Ymmärrän täysin sitä kolarin ajanutta äitiä.
Ymmärrän täysin myös Katri Mannisen tekstin aiheesta, paitsi että minusta Mannisen väsymyksestä saa ainakin tekstistä tosi kevyen kuvan. Osaan hyvin samaistua siihen tunteeseen, joka lapsensa surmanneella äidillä oli elämänsä viime aikoina - viikkoina, kuukausina, vuosina.
Olen selvästi itsekin siis ollut aika lailla pimeän rajamailla. Olen siis itsekin heikko.
Kommentit (91)
Minä en, en samaista itseäni murhaajiin. On mullakin ollut paljon pieniä lapsia ja mies töissä.
Miksi ymmärtäisin tai säälisin murhaajapaskiaista?
Ihanko vaan siksi että hän on *ylistysfanfaari* ÄITI?
Väsynyt, loppuunajettu ja kertakaikkisen rikki oleva äiti soittaa sossuun ja pyytää lastensuojelua hakemaan lapsensa pois tai äärimmäisessä väsymyksessä tappaa itsensä. Murhaaja ja narsisti tappaa lapsensa. Siinä on vissi ero. On narsistista ajatella, että lasten on parempi olla kuolleita kuin ilman äitiä. Jos on edes ripaus äidinrakkautta jäljellä väsyneessä ihmisessä, niin tajuaa, että lapset kyllä pärjäävät uudessa kodissa ja ansaitsevat elää, vaikka itse haluaisikin kuolla.
Ymmärrättekö myös niitä perheensä surmanneita isiä? Kun heilläkin oli monilla rankkaa ja painoi jatkuvasti huoli siitä, miten sadaaan perheelle tarpeeksi rahaa ja töissä oli yt:t jne jne.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 17:33"]Väsynyt, loppuunajettu ja kertakaikkisen rikki oleva äiti soittaa sossuun ja pyytää lastensuojelua hakemaan lapsensa pois tai äärimmäisessä väsymyksessä tappaa itsensä. Murhaaja ja narsisti tappaa lapsensa. Siinä on vissi ero. On narsistista ajatella, että lasten on parempi olla kuolleita kuin ilman äitiä. Jos on edes ripaus äidinrakkautta jäljellä väsyneessä ihmisessä, niin tajuaa, että lapset kyllä pärjäävät uudessa kodissa ja ansaitsevat elää, vaikka itse haluaisikin kuolla.
[/quote]
tismalleen näin!!!
Samoin. Vaikean synnytyksen jälkeisen masennuksen kokeneena tiedä, ettei siinä tilassa välttämättä tajua tai osaa saati kykene hakemaan apua.
Minä soitin miehelleni töihin yhtenä aamuna ja sanoin, etten kykene nousemaan sängystä nostamaan tuota huutavaa lasta tuolta pinnasängystä. Mies tuli viivana kotiin. Uskoi kyselemättä, kun sanoin, ettei minua voi jättää nyt kaksin lapsen kanssa. Menetin elämästäni lähes vuoden mustaan sumuun, josta en muista muuta kuin järkyttävän ahdistuksen ja itseni tappamisen suunnittelun.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 17:33"]
Väsynyt, loppuunajettu ja kertakaikkisen rikki oleva äiti soittaa sossuun ja pyytää lastensuojelua hakemaan lapsensa pois tai äärimmäisessä väsymyksessä tappaa itsensä. Murhaaja ja narsisti tappaa lapsensa. Siinä on vissi ero. On narsistista ajatella, että lasten on parempi olla kuolleita kuin ilman äitiä. Jos on edes ripaus äidinrakkautta jäljellä väsyneessä ihmisessä, niin tajuaa, että lapset kyllä pärjäävät uudessa kodissa ja ansaitsevat elää, vaikka itse haluaisikin kuolla.
[/quote] Pahasta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivä ei välttämättä tajua tai kykene hakemaan apua. Ja mitä äidinrakkauteen tulee, sitä ei välttämättä tunne jos on tuossa tilassa. En rakastanut vauvaani ennen kuin masennus alkoi helpottaa. Hoidin siis lähes vuoden lasta täysin mekaanisesti vailla tunteita.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 17:36"]
Ymmärrättekö myös niitä perheensä surmanneita isiä? Kun heilläkin oli monilla rankkaa ja painoi jatkuvasti huoli siitä, miten sadaaan perheelle tarpeeksi rahaa ja töissä oli yt:t jne jne.
[/quote]
Ymmärrän kaikkia, joilla mieli järkkyy. Ja arvostan suunnattomasti ihmisiä, jotka työskentelevät mielenterveyden hoidon parissa.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että hyväksyisin tekoja, joihin ihmiset syyllistyvät psyykeen pettäessä.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 17:36"]
Ymmärrättekö myös niitä perheensä surmanneita isiä? Kun heilläkin oli monilla rankkaa ja painoi jatkuvasti huoli siitä, miten sadaaan perheelle tarpeeksi rahaa ja töissä oli yt:t jne jne.
[/quote]
Ymmärrän kaikkia, joilla mieli järkkyy. Ja arvostan suunnattomasti ihmisiä, jotka työskentelevät mielenterveyden hoidon parissa.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että hyväksyisin tekoja, joihin ihmiset syyllistyvät psyykeen pettäessä.
[/quote]
Ei kukaan muukaan sitä hyväksy. Mutta ymmärrämme hyvin miten tilanne on voinut mennä noin pahaksi.
Vaikka ei rakastaisi lastaan, niin kuka murhaa lapsensa?
nyt menee taas ihan yli hilseen, kuinka paljon tämän alotuksen tekijä on saanut tykkäyksiä ja komppausta "väsyneiltä äideiltä" jotka Ymmärtävät TÄYSIN lapsensa murhannutta äitiä. MITÄ VITTUA??!
:O
taidan todellakin olla erilainen kuin keskiverto perheenäiti tän palstan mukaan.... Onneksi osa ei myöskään ymmärrä tätä murhatapausta. Mutt miten niin niin moni ymmärtää?!
eihän tossa ole mitään järkeä tai ymmärrystä?! Miten miten miten???
Juntti sisälukutaidoton WT- äityli porukka käyttelee taas sanaa "ymmärtää" ihan pikksen väärässä yhteydessä....
minkässille voi, jos on lukihäiriö ja muutenkin idiootti...
Ei äiti halua jättää lapsiaan isän uuden naisen hoidettavaksi.
Hänelle olisi pitänyt soittaa ambulanssi viemään hoitoon suljetulle. Kukaan ei tehnyt sitä.
Eivätkö nämä ymmärtämättömät ymmärrä, etteivät vaan voi mitenkään tietää, millaista on olla niin sekaisin, kun tuokin äiti on ollut? Ette voi käsittää, miltä se tuntuu, kun ette ole koskaan kokeneet sitä. Helppoa on jeesustella, kun todellisuudessa ei voi vain käsittää koko tilannetta, koska se on täysin oman kokemuspiirin ulkopuolella. Siksi on usein parempi olla hiljaa ja jeesustelematta, olla koittamattakaan ymmärtää, jos ainoa, mitä sieltä näppäimistöstä tulee, on pelkkää turhanpäiväistä syyllistämistä, joka ei hyödytä KETÄÄN. Paitsi saa ehkä teidät tuntemaan itsensä täydellisiksi ihmisiksi...
Narsisti ei tapa itseään varmaan kovinkaan helposti. Narsisti voi kyllä uhkailla itsemurhalla hallitakseen, mutta harva narsisti haluaa varmaankaan ottaa itseään oikeasti hengiltä. Katsokaas, kun se kuolema on aika iso juttu jokaiselle, sille sen aiheuttajalle itselleenkin...
Onhan toi ihan hirveä tapahtuma mutta kyllä ymmärrän silti. Oon ite vakavasti masentunut. Onneks ei ole lapsia. Ei tota tapahtumaa voi ymmärtää ellei itse ole pohjalla.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 16:46"]
Ymmärrän täysin myös Katri Mannisen tekstin aiheesta, paitsi että minusta Mannisen väsymyksestä saa ainakin tekstistä tosi kevyen kuvan. Osaan hyvin samaistua siihen tunteeseen, joka lapsensa surmanneella äidillä oli elämänsä viime aikoina - viikkoina, kuukausina, vuosina. Olen selvästi itsekin siis ollut aika lailla pimeän rajamailla. Olen siis itsekin heikko.
[/quote]Oletko hakenut apua? Jos et, miksi et?
Mistä te tiedätte että se äiti oli masentunut? Onko siitä ollut jossain? Mustasukkainen hän oli ilmeisesti ainakin.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 17:23"]En ymmärrä. Enkä halua ymmärtää sellaista saamatonta aikuista, joka antaa asioiden vain luisua huonompaan suuntaan ilman että edes yrittää tehdä asialle jotain. Vituttaa tällaiset jotka vain voivottelevat ja eivät omasta mielestään ole mistään vastuussa, asioita vain "tapahtuu" heille ja heidän ympärillään ja he eivät itse mahda millekään mitään.]
- Vielä se romahduksen ja epätoivon päivä tulee sinunkin kohdallesi. Sittenpä voit itse "ottaa vastuuta" asioista, jos kykenet.
En ymmärrä. Enkä halua ymmärtää sellaista saamatonta aikuista, joka antaa asioiden vain luisua huonompaan suuntaan ilman että edes yrittää tehdä asialle jotain. Vituttaa tällaiset jotka vain voivottelevat ja eivät omasta mielestään ole mistään vastuussa, asioita vain "tapahtuu" heille ja heidän ympärillään ja he eivät itse mahda millekään mitään.