijat ne vaatteet sitten ompelevat.

Joskus vaan on niin mukava nolata suunnittelijakollegoita, joilla ei ole mitään lain vaatimia pätevyyksiä...

T: ins/DI/sähköarska

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityinen sektori: osaaminen ratkaisee valinnan

Julkinen sektori: tutkinto ratkaisee valinnan

Onkohan tässä jotakin yhteyttä siihen, että julkisen sektorin työstä joskus on järki hukassa.

Ei vaan korkeimmat virkamiehet käyttävät julkista valtaa, tekevät kansalaisia koskevia päätöksiä, kuten tukien myöntämistä sun muuta.   Ja toimivat virkavastuulla.

Heidän koulutusvaatimuksensa tiettyihin töihin on aina ylempi korkeakoulututkinto.

Yrityspuolella ei ole juuri ole lakisääteisiä tehtäviä.

Jos puhutaan nimenomaan korkeimmista virkamiehistä, niin kannattaa huomata Suomen ikioma korruptiomekanismi, joka tunnetaan myös nimellä poliittinen virkanimitys. Tämä hyväveli -vitsaus pitäisi saada kitketyksi pois.

Jostain syystä vanhoille puoluejäärille löytyy aina jostain sopiva virka, kun ura poliitikkona on päätynyt sivuraiteelle. Milloin ura avautuu Suomen pankista, milloin Veikkauksesta tai ties mistä virastosta mutta valitsemisen ja osaamisen yhteyttä ei ole. Valintakriteeri on sama kuin puoleen jäsenkirjan väri. Tämän takia korkein virkamiesjohto on osaamisensa suhteen vähän sinne päin ja se riittää. Valitettavasti.