hmmm.

Minun olisi vaikea hakea apua, koska lukuisista kavereista huolimatta yksikään ei ole vilpitön, johon luottaa ettei kauhistele, mässäile ja juoruile jälkikäteen, niin, tai tuomitse. Se saa niin pettyneeksi ja toivottomaksi ihmisiin, itseä kun ei kiinnostaisi ystävän kohdalla muu kuin kuntouttaa ja olla sille hiljaisuudessa 100% lojaali. Suojelisin vaistomaisesti häpeäntunteilta, mutta en ole havainnut samaa muissa ja Se pelottaa hirveästi, varsinkin jos taustalla valmiiksi rikkinäinen perhe ja äitiä ja naistahan aina syytellään. Kun ei ole super. Vaikka en silti käsitä, miten omille lapsille voi tehdä noin. Samalla en sitäkään, miksi niin harva suree yhtä kuollutta, uupunutta äitiä, joka yritti ja pimahti taakan alla.