kannattaako neuvolassa kertoa

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:30"]No ei siitä mihinkään erityistarkkailuun joudu. Itsellä masennustaustaa, lääkkeet lopetin raskauden ajaksi. Ihan normaalisti kyselevät kuulumisia ja jaksamisia, tietysti on varmasti suurempi alttius raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen asennukseen, jos sellaiseen on muutenkin taipuvainen. Kannattaa olla rehellinen. Suurin paha mitä voi tapahtua on, että tyrkyttävät käyntejä neuvolapsykologeille mutta voit kertoa, että voit hyvin eikä tarvetta sellaiselle ole. :)
[/quote]

Väitätkö, että jos itse tietäisit esimerkiksi ystäväsi masennuksesta, et tarkkailisi häntä automaattisesti tavallista tarkemmin, jos näyttäisi esimerkiksi uupuneelta? Juuri tuo kuulumisten kysely on sitä erityistarkkailua - sitä voidaan tehdä herkemmin ja useammin kuin muille äideille.

Vahingossa yläpeukutin 15:tä.

Kyllä kannattaa.Näin neuvolan henkilökunta pystyy seuraamaan onko tilassasi tapahtunut muutosta. Osa masennuksesta on myös periytyvää.

Jos välität lapsesta niin tottakai kerrot. Sinun hyvinvointisi on myös lapsen hyvinvointi. Ei masennuksessa ole mitään hävettävää. Se on sairaus siinä missä muukin. Ja jos sinulla olisi ollu jokin muu sairaus joka voisi uusia niin kertoisithan sinä senkin.

Muista lapsenetu on se ensimmäinen ja sitten vasta sinun ja muiden etu.

Niillä on neuvolassa nykyään kädet täynnä työtä ihan oikeittenkin lasu -asiakkaitten kanssa. Ei ne ehdi terveiden asioita pohtia, jos et itse pyydä apua.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:41"]

Vahingossa yläpeukutin 15:tä.

[/quote]

Ihan aiheesta peukutit.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:30"]

No ei siitä mihinkään erityistarkkailuun joudu. Itsellä masennustaustaa, lääkkeet lopetin raskauden ajaksi. Ihan normaalisti kyselevät kuulumisia ja jaksamisia, tietysti on varmasti suurempi alttius raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen asennukseen, jos sellaiseen on muutenkin taipuvainen. Kannattaa olla rehellinen. Suurin paha mitä voi tapahtua on, että tyrkyttävät käyntejä neuvolapsykologeille mutta voit kertoa, että voit hyvin eikä tarvetta sellaiselle ole. :)

[/quote]

Sulla on käynyt hyvä tuuri millaisten ihmisten kanssa olet ollut tekemisissä. Mutta yksikin neuvolaterkkari, jos on "kyylänvikaa" voi tehdä esim. sellaisen rehellisen joka avautuu vaikka masennustaustastaan tai vaikka siitä että kerran opiskelijana poltti pilveä, elämästä yhtä helvettiä. Ja näin erityisesti, jos jostain syystä henkilökemiat äidin ja tämän terkkarin välillä ei pelaa, eli terkkari tuntee jotain vaistomaista vastenmielisyyttä äitiä kohtaan. 

Ne kaikki ei valitettavasti ole järin ammattitaitoisia tai objektiivisia ja niillä on suuri valta kuitenkin. Itse varmasti nämäkin uskovat haluavansa auttaa (ainakin lasta) mutta usein menee kaikki asiat vaan huonommiksi pakolla yritetyn auttamisen takia. 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:28"]Ei kannata kertoa. Ihan turha kuvitella etteikö se leimaisi ihmistä. Korkeintaan jos pelkäät sairastuvasi taas - siihen sinulla on suurentunut riski - etkä osaisi itse hakea apua, voi tieto olla tarpeen neuvolalle. Muuten joudut vain turhaan suurennuslasin alle. Itse en ole koskaan huumeita kokeillut, mutta huonekaveri synnärillä oli yhden ainokaisen kerran teini-iässä kokeillut pilveä, siitä oli neuvolakortissa merkintä siinä kohtaa kun kysytään huumeiden käyttöä ennen raskautta, ja vauva pistettiin huumetesteihin. Eikä tuo ole ainoa laatuaan ole tapaus. [/quote] Munkin kaverilla näin. Ei ollut edes ihan nuori äiti ja kerran teininä kokeillut. Vauva joutui huumetesteihin.

[/quote]

Mitä se haittasi? Hyvältä hoidolta kuulostaa.

Sairaalassa on huumevieroituksessa vauvoja, joidenka äidit ovat käyttäneet lääkkeitä väärin raskauden aikana.

Ei näitäkään lapsia pois oteta, vaan perhettä tuetaan kotiin. 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:30"]

No ei siitä mihinkään erityistarkkailuun joudu. Itsellä masennustaustaa, lääkkeet lopetin raskauden ajaksi. Ihan normaalisti kyselevät kuulumisia ja jaksamisia, tietysti on varmasti suurempi alttius raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen asennukseen, jos sellaiseen on muutenkin taipuvainen. Kannattaa olla rehellinen. Suurin paha mitä voi tapahtua on, että tyrkyttävät käyntejä neuvolapsykologeille mutta voit kertoa, että voit hyvin eikä tarvetta sellaiselle ole. :)

[/quote]

Sulla on käynyt hyvä tuuri millaisten ihmisten kanssa olet ollut tekemisissä. Mutta yksikin neuvolaterkkari, jos on "kyylänvikaa" voi tehdä esim. sellaisen rehellisen joka avautuu vaikka masennustaustastaan tai vaikka siitä että kerran opiskelijana poltti pilveä, elämästä yhtä helvettiä. Ja näin erityisesti, jos jostain syystä henkilökemiat äidin ja tämän terkkarin välillä ei pelaa, eli terkkari tuntee jotain vaistomaista vastenmielisyyttä äitiä kohtaan. 

Ne kaikki ei valitettavasti ole järin ammattitaitoisia tai objektiivisia ja niillä on suuri valta kuitenkin. Itse varmasti nämäkin uskovat haluavansa auttaa (ainakin lasta) mutta usein menee kaikki asiat vaan huonommiksi pakolla yritetyn auttamisen takia. 

[/quote]

Näkeehän se jo tällä palstalla. Tietyillä alueilla asuvat ovat automaattisesti luusereita, mamut nyt ainakin yhteiskunnan pohjasakkaa ja tahtovat vaan raiskata ja pahoinpidellä kaikkia, koulutuksen on oltava vähintään sitä ja tätä, yhdyssanojen pitää olla kirjoitettu oikein, siviilisäädyn pitää olla jotain tiettyä, lastensuojeluilmoitukset ovat aina aiheellisia ja perheessä on vakavasti asiat pielessä, jos sellainen on tehty, ylipaino on pelkkää mielen heikkoutta. Jne.
Sitten nämä samat ihmiset kuvittelevat, että neuvolassa kaikkiin suhtaudutaan objektiivisesti.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:33"]

Mä valehtelin neuvolaan ihan suoraan. Ei oo koskaan ollu mitään, ollaan absolutisteja jne.. vaikka siis kummallakin oli 16vuotta sitten yksi pilvikokeilu ja alkoholia käytettiin satunnaisesti vielä vuosi ennenkuin yritettiin raskaaksituloa. :) Nykyäänhän tehdään kaikista ennakoiva lsilmoitus jotka ovat alle 21v. Vaikka isä olisi vanhempi.

[/quote]

Höpö höpö. Ei täysi-ikäisen äidin (18v) lapsesta lastensuojeluilmoitusta tehdä. Mistä moinen luulo?

Kyllä minäki olen avoimesti kertonut. Mitään normaalia "miten sinä itse olet jaksellut"-kysymystä suurempaa kyyläämistä en ole osakseni saanut.

Minä kerroin neuvolassa heti ensimmäisellä käynnillä kaamosmasennuksestani. Ihan vaan sen takia, että tietävät asiasta ja jos(/kun) tarvitsen apua, he tietävät jo etukäteen. 

Hyvin ottivat asian, kun otin itse puheeksi. Ei sinun tarvitse sairauttasi piilotella tai hävetä. Ei meistä kukaan voi päättää sairastuuko masennukseen vai ei. Mutta kun sairastuu, täytyy osata ottaa apu vastaan.

Tsemppiä elämään ja pienoisen odotukseen :)

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:52"]

Mitä se haittasi? Hyvältä hoidolta kuulostaa.

Sairaalassa on huumevieroituksessa vauvoja, joidenka äidit ovat käyttäneet lääkkeitä väärin raskauden aikana.

Ei näitäkään lapsia pois oteta, vaan perhettä tuetaan kotiin. 

[/quote]

Ja sitten vingutaan siitä, miten julkisen puolen rahat valuvat kuin kankkulan kaivoon.

Yksi kerta pilveä 5-25 vuotta sitten ei todellakaan ole sama asia kuin käyttää huumeita raskausaikana.

Sulleko olisi ihan ok siinä synnytyksen jälkeisessä hormonimyrkyssä, että sun lapsestasi tullaan ottamaan huumetestit? Ei yhtään loukkaisi, etenkin jos hoitaja osoittaa asenteellaan mitä on hommasta mieltä? Otetaanko samalla isyystestikin, kun useampi prosentti avioliitossakaan syntyneistä lapsista ei ole sen miehen, jonka kanssa äiti on parisuhteessa?

Häh? Ei minulta ikinä kysytty mitään. Olen sairastanut masennuksen, ollut sen takia vuoden sairaslomalla ja syönyt lääkkeitä siihen. Kukaan ei ole kysynyt mitään asiasta ja olemme muuttaneet paikkakunnalta toiselle. Neuvoloissa ei taida täälläpäin kiinnostaa...

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:58"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:52"]

Mitä se haittasi? Hyvältä hoidolta kuulostaa.

Sairaalassa on huumevieroituksessa vauvoja, joidenka äidit ovat käyttäneet lääkkeitä väärin raskauden aikana.

Ei näitäkään lapsia pois oteta, vaan perhettä tuetaan kotiin. 

[/quote]

Ja sitten vingutaan siitä, miten julkisen puolen rahat valuvat kuin kankkulan kaivoon.

Yksi kerta pilveä 5-25 vuotta sitten ei todellakaan ole sama asia kuin käyttää huumeita raskausaikana.

Sulleko olisi ihan ok siinä synnytyksen jälkeisessä hormonimyrkyssä, että sun lapsestasi tullaan ottamaan huumetestit? Ei yhtään loukkaisi, etenkin jos hoitaja osoittaa asenteellaan mitä on hommasta mieltä? Otetaanko samalla isyystestikin, kun useampi prosentti avioliitossakaan syntyneistä lapsista ei ole sen miehen, jonka kanssa äiti on parisuhteessa?
[/quote]

Kaverini oli kokeillut pilveä lähes 10 vuotta aiemmin. On erittäin valveutunut kasvattaja, lukee paljon alan kirjallisuutta, pohtii omaa toimintaansa paljon ja on lisäksi töissä kasvatusalalla. Kaikinpuolin niin "hyvä äiti" kuin vain voi olla. Ei polta, ei juonut raskausaikana (muutenkin hyvin vähän ja harvoin) jne. Itki, miten pahalta tuntui, kun vauvasta otettiin testit. Ts yksi pieni virhe menneisyydessä, niin olet aina epäilty, riippumatta siitä, miten hyvin nyt elät elämääsi. Luulisi, että niitä ihan oikeitakin huumeäitejä riittäisi... Tämän kokemuksen takia valehtelimme mieheni kanssa neuvolan kyselylomakkeessa, joka täytettiin ensimmäisen raskauden alussa. Mieheni kokeili hänkin pilveä kerran, yli 10 vuotta sitten. Emme kertoneet tuota siinä kyselyssä.

Mä kerroin. Ja kerroin myös itse hakeneeni apua. Eikä mua oo kohdeltu mitenkään epäreilusti, vaikka alusta asti oon ollu lapsen kanssa kaksin. Jos mun jaksamista tarkkaillaan, ni pidän sitä vaan hyvänä asiana :)

EN ymmärrä! Ei tullut edes mieleeni jättää kertomatta masennuksestani. Mitään kyttäämistä tai urpoilua ei ole neuvolassa ollut. Kukaan ei hyödy siitä, että jättää kertomatta.

Minä kerroin ja todellakin olen tyytyväinen. Eivät kytänneet olenko meikannut tms. Eikä ole väsymyksen takia kytätty tms, vaan sanottu että apua saa jos tarvitsee ja pitää pyytää. Jo raskausaikana oli sitten pienempi kynnys kertoa että mieli ollut matalalla. Sain jutteluapua pikaisesti, eikä tilanne päässyt pahaksi. Synnytyksen jälkeen tarkkailtiin mielialaa. Minusta se oli vaan hyvä että kysyttiin. En ole enää ainoa, joka siitä kärsii, joten homman hoito on lapsenkin etu.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:33"]Mä valehtelin neuvolaan ihan suoraan. Ei oo koskaan ollu mitään, ollaan absolutisteja jne.. vaikka siis kummallakin oli 16vuotta sitten yksi pilvikokeilu ja alkoholia käytettiin satunnaisesti vielä vuosi ennenkuin yritettiin raskaaksituloa. :) Nykyäänhän tehdään kaikista ennakoiva lsilmoitus jotka ovat alle 21v. Vaikka isä olisi vanhempi.
[/quote]

No ei kyllä tehdä. :D Minä olin 20, kun esikoisen sain ja kohdeltiin aivan normaalisti. Viiltelyarpiakin löytyi (yläasteaikojen peruja, nykyään kaikki kondiksessa), eikä niistä käyty kuin pieni keskustelu, jossa varmistettiin että nykyään menee hyvin. Kukaan ei ole koskaan ollut epäileväinen kyvystäni hoitaa lasta, kehuja ennemminkin on tullut.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:55"]Kyllä minäki olen avoimesti kertonut. Mitään normaalia "miten sinä itse olet jaksellut"-kysymystä suurempaa kyyläämistä en ole osakseni saanut.
[/quote]

Tottakai terkkari tarkkailee sinua, vaikka ei sitä kerrokaan, se on hänen työtään. Esimerkiksi selvästi epäsiisti äiti voi olla masentunut, koska ei jaksa huolehtia itsestään. Se näkyy kyllä terkkarille, vaikkei kertoisikaan sinulle "kyttäävänsä". Enkä tarkoita tällä nyt esim meikkaamattomuutta. Äitien ja vauvojen tarkkailu on terkkareiden työtä. Tuskin moni esimerkiksi kertoo pahoinpitelevänsä lastaankaan, noitakin asioita terkkarit tarkkailevat lapsesta, vaikka eivät siitä numeroa teekään.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:06"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:58"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:52"]

Mitä se haittasi? Hyvältä hoidolta kuulostaa.

Sairaalassa on huumevieroituksessa vauvoja, joidenka äidit ovat käyttäneet lääkkeitä väärin raskauden aikana.

Ei näitäkään lapsia pois oteta, vaan perhettä tuetaan kotiin. 

[/quote]

Ja sitten vingutaan siitä, miten julkisen puolen rahat valuvat kuin kankkulan kaivoon.

Yksi kerta pilveä 5-25 vuotta sitten ei todellakaan ole sama asia kuin käyttää huumeita raskausaikana.

Sulleko olisi ihan ok siinä synnytyksen jälkeisessä hormonimyrkyssä, että sun lapsestasi tullaan ottamaan huumetestit? Ei yhtään loukkaisi, etenkin jos hoitaja osoittaa asenteellaan mitä on hommasta mieltä? Otetaanko samalla isyystestikin, kun useampi prosentti avioliitossakaan syntyneistä lapsista ei ole sen miehen, jonka kanssa äiti on parisuhteessa?
[/quote]

Kaverini oli kokeillut pilveä lähes 10 vuotta aiemmin. On erittäin valveutunut kasvattaja, lukee paljon alan kirjallisuutta, pohtii omaa toimintaansa paljon ja on lisäksi töissä kasvatusalalla. Kaikinpuolin niin "hyvä äiti" kuin vain voi olla. Ei polta, ei juonut raskausaikana (muutenkin hyvin vähän ja harvoin) jne. Itki, miten pahalta tuntui, kun vauvasta otettiin testit. Ts yksi pieni virhe menneisyydessä, niin olet aina epäilty, riippumatta siitä, miten hyvin nyt elät elämääsi. Luulisi, että niitä ihan oikeitakin huumeäitejä riittäisi... Tämän kokemuksen takia valehtelimme mieheni kanssa neuvolan kyselylomakkeessa, joka täytettiin ensimmäisen raskauden alussa. Mieheni kokeili hänkin pilveä kerran, yli 10 vuotta sitten. Emme kertoneet tuota siinä kyselyssä.
[/quote]

Olen aikalailla samanlainen kuin kuvailemasi äiti. Kun kyse oli kokeilusta vuosia sitten en nähnyt tarpeelliseksi edes mainita koko asiasta. Se kysymys on ihan niitä huumeäitejä varten.