Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten voi ihminen jäädä näin vailla elämää?
16.09.2021 |
Ei suhteita, ei seurustelua, ei uraa, ei päässyt kouluun, ei ystäviä. Kysessä täysin normaali, sosiaalinen ja kaunis kolmekymppinen nainen.
Kukaam ei huomaa, ohitetaan, ignoorataan. Elämästä ei kerry mitään kokemusta mistään.
Kommentit (12)
Ei se elämä sinua kotoa hae. Mahdollisuuksia on nykyään vaikka kuinka, tarvitset vain oma-aloitteisuutta.
:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olen aina ollut todella ahkera. Olen aina mennyt mukaan kaikkeen, olen sosiaalinen, inhoan laiskuutta ja kotona olemista, en edes omista sohva. Silti mua ohitetaan eikä kukaan edes koskaan juttele minulle. Taidan olla vaa ihminen joka ei kuuluis olla olemassakaan.
Kellään ei voi jatkuvasti olla näin huonoa tuuria kuin minulla.
On itsestä kiinni, haluaako heittäytyä elämään täyttä elämää, vai haluaako jäädä kodin nurkkiin pölyttymään. Itse olen ulospäin suuntautuva tapaus, eikä minulla ole koskaan ollut vaikeaa ystävystyä ja saada kavereita. Oma-aloitteisuus palkitaan. Opiskelupaikkoja on monia, ei kannata jäättää yhden kortin varaan. Pitää laajentaa hakua ja tehdä alustavat työt hyvin. Omasta aktiivisuudesta ja viitseliäisyydestä se on kiinni. Jos ei haluttu opiskelupaikka heti aukea, kannattaa opiskella alaan liittyviä asiita. Seuraavalla kerralla hakemus näyttää jo paremmalta. Tätä pitää itse rakentaa.
Vierailija kirjoitti:
elämä otetaan, sitä ei pyydetä. Ja "ottamisella" en tarkoita väkisinottamista, vaan sen oman onnen etsimistä ja löytämistä sieltä mistä sen nyt voi löytää. Taidat olla sellainen joka odottaa että elämä tuo tarjottimella sinulle kaiken hyvän. Sen eteen usein pitää raataa tai ainakin nähdä todella paljon vaivaa. Ei ne koulujen ovet muillekaan avaudu tosta vaan, täytyy panostaa. Sen saa mihin panostaa.
Tai jos se raataminen ei toimi niin osaa joskus luovuttaakin. Tiedän monia "menestyneitä" jotka eivät päässeet kouluun omaan ykkösvaihtoehtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei olisi ikinä ollut elämää jos olisin vain odottanut sitä. Miehet yksinkertaisesti vain otetaan. Näet jonkun ja sanot sille että sinä olet minun kanssa. No mieshän tulee, ei ole monimutkainen otus. Ystäviä hankitaan sanomalla, että sä olet nyt mun kaveri. Töihin mennään jo haastatteluun niin kuin olisit 5 vuotta ollut siellä töissä ja saat paikan. Ja sitten pyörität sitä kulissia kunnes kyllästyt.
Ei päässyt kouluun, ei ystäviä. Kysessä ei voi olla täysin normaali ja sosiaalinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vaatii itseltä sitä elämän omistamista: mene töihin, hae kouluun. Liity esim facen yksinäisten ryhmiin ja tapaa ihmisiä. Hanki koira ja ulkoile.
Se ”elämä” ei osaa tulla sinua kotisohvalta etsimään.
No, ei tuo normaalilta kuulosta. Voit olla ihan normaali ihminen, mutta valintasi tai niiden tekemättä jättäminen eivät sitten ole normaaleja. Ihminen on valintojensa summa - niin sinäkin. Mukana on toki osa sattumaa ja ihmisten välistä kemiaa, mutta huonon onnen niidenkin suhteen voi omalla työllä ohittaa.
Tiedän tämän, koska olen kaiken tuon kokenut ja ajatellut noin, mutta lopulta yhteinen nimittäjä olin minä. Miten voin saada elämää, jos en anna sille mahdollisuutta tai tee edes pienintä yritystä sen eteen? Valitettavasti huomasin vain tämän liian myöhään ja nyt nokin enää siellä pienten haaskalintujen pöydässä niitä muruja, jotka muut ihmiset jättävät jälkeensä.
Sulla on vielä mahdollisuus, jos haluat sen käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ulkopuolinen tarkkailija?
Ties minkälainen sisältö kyseisellä ihmisellä oikeasti on, et vain tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei olisi ikinä ollut elämää jos olisin vain odottanut sitä. Miehet yksinkertaisesti vain otetaan. Näet jonkun ja sanot sille että sinä olet minun kanssa. No mieshän tulee, ei ole monimutkainen otus. Ystäviä hankitaan sanomalla, että sä olet nyt mun kaveri. Töihin mennään jo haastatteluun niin kuin olisit 5 vuotta ollut siellä töissä ja saat paikan. Ja sitten pyörität sitä kulissia kunnes kyllästyt.
Tää on niin totta!!!!
T. täti 60v
Alue: Aihe vapaa
elämä otetaan, sitä ei pyydetä. Ja "ottamisella" en tarkoita väkisinottamista, vaan sen oman onnen etsimistä ja löytämistä sieltä mistä sen nyt voi löytää. Taidat olla sellainen joka odottaa että elämä tuo tarjottimella sinulle kaiken hyvän. Sen eteen usein pitää raataa tai ainakin nähdä todella paljon vaivaa. Ei ne koulujen ovet muillekaan avaudu tosta vaan, täytyy panostaa. Sen saa mihin panostaa.