Lue keskustelun säännöt.
kannattaako neuvolassa kertoa
28.10.2014 |
Mielenterveysongelmataustasta. Olen siis sairastanut vaikean masennuksen ja saanut terveen paperit siitä jo vuosia sitten. Kerronko kun sitä näissä lapuissa kysytään vai onko se sitten ls-asiakkuus ja sossun kynsiin joutuminen? Olen muuttanut tänne eri paikkakunnalta joten tiedoista eivät näe.
Kommentit (52)
Siksi, kun niistä kuulumisten kyselemisistä voidaan tehdä aivan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Ihan samalla tavalla kuin niistä menneisyyden huumekokeiluistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole uskaltanut kertoa syömishäiriötaustastani. Syönishäiriöitä minulla on ollut 13-vuotiaasta asti, mutta hoitoon en ole koskaan hakeutunut siitä. Nyt minulla ei ole kuuteen vuoteen ollut poikkeavaa syömiskäyttäytymistä. En ole asiasta halunnut kertoa etten joutuisi erityistarkkailuun. Toki otan painonnousun ja siitä huomauttelun raskaasti, mutta olen pystynyt pitämään asian hallinnassa. En myöskään uskaltanut kertoa juoneeni hiukan alkoholia, koska imetin vielä esikoistani ennen raskaaksi tuloa.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:55"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:33"]
Mä valehtelin neuvolaan ihan suoraan. Ei oo koskaan ollu mitään, ollaan absolutisteja jne.. vaikka siis kummallakin oli 16vuotta sitten yksi pilvikokeilu ja alkoholia käytettiin satunnaisesti vielä vuosi ennenkuin yritettiin raskaaksituloa. :) Nykyäänhän tehdään kaikista ennakoiva lsilmoitus jotka ovat alle 21v. Vaikka isä olisi vanhempi.
[/quote]
Höpö höpö. Ei täysi-ikäisen äidin (18v) lapsesta lastensuojeluilmoitusta tehdä. Mistä moinen luulo?
[/quote]
Siitä moinen tieto että neuvolan terkka sanoi niin.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:33"]Mä valehtelin neuvolaan ihan suoraan. Ei oo koskaan ollu mitään, ollaan absolutisteja jne.. vaikka siis kummallakin oli 16vuotta sitten yksi pilvikokeilu ja alkoholia käytettiin satunnaisesti vielä vuosi ennenkuin yritettiin raskaaksituloa. :) Nykyäänhän tehdään kaikista ennakoiva lsilmoitus jotka ovat alle 21v. Vaikka isä olisi vanhempi.
[/quote]
No ei kyllä tehdä. :D Minä olin 20, kun esikoisen sain ja kohdeltiin aivan normaalisti. Viiltelyarpiakin löytyi (yläasteaikojen peruja, nykyään kaikki kondiksessa), eikä niistä käyty kuin pieni keskustelu, jossa varmistettiin että nykyään menee hyvin. Kukaan ei ole koskaan ollut epäileväinen kyvystäni hoitaa lasta, kehuja ennemminkin on tullut.
[/quote]
Tää on tullut tänä vuonna käytännöksi että tehdään. T. Neuvolan täti
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 13:02"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:33"]Mä valehtelin neuvolaan ihan suoraan. Ei oo koskaan ollu mitään, ollaan absolutisteja jne.. vaikka siis kummallakin oli 16vuotta sitten yksi pilvikokeilu ja alkoholia käytettiin satunnaisesti vielä vuosi ennenkuin yritettiin raskaaksituloa. :) Nykyäänhän tehdään kaikista ennakoiva lsilmoitus jotka ovat alle 21v. Vaikka isä olisi vanhempi.
[/quote]
No ei kyllä tehdä. :D Minä olin 20, kun esikoisen sain ja kohdeltiin aivan normaalisti. Viiltelyarpiakin löytyi (yläasteaikojen peruja, nykyään kaikki kondiksessa), eikä niistä käyty kuin pieni keskustelu, jossa varmistettiin että nykyään menee hyvin. Kukaan ei ole koskaan ollut epäileväinen kyvystäni hoitaa lasta, kehuja ennemminkin on tullut.
[/quote]
Tää on tullut tänä vuonna käytännöksi että tehdään. T. Neuvolan täti
[/quote]
Sinä mikään neuvolan täti ole. :D Tiedoksi että sain lapseni toukokuussa, jolloin olin vielä 20. Meni trollailuyrityksesi vähän männikköön. Turhaan yrität pelotella nuoria äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:25"]Älä ihmeessä kerro! Olet erityistarkkailussa ja mahdollisesti helposti ongelmissa jatkossa jos kerrot. Noista kannattaa puhua vain jos oikeasit kokee että niiden takia tarvitsee jotain apua tai neuvoja, muuten ei. [/quote] Millaisessa erityistarkkailussa :O ? -ap
[/quote]
Mä menin tyhmänä ( ja olin siis jo yli 35 v ) kertomaan jotain nuoruiuden tyhmyydestä neuvolatädille, siis asioista jonka olin 16 v uotiaana tehnyt ( jostain syystä puhe vaan meni sellaisiin asioihin) niin ei meinannut millään uskoa ja ymmärtää, että olin todellakin ollut silloin murkku ja en todellakaan ajatellut silloin asioista samalla tavalla. Ihan uskomatonta, mä todella sain katua hetken avautumista nuoruusdajoista. En suosittele jollei asia juuri silloin ole ajankohtainen.
Minä kerroin masennustaustani ja huumeiden käytöstäni, eivät olleet mitään kannabiskokeiluja vaan ihan kovia huumeita. (kokaiinia ja amfetamiinia ns viihdekäyttönä). Kerroin myös että masennukseen olen saanut apua ja huumeiden käytön lopettanut terapian ansiosta noin 2 vuotta sitten ennen raskautta. Masennuksen osalta neuvolassa kyseltiin vointia, huumeiden osalta jäi tuohon kertomiseen. Olisin ollut kyllä aika ällistynyt jos jotain huumetestejä olisi alettu tekemään, kun olin selkeästi lopettanut. Luulen että ne "oikeat" huumeäidit eivät helposti edes tunnusta käyttöään,ja ne joilla se on selvästi ohi mennyttä elämää voivat puhua siitä avoimemmin. Nykyään en varmasti uskaltaisi sanoa mitään, 15 vuotta sitten en lukenut vauva-sivustoa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 13:25"]
Minä kerroin masennustaustani ja huumeiden käytöstäni, eivät olleet mitään kannabiskokeiluja vaan ihan kovia huumeita. (kokaiinia ja amfetamiinia ns viihdekäyttönä). Kerroin myös että masennukseen olen saanut apua ja huumeiden käytön lopettanut terapian ansiosta noin 2 vuotta sitten ennen raskautta. Masennuksen osalta neuvolassa kyseltiin vointia, huumeiden osalta jäi tuohon kertomiseen. Olisin ollut kyllä aika ällistynyt jos jotain huumetestejä olisi alettu tekemään, kun olin selkeästi lopettanut. Luulen että ne "oikeat" huumeäidit eivät helposti edes tunnusta käyttöään,ja ne joilla se on selvästi ohi mennyttä elämää voivat puhua siitä avoimemmin. Nykyään en varmasti uskaltaisi sanoa mitään, 15 vuotta sitten en lukenut vauva-sivustoa:)
[/quote]Piti tuohon vielä lisätä, ystäväni oli kertonu kannabispoltostaan ennen raskautta, hänelle sitten tehtiin kaikki huumetestit. On näköjään isompi paha..
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:27"]
Se terkkari ei ole sokea- useimmiten avun tarve, olipa se avattu tai salattu näkyy kyllä kilometrien päähän...itse kannatan rehellisyyttä enkä ole koskaan sen takia vaikeuksiin joutunut. Missään.
[/quote]
Kokemukseni mukaan terkkarit ei huomaa eikä ymmärrä ellet itse suoraan sano. Antavat masennustestin täytettäväksi ja kun pisteet on tarpeeksi hyvät niin se on siinä. Minä olin vakavasti masentunut ja päivittäin ajattelin että vauvasta on päästävä eroon ja että kohta heitän sen seinään, jos ei se hiljene. En toteuttanut näitä aikeita, mutta ei niistä kukaan saa tietää jollei osaa haastatella ammattimaisesti. Eikä ne neuvolan 25-vuotiaat tytöt osaa.
Minun mielestä kannattaa kertoa ihan jo siksi, että jos masennus iskee, niin saat perhetyöntekijän helpommin ja nopeammin. Tilanne ei ehdi eskaloitua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottaessani lastani kerroin neuvolantädille rehellisyyden puuskissani, että olen raitistunut alkoholisti (silloin raittiutta pari vuotta jo takana). Se oli paha virhe, eräällä käynnillä "täti" oli heti alusta alkaen tuimana, kysyipä lopulta, oliko kostea viikonloppu. Olin öönä, hän kehotti olemaan nyt rehellinen. Minut oli kuulemma nähty kaupungilla illanvietossa "railakkaissa tunnelmissa". Ei suostunut kertomaan, kuka minut oli muka nähnyt. Totesi vain, että hänen on ollut pakko tehdä ennakoiva lastensuojeluilmoitus.
Siitä alkoikin sitten piina ja raittiuden todistelu. Lisäksi tämä täti useamman kerran neuvolassa tämän jälkeen ehdotti minulle aborttia.. ei ehkä suoraan sanonut, mutta tyyliin, että: "ei se ole rikos keskeyttää, jos on huono elämäntilanne, ei se enää ole niin tabu, on vastuullisempaa keskeyttää raskaus jos tuntuu ettei kykene hoitamaan lasta". Silloin olin ihan pyörällä päästäni, mut myöhemmin oon alkanut miettiä, minkä piinan läpikävin. Ja tämä siitä syystä, että olin rehellinen neuvolassa. Joten ei vissiin kannata sanoa niille mitään, jos ei halua ristiinnaulittavaksi.
Mä kerroin ahdistus- ja paniikkihäiriötaustastani, myös sairaalaan lähtevään lomakkeeseen. Tuntui että sain erityishyvää kohtelua, sain perhehuoneenkin, tosin sillä ehdolla, että jos tulee täyttä joutuu mies lähtemään. (en ole läheisriippuvainen, en vain ole ennen ollut sairaalassa ja pelkäsin että uusi elämäntilanne laukaisee jo parantuneen häiriön uudelleen, ja miehen läsnäolo estäisi sen) tuli tietysti kalliiksi kahdet päivämaksut, mutta luulen että kannatti. Neuvolassakaan ei ole erityisesti tarkkailtu.
Masennuksesta kyllä minusta kannattaa kertoa. Jos kyylääminen on jollekin sitä, että kysytään voinnista ja jaksamisesta niin ehkä on peiliinkatsomisen paikka. Miksi kyselyistä pitäisi hermostua ellei ole jotain salattavaa? Ei masennuksesta joudu lastensuojelun asiakkaaksi vaan tarkoituksena on löytää ajoissa ne äidit jotka sairastuvat tai joilla on riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja saada heille apua ajoissa.
Tuohon huumekyselyyn minäkin silti valehtelin, taustalla yksi ainoa kokeilukerta 10 vuotta sitten ja se ei mielestäni vaikuta yhtään mihinkään eikä kuulu kenellekään. Ihan sama kuin se yksi tupakkakokeilu 14-vuotiaana tarkoittaisi, että olen tupakoinut. Siihenkin siis vastasin että en ole koskaan tupakoinut enkä koe sitä mitenkään suureksi valheeksi.