Mitä humanistisessa tiedekunnassa kannattaisi opiskella?
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:47"]
Luonnollisesti, ja todennäköisesti pätvämpänä ja älykkäämpänä kuin sinä. Et vaikuta ruudinkeksijältä vaan omakehuiselta, itseään täynnä olevalta paukapäältä
[/quote]
Onneksi sinä et vaikuta omakehuiselta, vaikka oletkin pätvämpi.
Lepositeet, tänne, äkkiä. Mikä tämä yksi riehuja on oikein olevinaan? :D Kyllä silläkin pitää jotain painoarvoa olla tässä elämässä, että mikä ihmistä kiinnostaa, mihin on kykyjä, mihin jopa lahjakkuutta (kielet esim. vaativat tätä)! Haluan ajatella, että sitäkin kautta voi avautua juuri itse kullekin sopiva tie. Järkivalinta ei pue kaikkia, sekin kannattaa ottaa huomioon. En päivääkään halua tehdä enää itse sitä työtä, johon oma ensimmäinen koulutukseni on. Ei ollut kutsumusta nähnytkään, mutta järkivalintana suoritin loppuun asti. Nyt teen lähinnä sitä, mikä kiinnostaa. Se on voi voi, jos ei työllistä. Mä en aio kärsiä koko elämääni, vaan teen minäkin jotain sellaista, mikä oikeasti innostaa ja kiinnostaa.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:46"]
Äällä myös entinen humanisti joka työllistyi hyvin. Tunnen myös monta muuta hyvin työllistynyttä humanistia. Yhteistä heille on ehkä se periksiantamaton asenne, ulospäinsuuntautunut luonne ja todella hyvät verkostoitumis- ja kommunikointitaidot. Valitettavasti ujot, sisäänpäinkääntyneet ja itsestään hieman epävarmemmat saavat vaikeammin töitä humanistin papereilla, vaikka muuten saattaisivat olla pätevämpiäkin kuin nämä heidän työllistyneet opisklijatoverinsa.
Myös joustavuutta tarvitaan. Valmiutta lähteä ulkomaille tai vaihtoehoisesti olla valmis vastaanottamaan töitä myös kauempaa. Heidän on vaikeampi työllistyä, jotka jääräpäisesti ajattelevat että "hyväksyn töitä vain Helsingistä, Tampereelta tai Turusta".
[/quote]
No, jos elämänsä on jo rakentanut jonnekin, ei liene järkevää esim lapsiperheen repiä itseään tukiverkoista irti jonkin äitiyslomasijaisuuden vuoksi jossain korvessa. Kun se loppuu, eipä korvessa mitään muita töitä olekaan.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:32"]
Logopedian pääaineopiskelikoilla on tällä hetkellä varma työllisyys. Puheterapeuteista on pulaa! Ja työ ei todellakaan ole paperinpyörittelyä..
[/quote]
Logopedia kuuluu nykyisin käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.
[/quote]
Niin Helsingissä, ei muualla!
Tunnen aika monta pettynyttä humanistia (kielet lähinnä), kun opintojen jälkeen ei olekaan tippunut työpaikkaa taivaalta. Yliopistoon mennessä pitäisi olla tietoinen siitä, että pelkkä tutkinto ei riitä, vaan pitää olla aktiivinen monin eri tavoin töitä saadakseen. Jos olet lahjakas, työteliäs, aktiivinen, optimistinen jne., niin ei mielestäni ole juuri väliä, mitä lähdet opiskelemaan. Mahdollisuudet työllistyä ovat olemassa.
Mieti tarkkaan kuonka hyvin kestät epävarmuutta. Sen perusteella että täällä kyselet, sanoisin että toivoisit ammattia joka lähes automaattisesti takaa hyvän työpaikan. Menestymiseen alalla kuin alalla tarvitaan intohimoa sitä alaa kohtaan. Humanistisella alalla myös riskinottokykyä enemmän kuin monella muulla alalla, ja sitä ettei itsetuntosi ole täysin menestymisestä kiiinni. Katkeroituminen paistaa ihmisistä läpi ja heidän on sen jälkeen entistäkin hankalampi löytää töitä.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:57"]
No, jos elämänsä on jo rakentanut jonnekin ---
[/quote]
Aika moni on rakentanut elämänsä jonnekin opintojen loppuvaiheessa. Toisaalta jos aikuisena päättää opiskella lisää, luulisi löytyvän rohkeutta vähän muuhunkin (moni tottakai opiskelee uuden ammatin juuri siksi, ettei tarvitsi muuttaa).
Minulle toisaalta ihan sama, jos sinä mieluummin pysyt työttömänä "rakentamassasi elämässä". Valinta siinä missä muukin.
Olen opiskellut aikanaan kansatiedettä pääaineena ja nyt olen myös KM. Työllistyminen ei ole ollut helppoa, mutta nyt olen töissä ammattikorkeakoulussa. Humanisti ei opi yliopistossa juuri muuta työelämän kannalta hyödyllistä, kuin nopeaksi kirjoittajaksi.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:00"]
Tunnen aika monta pettynyttä humanistia (kielet lähinnä), kun opintojen jälkeen ei olekaan tippunut työpaikkaa taivaalta. Yliopistoon mennessä pitäisi olla tietoinen siitä, että pelkkä tutkinto ei riitä, vaan pitää olla aktiivinen monin eri tavoin töitä saadakseen. Jos olet lahjakas, työteliäs, aktiivinen, optimistinen jne., niin ei mielestäni ole juuri väliä, mitä lähdet opiskelemaan. Mahdollisuudet työllistyä ovat olemassa.
[/quote]
Mä myös tunnen monia, jotka ovat joutuneet pettymään. Itsekin ehkä tyytyväinen, että valitsin lopulta toisin (valtsikka ja käytännönläheinen pääaine), vaikka omakaan työtilanne ei hirvittävän vakaa olekaan, vaan projektihommia.
Täytyy valitettavasti sanoa, että humanistiseen tiedekuntaan tulee paljon loistavia, koulussa hyvin pärjänneitä kympin tyttöjä (itsekin toki sellainen, tosin vähän rääväsuista mallia), jotka on tosi taitavia ja pärjäävät hyvin yliopisto-opinnoissa, mutta joilla ei välttämättä ole samalla lailla päämääärätietoista asennetta työllistymisen suhteen. Työpaikkaa ei välttämättä saa, vaikka pärjää hyvin opinnoissa ja on tosi fiksu, vaan valitettavasti monet muutkin asiat siinä painaa.
Eli: jos et ole sellainen joka paikan verkostoituja ja muuten hyvin päämäärätietoinen, niin pelkän koulutuksen avulla työllistyy ehkä helpommin asiantuntijatehtäviin jostain muusta pääaineesta (logopedia toki esimerkiksi poikkeuksena). Suosittelen substanssiosaamisen hankkimista mahdollisesti jostain muualta, ja sitten luet humanistisia aineita sivuaineina.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:46"]
Äällä myös entinen humanisti joka työllistyi hyvin. Tunnen myös monta muuta hyvin työllistynyttä humanistia. Yhteistä heille on ehkä se periksiantamaton asenne, ulospäinsuuntautunut luonne ja todella hyvät verkostoitumis- ja kommunikointitaidot. Valitettavasti ujot, sisäänpäinkääntyneet ja itsestään hieman epävarmemmat saavat vaikeammin töitä humanistin papereilla, vaikka muuten saattaisivat olla pätevämpiäkin kuin nämä heidän työllistyneet opisklijatoverinsa.
Myös joustavuutta tarvitaan. Valmiutta lähteä ulkomaille tai vaihtoehoisesti olla valmis vastaanottamaan töitä myös kauempaa. Heidän on vaikeampi työllistyä, jotka jääräpäisesti ajattelevat että "hyväksyn töitä vain Helsingistä, Tampereelta tai Turusta".
[/quote]
No, jos elämänsä on jo rakentanut jonnekin, ei liene järkevää esim lapsiperheen repiä itseään tukiverkoista irti jonkin äitiyslomasijaisuuden vuoksi jossain korvessa. Kun se loppuu, eipä korvessa mitään muita töitä olekaan.
[/quote]
Totta tuokin. Tosin enemmistö opiskelijoista ei ole useinkaan elämäänsä rakentanut jo johonkin tai lapsia hankkinut. Onhan se kiinni myös omista valinnoista. Itse ja monet ystävänikin perustimme perheen vasta kun työelämää oli muutama vuosi takana. Sen jälkeen on jo paremmat mahdollisuudet saada töitä muualtakin kuin korvesta. Fakta in kuitenkin että ensimmäinen työpaikka saatttaa olla siellä korvessa ja se keikka kannattaa tehdä joskus ihan vain cv:n vuoksi. Nimim 5 vuotta kahdesssa eri korvessa työskennellyt ja sen jälkeen isommassa kaupungissa hyvässä työssä.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:57"]
Lepositeet, tänne, äkkiä. Mikä tämä yksi riehuja on oikein olevinaan? :D Kyllä silläkin pitää jotain painoarvoa olla tässä elämässä, että mikä ihmistä kiinnostaa, mihin on kykyjä, mihin jopa lahjakkuutta (kielet esim. vaativat tätä)! Haluan ajatella, että sitäkin kautta voi avautua juuri itse kullekin sopiva tie. Järkivalinta ei pue kaikkia, sekin kannattaa ottaa huomioon. En päivääkään halua tehdä enää itse sitä työtä, johon oma ensimmäinen koulutukseni on. Ei ollut kutsumusta nähnytkään, mutta järkivalintana suoritin loppuun asti. Nyt teen lähinnä sitä, mikä kiinnostaa. Se on voi voi, jos ei työllistä. Mä en aio kärsiä koko elämääni, vaan teen minäkin jotain sellaista, mikä oikeasti innostaa ja kiinnostaa.
[/quote]
Kuule, kun kuuntelee noita opintojensa loppuvaiheessa olevia nuoria naisia tuolla kieliaineiden käytävillä, niin ylivoimaisella enemmistöllä on huoli tulevasta toimeentulosta. Superhyvistäkin tyypeistä sanoo työnantajat, että me palkattaisiin harjottelun perusteella hänet, jos voitaisiin, mutta kun ei nyt enää palkata ketään. Tilanne on täysin eri nyt, kuin teillä, jotka olette jo aiemmin työllistyneet. Tilanne on parissa vuodessa kurjistunut.
Erittäin päteviä tyyppejä on kolme vuotta valmistuttuaan edelleen erilaisissa harjoitteluissa. Hyvin monet tekee kahta työtä kaupan kassalla, niistä duuneista usein maksetaankin paremmin. Tämä on realismia.
Valtio-oppi ja kielet ovat ainakin virkamiehille ihan jees. Hallintotieteitä kannattaisi toki lukea lisäksi. Opettajan pätevyys on yleensä ihan hyvä lisä humanistisiin opintoihin vaikka ei sekään töitä takaa. Yksi vaihtoehto ovat sitten kaupalliset aineet, kansantaloustiede, markkinointi (varauksin), johtaminen ainakin sivuaineena.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:09"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:46"]
Äällä myös entinen humanisti joka työllistyi hyvin. Tunnen myös monta muuta hyvin työllistynyttä humanistia. Yhteistä heille on ehkä se periksiantamaton asenne, ulospäinsuuntautunut luonne ja todella hyvät verkostoitumis- ja kommunikointitaidot. Valitettavasti ujot, sisäänpäinkääntyneet ja itsestään hieman epävarmemmat saavat vaikeammin töitä humanistin papereilla, vaikka muuten saattaisivat olla pätevämpiäkin kuin nämä heidän työllistyneet opisklijatoverinsa.
Myös joustavuutta tarvitaan. Valmiutta lähteä ulkomaille tai vaihtoehoisesti olla valmis vastaanottamaan töitä myös kauempaa. Heidän on vaikeampi työllistyä, jotka jääräpäisesti ajattelevat että "hyväksyn töitä vain Helsingistä, Tampereelta tai Turusta".
[/quote]
No, jos elämänsä on jo rakentanut jonnekin, ei liene järkevää esim lapsiperheen repiä itseään tukiverkoista irti jonkin äitiyslomasijaisuuden vuoksi jossain korvessa. Kun se loppuu, eipä korvessa mitään muita töitä olekaan.
[/quote]
Totta tuokin. Tosin enemmistö opiskelijoista ei ole useinkaan elämäänsä rakentanut jo johonkin tai lapsia hankkinut. Onhan se kiinni myös omista valinnoista. Itse ja monet ystävänikin perustimme perheen vasta kun työelämää oli muutama vuosi takana. Sen jälkeen on jo paremmat mahdollisuudet saada töitä muualtakin kuin korvesta. Fakta in kuitenkin että ensimmäinen työpaikka saatttaa olla siellä korvessa ja se keikka kannattaa tehdä joskus ihan vain cv:n vuoksi. Nimim 5 vuotta kahdesssa eri korvessa työskennellyt ja sen jälkeen isommassa kaupungissa hyvässä työssä.
[/quote]
No, kaikilla ei ole aikaa junailla asioita noin, jos haluaa lapsia ylipäänsä.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:57"]
Kyllä silläkin pitää jotain painoarvoa olla tässä elämässä, että mikä ihmistä kiinnostaa, mihin on kykyjä, mihin jopa lahjakkuutta (kielet esim. vaativat tätä)! Se on voi voi, jos ei työllistä. Mä en aio kärsiä koko elämääni, vaan teen minäkin jotain sellaista, mikä oikeasti innostaa ja kiinnostaa.
[/quote]
Täysin vapaasti. Tiedän todella surkeissa halpisduuneissa olevia tuttuja, jotka ovat lähteneet samalla asenteella taidepuolelle. Kun pitää olla fantsuuuuuuu ja mä oon niin multitalentti, et mä saan duuniiiiiiii ihan mistä haluuuuuuuun. Sitten ollaankin yhtäkkiä hanttihommissa, joista ei saa kuin "hyvän" mielen ja työllistymistuen ja epämääräisen häpeän tunteen niskaansa. Sen sijaan ne, jotka ovat menneet opiskelemaan ammatteja, jotka eivät ole lainkaan fantsui ja joita ei voisi vähempää kiinnostaa lukea, ovat tuoneet hyvät liksat ja varman duunin ja mahdollisuuden ylenemiseen. Mut hei, ihan totta, juuri niin kuin sanoit: tee ihmeessä niin kuin susta parhaalta "tuntuu". Toivon sinulle koko sydämestäni juuri sen kohtalon, jonka tuolla asenteella saakin :D
t: riehuja (jolla edelleen parempi koulutus, enemmän älykkyyttä ja sen tuomaa kyynisempää näkemystä kuin teillä tolloilla)
Kannattaa hakea yliopistoon, jossa on vapaa sivuaineoikeus (kieliin tietenkin sivuainekoe, jotta varmistetaan opiskelijan mahdollisuudet pärjätä oppiaineessa). Vapaan sivuaineoikeuden turvin oman tutkinnon pystyy räätälöimään omanlaisekseen. Esim. ranskan kieleen voi yhdistää eurooppa-oikeutta, hallintotieteitä, kauppatieteitä. Itä-Suomen yliopistossa on ainakin vapaa sivuaineoikeus, en ole varma, miten muualla sivuainekokeita tehdään (kieliin nyt tietenkin).
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:57"]
Kyllä silläkin pitää jotain painoarvoa olla tässä elämässä, että mikä ihmistä kiinnostaa, mihin on kykyjä, mihin jopa lahjakkuutta (kielet esim. vaativat tätä)! Se on voi voi, jos ei työllistä. Mä en aio kärsiä koko elämääni, vaan teen minäkin jotain sellaista, mikä oikeasti innostaa ja kiinnostaa.
[/quote]
Täysin vapaasti. Tiedän todella surkeissa halpisduuneissa olevia tuttuja, jotka ovat lähteneet samalla asenteella taidepuolelle. Kun pitää olla fantsuuuuuuu ja mä oon niin multitalentti, et mä saan duuniiiiiiii ihan mistä haluuuuuuuun. Sitten ollaankin yhtäkkiä hanttihommissa, joista ei saa kuin "hyvän" mielen ja työllistymistuen ja epämääräisen häpeän tunteen niskaansa. Sen sijaan ne, jotka ovat menneet opiskelemaan ammatteja, jotka eivät ole lainkaan fantsui ja joita ei voisi vähempää kiinnostaa lukea, ovat tuoneet hyvät liksat ja varman duunin ja mahdollisuuden ylenemiseen. Mut hei, ihan totta, juuri niin kuin sanoit: tee ihmeessä niin kuin susta parhaalta "tuntuu". Toivon sinulle koko sydämestäni juuri sen kohtalon, jonka tuolla asenteella saakin :D
t: riehuja (jolla edelleen parempi koulutus, enemmän älykkyyttä ja sen tuomaa kyynisempää näkemystä kuin teillä tolloilla)
[/quote]
Tällä hetkellä hyvin harva ala tuo valmistuville varman liksan ja hienon uran! Lähipiiristä löytyy mm.kaksi työtöntä DI:tä ja yksi pätkähommissa räpistelevä KTM.
Toki työllistymistä pitää miettiä alaa valitessa, mutta täysin itselle soveltumatonta alaakaan ei kannata valita pelkän työllistymisen takia. Itse tein sen virheen, mutta onneksi olen saanut asian "paikattua" myöhemmin uudelleen opiskelemalla.
t. Eräs keskustelua sivusta seurannut
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:32"]
Logopedian pääaineopiskelikoilla on tällä hetkellä varma työllisyys. Puheterapeuteista on pulaa! Ja työ ei todellakaan ole paperinpyörittelyä..
[/quote]
Logopediaa ei opiskella humanistisessa tdkssa vaan yhteiskuntatieteellisessä... Tunnen monta humanistimaisteria, jotka parin vuoden työttömyyden jälkeen hakeneet lukemaan logopediaa.
[/quote]
esim oulussa ei ole yhteiskunnalista tiedekuntaa kuten Tampreella ja siksi se kuuluu humanistiseen tiedekuntaan tai ainakin ennen kuului.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 14:27"][quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:32"]
Logopedian pääaineopiskelikoilla on tällä hetkellä varma työllisyys. Puheterapeuteista on pulaa! Ja työ ei todellakaan ole paperinpyörittelyä..
[/quote]
Logopediaa ei opiskella humanistisessa tdkssa vaan yhteiskuntatieteellisessä... Tunnen monta humanistimaisteria, jotka parin vuoden työttömyyden jälkeen hakeneet lukemaan logopediaa.
[/quote]
esim oulussa ei ole yhteiskunnalista tiedekuntaa kuten Tampreella ja siksi se kuuluu humanistiseen tiedekuntaan tai ainakin ennen kuului.
[/quote]
Tampereellakin kuuluu humanistiseen!
opiskele suomea ja erikoistu opettamaan suomea vieraana kielenä.
3-sivulle..