Jos minusta tulee mummi,

haukun lapsettomat lapseni maan rakoon, elleivät he ole yhtään kiinnostuneita sisaruksensa perheen jaksamisesta! Tuen itsekin lastani ja hänen puolisoaan vanhempina.  Jos äiti sanoo olevansa hyvin väsynyt, otan sen hyvin vakavasti ja autan ihan konkreettisesti, enkä missään tapauksessa vain sano puhelimessa, että "oi, koitahan jaksaa, kyllä se menee ohi..."! En sano näin, vaikka olisin itsekin vielä kiinni työelämässä! Perhe ensin ja sitten työ eikä kaikkea vanhempien niskaan!