Mistä kertoo muiden naisten/miesten vilkuilu oman kumppanin läsnäollessa?
Mielestäni se on merkki huonosta itsetunnosta. Halutaan vilkuilla muita siinä toivossa, että saisi katseen takaisin ja täten pönkitystä huonolle itsetunnolle.
Hyvän itsetunnon omaavien ei tarvitse katsella muita huomion toivossa.
Kertokaa jos olen väärässä.
Kommentit (27)
Kunnioituksen puutteesta kumppania kohtaan.
Kyllä uskoisin että nekin ihmiset joilla on hyvä itsetunto voivat kokea kiinnostuksen ja kunnioituksen puutetta kumppanejaan kohtaan.
Millälailla vilkuilu? Siis ihan tavallinen katsominen? Vai vinkkaan silmää samalla kun heitän ilmapusuja? En kuulu siihen sukupolveen, että vain tuijotan puhelinta yleisissä tiloissa. 4 ihmisen kanssa tuli silmäkontaktia tänään asioilla. Uskallanko kertoa puolisolle?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi outoa, jos oma ukko ulkona ollessa tuijottaisi tuntitolkulla silmääkään räpäyttämättä minua.
Ei vilkaisi, vaikka joku olisi pukeutunut pelle Hermanniksi viereisessä pöydässä, ei katsoisi tarjoilijaa, ei mitään muuta, kuin minua. KOKO AJAN.
Varmaan raskasta miehelle olla tuollaisen autistin/besserwisserin kanssa.
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi outoa, jos oma ukko ulkona ollessa tuijottaisi tuntitolkulla silmääkään räpäyttämättä minua.
Ei vilkaisi, vaikka joku olisi pukeutunut pelle Hermanniksi viereisessä pöydässä, ei katsoisi tarjoilijaa, ei mitään muuta, kuin minua. KOKO AJAN.
Varmaan raskasta miehelle olla tuollaisen autistin/besserwisserin kanssa.
Ai, vainoharhaiseen AP:hen verrattuna, joka käyttää ukollaan kuristuspantaa ja raippaa tätä sähköpiiskalla, kun käyvät ulkona kahvilla :D
Käytöstapojen ja kunnioituksen puutteesta johtuu. Todella tökeröä.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Ei sen tarvii valehdella. Hyvänä vaimona voin ostaa sille töihin vaikka rivon kalenterin. Tietää itsekkin, että läähätän kieli pitkällä eräitä henkilöitä työpaikallani. Siihenpä se sitten jää, suhde voi hyvin.
Aloituksesi on merkki huonosta itsetunnosta AP. Peilaat muiden käytöksessä vain omia pelkojasi.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Niin, kun kaikki maailman miehet on samanlaisia. Hohhoijaa nyt taas.
Voi olla merkki huonosta itsetunnosta, voi olla merkki kiinnostuksen tai kunnioituksen tai välittämisen puutteesta kumppania kohtaan, voi olla merkki avoimuudesta ja luottamuksesta, voi olla merkki henkisestä heikkoudesta, voi olla merkki monesta muustakin asiasta. Mahdollisia syitä on monia ja vain osa niistä on ihmisessä huonoja piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi outoa, jos oma ukko ulkona ollessa tuijottaisi tuntitolkulla silmääkään räpäyttämättä minua.
Ei vilkaisi, vaikka joku olisi pukeutunut pelle Hermanniksi viereisessä pöydässä, ei katsoisi tarjoilijaa, ei mitään muuta, kuin minua. KOKO AJAN.
Ymmärrätkö tahallaan väärin?
Asiaan, muiden naisten/miesten vilkuilu ei ole ok puolison läsnäollessa. Tuijottaminen nyt yleensäkin on epäkohteliasta mistä syystä tahansa.
Ja tämä tulee siis naiselta, jota nämä ukot vilkuilevat ja kyyläävät vaikka vaimo vieressä. Vaivaannuttavaa. Ja ei ole mikään humble brag. Puolta vanhemmat ukkomiehet kyylää surutta perään, kääntyilee, pysähtelee. Vaimo vieressä.
Mulle tällainen käytös on ihan no-no. Omaa kumppania arvostetaan. Onneksi mieheni kokee samoin.
Puhutaanko tässä nyt vilkaisusta vai vilkuilusta? Minulla ainakin kohtaa katseet useinkin päivän aikana tuntemattomien kanssa aivan vahingossa. Ehkä haen alitajuisesti katsekontakteja tai katseet osuu vahingossa koska alitajuisesti tajuan olla tähtäämättö katsetta naamasta alemmas? Mä luulen, että useimmilla ihmisillä on samaa kun lähes aina katseet kohtaa tai sitten mun täytyy tulkita olevani maailman upein nainen, jonka suuntaan kaikkien päät kääntyy. Kyllä joskus huomaan myös, että miesten katseet onkin vartalossa, mutta ehkä heidän alitajunnallaan on eri prioriteetit.
Vilkuilu? Meillä molemmat huomaavat kyllä ihmiset ympärillään. Katsomme heitä kuten yleensä ympärille katsotaan. Minä huomaan kyllä erityisen kivannäköiset miehet ja epäilemättä mies huomaa kivannäköiset naiset. Ja minäkin huomaan kivannäköiset naiset. Mutta kumpikaan ei vilkuile. Eikä tuijota eikä kommentoi. Jos vastaan tulee kasvoja myöten tatuoitu irokeesipää, jolla on 20 cm niitit nahkatakin olkapäissä, niin saatamme katsoa toisiamme tai todeta hänet ohitettuamme jotain, mutta muuten emme arvioi ihmisten ulkonäköä.
Emmekä siis vilkuile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi outoa, jos oma ukko ulkona ollessa tuijottaisi tuntitolkulla silmääkään räpäyttämättä minua.
Ei vilkaisi, vaikka joku olisi pukeutunut pelle Hermanniksi viereisessä pöydässä, ei katsoisi tarjoilijaa, ei mitään muuta, kuin minua. KOKO AJAN.
Ymmärrätkö tahallaan väärin?
Asiaan, muiden naisten/miesten vilkuilu ei ole ok puolison läsnäollessa. Tuijottaminen nyt yleensäkin on epäkohteliasta mistä syystä tahansa.
Ja tämä tulee siis naiselta, jota nämä ukot vilkuilevat ja kyyläävät vaikka vaimo vieressä. Vaivaannuttavaa. Ja ei ole mikään humble brag. Puolta vanhemmat ukkomiehet kyylää surutta perään, kääntyilee, pysähtelee. Vaimo vieressä.
Mulle tällainen käytös on ihan no-no. Omaa kumppania arvostetaan. Onneksi mieheni kokee samoin.
Juuri näin! Ja ap on oikeilla jäljillä siinä mielessä, että yleensä nämä vilkuilevat ukkomiehet ovat huonon itsetunnon omaavia MOUKKIA.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Ei sen tarvii valehdella. Hyvänä vaimona voin ostaa sille töihin vaikka rivon kalenterin. Tietää itsekkin, että läähätän kieli pitkällä eräitä henkilöitä työpaikallani. Siihenpä se sitten jää, suhde voi hyvin.
Missasit pointtini. Tarkoitin vilkuilua esim. kaupungilla kävellessä.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Tämä koskee myös naisia. Olen kiinnostunut ihmisistä ja katselen ihmisiä aina, ihmisten sukupuolesta ja iästä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Niin, kun kaikki maailman miehet on samanlaisia. Hohhoijaa nyt taas.
Kaikilla on samanlaiset geenit. Siksi nostin tuon alkukantaisen vietin tuohon.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Miehillä tuo on geeneissä. Ei sille mitään voi. Vaikka olisi kuinka rakastunut kumppaniinsa niin jonkinlainen alkukantainen vietti pistää vilkuilemaan. Ja jos miehesi väittää päinvastaista niin sinulla on valehteleva mies.
Taas tämä kommentti, missä ei eroteta normaalin huomion kiinnittämisen ja moukkamaisen käytöksen eroa. Kuten sanottu, aivan varmasti mieheni huomaa kauniit naiset ympärillään, oli sitten kyseessä kassajono, jalkakäytävä tai vaikka joku keikka jota olemme kuuntelemassa baarissa. Aivan kuten minä huomaan kivannäköiset miehet. Silti hän ei vilkuile. Tai jos tekee niin, niin osaa tehdä sen niin, ettei näytä moukalta. Sehän ei ole minulta mitenkään pois, minne hän katselee sillä aikaa kun minä katselen vaikka jotain kitaristia tai iltapäivälehden kantta, olennaista on, ettei hän tee itsestään pelleä ja siinä ohessa saa minuakin näyttämään nololta, kun olen valinnut itselleni miehen, jolla ei ole käytöstapoja.
Kyllä olisi outoa, jos oma ukko ulkona ollessa tuijottaisi tuntitolkulla silmääkään räpäyttämättä minua.
Ei vilkaisi, vaikka joku olisi pukeutunut pelle Hermanniksi viereisessä pöydässä, ei katsoisi tarjoilijaa, ei mitään muuta, kuin minua. KOKO AJAN.