Työtön puoliso...
Mitä pitäisi tehdä kun puolisolla ei ole töitä eikä harrastuksia, mutta hän ei suostu/kykene näitä kuitenkaan hakemaan? Aina on joku ihmeellinen selitys miksi joku työpaikka ei kelpaa tai miksi johonkin harrastusporukkaan ei voi lähteä mukaan. Joitain työpaikkoja ei kuulemma voi hakea, koska paikka on pedattu pomon sukulaisille (mistä se tämän tietää??), paikkaan hakee varmasti tyyppejä jotka ovat häntä parempia (eikö kannattaisi edes yrittää?), paikka on riistoa koska on niin vähän työtunteja ja huono palkka (eikö pienikin lisä riittäisi kun nyt ei saa edes työttömyystukea?), paikka on nolo, työajat ovat huonot, hän ei voi olla ihmisten kanssa tekemisissä jne jne. Sitten kuitenkin valitetaan kun ei ole töitä tai muuta tekemistä. Harrastuksiin hän ei pyri koska ei osaa tutustua uusiin ihmisiin ja pohjakuntokin on huonontunut niin kovasti... Sitten hän valittaa kun ei ole ystäviä ja kunto rapistuu. Mitä hittoa tässä voi tehdä? Pitääkö vain katsoa vierestä?
Kommentit (16)
Oot naimisissa ammattivalittajan (tm) kanssa! :D
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:35"]
Ihan kuin minun mies. Nyt sentään viimeinkin haki pariin paikkaan, kun minulla meni jo niin hermot, että suorastaan pakotin.
Juuri tuollaista samalaista selittelyä ja mitään avoimia hakemuksia ei voi edes ajatella. Sillä ei tunnu olevan mitään kiirettä töihin, mutta olen kotiäiti ja en vain jaksa katsella ja kuunnella sitä täällä 24/7.
[/quote]
Mies jää kotiin hoitamaan lapset ja talouden ja sinä menet töihin lepäämään?
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:53"]
Ai vitsi. Jos luoja tai karma tai mikään oikeudenmukaisuus olisi olemassa, sä sairastuisit masennukseen.
[/quote]
Ai vitsivitsi. Suurin vitsi on, että minä OLEN sairastanut lukuisia kertoja masennuksen – ja, vitsivitsi, selvinnyt niistä, KOSKA halusin lopulta selvitä ja tein myös helvetisti TÖITÄ, tajuatko sanan, TÖITÄ, sen eteen.
Joten yes, mulla on varaa vittuilla niille, jotka muhivat yhä edelleen perse homeessa siinä ihanassa, itsesäälisessä tuhnulämmössä, jonka vain masennus saa aikaan ja jota kukaan ei saa tulla viemään sen sädekehässä muhivalta pois!
Ihan kuin minun mies. Nyt sentään viimeinkin haki pariin paikkaan, kun minulla meni jo niin hermot, että suorastaan pakotin.
Juuri tuollaista samalaista selittelyä ja mitään avoimia hakemuksia ei voi edes ajatella. Sillä ei tunnu olevan mitään kiirettä töihin, mutta olen kotiäiti ja en vain jaksa katsella ja kuunnella sitä täällä 24/7.
Kuulostaa masennusoireelta, mikä on paha juttu, koska masentunuthan on eräänlainen pyhimys, jota ei missään tapauksessa saa mennä tuuppimaan saamattomuudestaan irti, muutoin "sisin särkkyy peruuttamattomasti " tai jotain muuta.
Olet saanut saamaattoman, työtä vieroksuvan, tekosyitä keksivän tilanteestaan masentuneen apaatikon kumppaniksesi. Nyt voit miettiä, oletko tosiaan ansainnut tuon taivaan lahjan. Jos olet sitä mieltä, että olet, niin onnit telut! Jos olet sitä mieltä, ettet ole hänen arvoisensa, jätä hänet suosiolla muhimaan omaan erityisyyteensä ja odottamaan parempaa löytäjää.
Niin hullua kuin se onkin, elämme yhteiskunnassa, jossa muiden niskoille itsensä sysäävä elätti on aina masentunut tai muutoin pyhä ja muiden pitää tuntea huono omatuntoa siitä hyvästä, jos heidän päähänsä erehtyy sellainekin moraaliton ajatus, että saamattoman pitäisi oikeasti tehdä ihan itse jotain it sensä hyväksi.
Olen onnellinen, etten ole sinun tilanteessasi ja tuollaisen vetelehtijän kumppani!
Kertoo jotain palstamammoista kun ei parempia miehiä oo..
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:38"]
Miksi ei saa työttömyystukea?
[/quote]
Koska hän elää säästöillään eikä ole edes hakenut tukea
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:39"]
Kuulostaa masennusoireelta, mikä on paha juttu, koska masentunuthan on eräänlainen pyhimys, jota ei missään tapauksessa saa mennä tuuppimaan saamattomuudestaan irti, muutoin "sisin särkkyy peruuttamattomasti " tai jotain muuta.
[/quote]
Hän sanoo itsekin olevansa masentunut, mutta jos sanon sanallakaan lääkäristä hän suuttuu. Lääkäriin ei aio mennä vaan se menee kuulemma ajan kanssa ohi... Tuntuu kyllä että tuon hänen olotilan aiheuttamien ristiriitojen takia ehtii moni asia rikkoontua ennen kuin hänen "masennuksensa" paranee. Ja jos hän ei halua lääkkeitä niin eikö voisi hakea edes jotain apua? Tuntuu että hän vain haluaa muhia omassa huonossa olossaan ja valittaa siitä ajankuluksi...
Ei minunkaan mies saa mitään työttömyystukea...
2.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:45"]
Ei minunkaan mies saa mitään työttömyystukea...
2.
[/quote]
Miksi hän ei saa? Liikaa omaisuutta?
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:49"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:45"]
Ei minunkaan mies saa mitään työttömyystukea...
2.
[/quote]
Miksi hän ei saa? Liikaa omaisuutta?
[/quote]
Sai puolivuotta sitten ison erorahan.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 12:39"]
Kuulostaa masennusoireelta, mikä on paha juttu, koska masentunuthan on eräänlainen pyhimys, jota ei missään tapauksessa saa mennä tuuppimaan saamattomuudestaan irti, muutoin "sisin särkkyy peruuttamattomasti " tai jotain muuta.
Olet saanut saamaattoman, työtä vieroksuvan, tekosyitä keksivän tilanteestaan masentuneen apaatikon kumppaniksesi. Nyt voit miettiä, oletko tosiaan ansainnut tuon taivaan lahjan. Jos olet sitä mieltä, että olet, niin onnit telut! Jos olet sitä mieltä, ettet ole hänen arvoisensa, jätä hänet suosiolla muhimaan omaan erityisyyteensä ja odottamaan parempaa löytäjää.
Niin hullua kuin se onkin, elämme yhteiskunnassa, jossa muiden niskoille itsensä sysäävä elätti on aina masentunut tai muutoin pyhä ja muiden pitää tuntea huono omatuntoa siitä hyvästä, jos heidän päähänsä erehtyy sellainekin moraaliton ajatus, että saamattoman pitäisi oikeasti tehdä ihan itse jotain it sensä hyväksi.
Olen onnellinen, etten ole sinun tilanteessasi ja tuollaisen vetelehtijän kumppani!
[/quote]
Ai vitsi. Jos luoja tai karma tai mikään oikeudenmukaisuus olisi olemassa, sä sairastuisit masennukseen.
Voi ei, kuulostaa eika surkimukselta miehesi. Entäs sitten meidän tilanne kun mies on korkeasti koulutettu mutta ei saa oman alan töitä vaan joutuu tekemään ns. paskatyötä paskapalkalla. Kyllä se itsetuntoon ottaa kovasti hänelle. Pitäisi olla ylpeä että tekee edes töitä onhan hän aina ollut valmis tekemään töitä ja on kova tekemään töitä eli ei ole mikään laiska surkimus. Lähinnä hänellä on vähän epäonnea eli näyttää olevan väärään aikaan väärässä paikassa eli nyt esim. hänen alaltaan on todella vaikea löytää töitä mutta jos niitä löytyi niin palkkakin olisi hyvä.
Mutta ongelma on se että tuo tilanne mikä on päällä, eli paska työ paskalla palkalla aiheuttaa hänelle masennusta, ahdistusta epätoivoa tulevaisuudesta ja käytös on ollut aika hirveää ajoittain. Jopa niin että olen ajatellut että en halua enää hänen kanssaan olla. Eihän tällaisessa tilanteessa ole muuta vaihtoehtoa kun hyväksyä tilanne ja toivoa parempaa vai mitä te puhuisitte miehenne kanssa tällaisessa tilanteessa? Yksinkertaisesti märehtiminen itsesäälissä ei auta vaan tekee elämän entistä vaikeammaksi. Näin minä asian näen ja haluaisin hänenkin näkevän.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 13:02"]
Sos tilanteiden pelko?
[/quote]
Se hänellä taitaa olla, mutta mitään apua ulkopuolisilta ei voi hakea koska lääkärit on puoskareita ja terapia turhaa jankutusta... Kai se on vain vierestä katsottava kun toinen märehtii pahassa olossaan ja valittaa. Saa nähdä kauanko tätä jaksaa... Jos minä en voi/saa auttaa, eikä ulkopuolisten apua hyväksy niin sitten täytyy vain odottaa että hän saa itse itsensä suosta nostettua. Jos ei saa, minä en jää sitä vierestä katsomaan. Ihan tarpeeksi rankkaa omien ongelmien kanssa :(
AP