Miten kerrostalossa asuvat saavat aikansa kulumaan?
Olen aina asunut maalla. Pöndellä. Kehä III " ulkopuolella" . Omakotitalossa, paitsi opiskeluaikana kerrostalossa. Silloin aika meni opiskeluun, opiskelutoimintaan ja baareissa.
Omakotiasujalla on aina puutarhahommia, pikkuremppaa, rakentamista. Isommat lapset voi mennä itekseen omaan pihaan leikkimään, tekemään majoja, ajelemaan pyörillä ja mönkijöillä, laskemaan mäkeä.
Kommentit (44)
Kaikki tekemiset on lähtemisen takana. JOtenkin ei ole mun juttu. haluaisin olla kuin kotonani. Mutta täällä se ei onnistu. Eikä siis ole mistään paskoista naapureista kiinni. Meillä on tosi kivoja ihmisiä taloyhtiössä. Itsestä tuntuu samalta kuin olisi huoneistohotellissa etelän mailla, kaikki tekeiminen on jossain muualla kuin tässä.
Me tapellaan, juopotellaan, juostaan vieraissa ja käytetään huumeita.
Vierailija:
Ja talon ja pihan pitää olla helppohoitoinen, koska aikaa niiden hoitamiseen ei tosiaan ole.
Kt:n kalsea piha riittänee teille.
maatilan emäntä, mutta en erityisemmin pidä pihahommista. Tontillamme on anopin istuttamia marjapensaita ja taas oli melkoinen marjanpoiminta ja höyrymehun teko. Olenkin antanut mieheni ja anopin poimia ja mehustaa suurimman osan koska en itse pidä erityisemmin koko hommasta ja en ole niitä pensaita istuttanutkaan, juon mieluummin sokeritonta mehua ja sitä saa kaupasta.
Paljon olisi myös lehtien haravointia joko keväällä tai syksyllä mutta olen harvavoinut sen verran kuin jaksan ja viitsin, loput maatukoot ruohikkoon.
Pihahommien sijaan saan vapaa-aikani kulumaan pyöräillen, lukien ja ratsastaen ja ajan silloin tällöin kaupunkiin shoppailemaan.
Jotkut nyt vain sattuvat viihtymään kerrostalossa ja PISTE.
Kerrostalojakin on erilaisia ja ne sijaitsevat erilaisilla alueilla. Meidän yhtiömme piha on hyvin viihtyisä, paljon puita (mm. ihania isoja vaahteroita), nurmikkoa ja tilaa lapsille. Vieressä yleinen leikkipuisto ja lähimetsät talon toisella puolella.
Ajan riittäminen on tosiaan usein kiinnin vain sitä, mitä haluaa tehdä. Meille tärkeää on pitää yllä sosiaalisia kontakteja. Tapaamme ystäviämme ja sukulaisia, pidän sitä tärkeämpänä kun pihan kuopsutusta. Joku varmaan arvostaa nuokin asiat eri järjestyksessä, mutta meillä näin.
t. 46
asumme Helsingin kesustassa, joten tekemistä riittää tietysti joka lähtöön.
Joskus käydään suihkussa ja syödään mikroruokaa. Lauantaisin mennään ratikalla Stokkalle.
tai Macchiatoa myyvät kahvilat tai jokailtaiset klubikeikat vähän harvemmassa? Eiköhän jokainen asu siellä missä itselle sopii? Mua ei sais mistään hinnasta omakotitaloon!
Anna meidän pitää hauskaa edes perjantaina.
ihmisiä täällä av:lla ;)
ei vaineskaan, luetaan, kävellään, askarrellaan, käydään elokuvissa, käydään kylässä, käydään näyttelyissä, puistoissa, uimassa, luistelemassa....
Eli mentiin piknikille, lenkille, baariin, kaupungille. Sitä omaa tilaa ei ollut kuin se pikkuyksiö. Nyt on ihan eri meininki, kun asutaan rivarissa ja maaseutu alkaa melkein vierestä. Voi mennä takapihalle istumaan, grillaamaan, hoitamaan kukkia, tai sitten ulos vaan kävelemään metsään tms. Oma talo on edelleen haaveissa kyllä, sitten se " chillaustila" vaan kasvaisi. ;)
Ehkä mä en vaan maalaistyttönä ole ymmärtänyt kaupungin ihanuutta, mutta nautin kauheasti siitä, että voin astua omasta ovesta ulos ja olla luonnossa.
miksi jotku ostaa vielä kerrostalo-osakkeen :O
nim. kerran kerrostalossa asunut ja ei onneksi koskaan enää tarvi
onneks tässä lähiöasumisessa jää mukavasti aikaa! Ai niin, mies harrastaa intohimoisesti tieteiskirjallisuutta mihin onneks tässä lähiöasumisessa jää aikaa!
Lapsemme AI NIIN tykkäävät myös muiden lasten seurassa ja voi mennä sukkasillaan tohon yläkertaan toiseen lapsiperheeseen myös leikkimään ja AI NIIN lapset ovat yökylässä usein toistensa luona ja silti voivat aamulla sanoa moikka vanhemmilleen! eiks oo ankeeta kun ei oo mitään tekemistä kun ei voi ees sitä puutarhaa laittaa :)))
Etenkin, jos asuu esim. Vantaalla halvimmissa kaupungin vuokrataloissa. Voi kuunnella yläkerran moniongelmaisten naapurien elämää (välillä saa soittaa niille poliisin), tai vielä ylemmän kerroksen juoppoa, joka viikonloppuisin mesoaa rappukäytävässä. Katsella ikkunasta sitä juoppoa, jonka elämä ei meille asti kuulu, mutta ikkunasta voi jännätä, että 1. saako se työnnettyä avaimen reikään, 2. pystyykö se vääntämään avainta, 3. jaksaako se vetää oven auki, 4. kerkiääkö se livahtaa ovesta jos saa sen auki jne.
Kaikenlaista, enemmän tai vähemmän surullista, sairasta, rasittavaa, säälittävää, surkuhupaisaa.
Mekin asutaan kerrostalossa, mutta olosuhteiden pakosta. Työt täällä eikä vielä mahkuja muuttaa, vaikka kovasti sitä halutaankin.
Musta ois ollu kiva kuulla mitä kerrostalo asujat puuhaa ja miten saa ajan kulumaan? Oikeasti! Meille tuottaa ongelmaa, omasta asenteesta varmaan kiinni paljon mut mielummin olisin omalla pihalla kun miettisin mihin saan kärryjä työntää. Jotenkin se on kaupugissa laseten kans sellasta haahuilua, aina puistoissa ÿm. Mut omaa rauhaa ei oo. Uimaan pitää mennä autolla tai bussilla ym. Okei on ne aikuisten jutut, klubit ja keikat, mut ei niihinkään pääse aina kun haluis. Eli niihin voisin matkustaa jos ne päivittäiset jutut olis lasten kanssa helpompia.
Voi jos täällä välillä vastais ihmiset järkevästi eikä vaan V**tuilis...
tämä selventänyt yhtään: ei vaineskaan, luetaan, kävellään, askarrellaan, käydään elokuvissa, käydään kylässä, käydään näyttelyissä, puistoissa, uimassa, luistelemassa....
ja me asutaan kävelymatkan päässä uimahallista, metsästä, kirjastosta ja ihan kerrostalossa
Vierailija:
Mekin asutaan kerrostalossa, mutta olosuhteiden pakosta. Työt täällä eikä vielä mahkuja muuttaa, vaikka kovasti sitä halutaankin.Musta ois ollu kiva kuulla mitä kerrostalo asujat puuhaa ja miten saa ajan kulumaan? Oikeasti! Meille tuottaa ongelmaa, omasta asenteesta varmaan kiinni paljon mut mielummin olisin omalla pihalla kun miettisin mihin saan kärryjä työntää. Jotenkin se on kaupugissa laseten kans sellasta haahuilua, aina puistoissa ÿm. Mut omaa rauhaa ei oo. Uimaan pitää mennä autolla tai bussilla ym. Okei on ne aikuisten jutut, klubit ja keikat, mut ei niihinkään pääse aina kun haluis. Eli niihin voisin matkustaa jos ne päivittäiset jutut olis lasten kanssa helpompia.
Voi jos täällä välillä vastais ihmiset järkevästi eikä vaan V**tuilis...
Vapaa-aikana teemme seuraavia mm. asioita:
- tapaamme ystäviä vähintään pari kertaa viikossa, joskus useamminkin
- käymme mummoloissa (kummassakin noin 1x vko)
- ilta tai pari menee kauppareissuissa
- ulkoilemme aina kun mahdollista
Jos olisi enemmän aikaa, ulkoilisimme enemmän ja hankkisin ehkä jonkun säännöllisen harrastuksen.
Itse en osaa kuvitellakaan, että oma aikani riittäisi vielä puutarhan kuopsutukseen.
minä en voi nykyaikana ajatellakaan muuta vaihtoehtoa, kuin että nelikymppisten on myös ylläpidettävä ammattitaitoaan ja uusittava sitä. 40-vuotiaalla on edessään vielä parikymmentä vuotta työelämää ennen eläkettä; todella monella alalla asiat kuitenkin muuttuu ja vaihtuu... menisitkö lääkärille, joka ei käy täydennyskoulutuksessa tai antaisitko lto:n opettaa lapsiasi, vaikka tämä valmistunut 30 vuotta aiemmin ja mitään uutta ei ole sen jälkeen asiasta opiskellut? Toimihenkilöidenkin pitää opetella uusia tietokoneohjelmia, että työt onnistuu toimistossa jne. Kyllä varmasti menee firma konkkaan, jos ihmiset eivät vaivaudu hankkimaan uutta tietoa ja jatkuvasti uudistamaan ammattitaitoaan.
Ja sitten... kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja pitäisikö ollakaan? Jos toinen mieluummin kuopsuttaa puutarhaa ja istuu kotona vaikka takan äärellä, se hänelle sallittakoon. Mutta mitään vikaa ei ole myöskään sen ihmisen elämäntyylissä, joka on paljon liikkeessä ja aina menossa. Joku saattaisi masentua ainaisesta kotonaolosta, paikallaan olemisesta.
En usko kaupunkilaisten lasten kärsivän. :) Ainakin tämä kerrostaloäiti viettää aikaa myös lastensa kanssa ja joskus myös kiireettömästi, kuten tälläisinä viikonloppuaamuina.
Uskon, että myös liika lasten kanssa oleminen on haitallista. Siis etenkin vähän isompien lasten... Itsenäistyminen on tärkeä ja herkkä prosessi. Jos ei anna lapselle omaa tilaa ja omaa aikaa olla ja mennä, tulee tästä aika riippuvainen äidistä.