Te, joille on tehty useampi kuin 1 abortti

2 lasta ja olisivat kuolleet molemmat

Eräälle ystävälleni on tehty useampi. Olemme asiasta hänen kanssaan keskustelleet. Ei hän vaan välitä. Ihan sama kuin käydä hammaslääkärissä... surullista :(

Kahdesti tehty. 14- ja 16-vuotiaana. Kyllä hävetti ja hävettää vieläkin. Ihan rehellisiä vahinkoja olivat kummatkin.

1. Olin 18 vuotta, kondomi meni rikki. En kadu. Olin liian nuori. Oikea päätös.
2. Olin 21 vuotta. Sama syy. Olin liian nuori. Oikea päätös.

Nyt olen 36-vuotias kahden lapsen äiti. Toinen lapsi on onnellinen vahinko. En pystynyt tekemään aborttia.

1. Abortti, olin 25-vuotias ja yritimme esikoista. Lapsi olisi ollut vaikeasti vammainen ja elänyt korkeintaan vuoden tai pari, päädyimme aborttiin.

2. Abortti, olin 37-vuotias. Tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Olisimme pitäneet lapsen, mutta valitettavasti minulla diagnosoitiin samoihin aikoihin imusolmukesyöpä, eikä sikiö olisi kestänyt hoitojani.

Huonoa tuuria osunut kohdalle, mutta kumpikaan ei kaduta. Noiden kahden abortin välissä perheeseen siunautui onneksi kaksi tervettä lasta, joista olen hyvin onnellinen.

Te, joille abortti on tehty terveydellisistä (oma tai sikiön) syistä, ymmärrän ja otan osaa. :(
Te jotka ette välitä, hävetkää.

5, jälkiehkäisyäkö ei oltu sillon vielä keksitty?

[quote author="princesagigi" time="27.10.2014 klo 22:27"]

5, jälkiehkäisyäkö ei oltu sillon vielä keksitty?

[/quote]

Sori vaan mutta jälkikäteen ei voi ehkäistä.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 21:33"]

Kuinka olette "ajautuneet" niihin tilanteisiin? Tunsitteko häpeää tai surua siitä, että ette ottaneet opiksenne ensimmäisestä kerrasta? Vai onko kyseessä enemmänkin "alta pois" -tyyppinen juttu?

[/quote]

Seurustelen tällä hetkellä miehen kanssa, jonka kanssa meillä on uskomaton yhteensopivuus, ainakin sikiämisen suhteen. Parin viikon seurustelun kävi eräänä iltana niin että kondomi hajosi, ja kävin aamulla hakemassa katumuspillerin. Raskaus alkoi silti ja päädyin 29-vuotiaana ensimmäiseen aborttiini. Sen jälkeen olemme olleet erityisen varovaisia, mutta jonain kertana miehen penis oli ilmeisesti käynyt liian lähellä lähellä alapäätäni ennen kondomin laittoa ja tulin raskaaksi, vaikka olemme tunnollisia siinä että kondomi laitetaan ennen yhdyntää.Kummankaan elämäntilanne ei ole sellainen että lapsen saaminen olisi mahdollista ja abortin tekeminen hävetti ja ahdisti molemmilla kerroilla. En ole ylpeä mutta kovin ihmeissäni, koska en olisi voinut kuvitella että raskaus alkaa näin helposti.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:29"]

[quote author="princesagigi" time="27.10.2014 klo 22:27"]

5, jälkiehkäisyäkö ei oltu sillon vielä keksitty?

[/quote]

Sori vaan mutta jälkikäteen ei voi ehkäistä.

[/quote]

Kyllä voi, ennen raskauden alkua. Kulkee myös nimellä katumuspilleri.

Ekalla kerralla silloinen avomies uhkasi tappaa itsensä, jos en tee aborttia. Tokalla kerralla sattui samaan syssyyn ero, työpaikan menetys ja itsetuhoinen masennus. En katsonut kummassakaan tilanteessa pystyväni pitämään lasta. Kumpaakin aborttia harkitsin pitkään ja vielä vuosien jälkeen itken säännöllisesti menetettyjen lasteni perään. Ainoa lohtuni on, että kumpikaan pikkuinen ei joudu ikinä kokemaan tätä elämän helvettiä.

Mulle on tehty kolme. Ensimmäinen 13-vuotiaana raiskauksen jälkeen. Itse en edes saanut/ehtinyt miettiä koko päätöstä kun se päätettiin mun puolesta. Jälkikäteen ajateltuna oli varmasti ihan oikea päätös, mutta sillon tuntui tosi pahalta. Jotenkin tuntui toiselta raiskaukselta, siltä että mun kehoon taas kajotaan ilman mun halua.
.
Toinen tehtiin 25-vuotiaana sikiön vaikean vamman vuoksi. Kyse ei siis ollut mistään downista, vaan vauva olisi kitunut muutaman tunnin/kuukauden ja sitten kuollut. Perinnöllistä. Lapsi oli kovasti toivottu.
.
Kolmas samasta syystä kun toinen, 28-vuotiaana. Siihen loppui meidän lapsen yrittäminen, en olisi jaksanut enää yrittää ja toivoa ja pelätä ja abortoida. Ilmeisesti meidän geeneillä se riski olisi myös uusissa raskauksissa olemassa. Nykyään molemmilla piuhat poikki ja lapsettomia ollaan. Tästä syystä se ensimmäinen abortti noussut taas mieleen ja jotenkin kaduttamaan, vaikka järki sanoo että olon liian nuori eikä sekään lapsi olisi välttämättä ollut terve.

[quote author="princesagigi" time="27.10.2014 klo 22:27"]5, jälkiehkäisyäkö ei oltu sillon vielä keksitty?
[/quote]

Ei ne niin kovin kauan ole vielä olleet saatavilla. Joskus 90-luvulla taisivat tulla. Vai olisiko ollut 2000-luvun puolella?

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:26"]Te, joille abortti on tehty terveydellisistä (oma tai sikiön) syistä, ymmärrän ja otan osaa. :(
Te jotka ette välitä, hävetkää.
[/quote] Voi hitto..... Itse välitin. Minkäs teet kun mies ilmoitti ettei kiinnosta ja onnea elämään? Kasvattaa lapsi ilman isää ja kertoa myöhemmin mikä palliton pelle isi oli?

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:47"][quote author="princesagigi" time="27.10.2014 klo 22:27"]5, jälkiehkäisyäkö ei oltu sillon vielä keksitty?
[/quote]

Ei ne niin kovin kauan ole vielä olleet saatavilla. Joskus 90-luvulla taisivat tulla. Vai olisiko ollut 2000-luvun puolella?
[/quote]

Ja silloinkin kun ne tulivat Suomen markkinoille, niihin tarvitsi aluksi reseptin lääkäriltä.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:30"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 21:33"]

Kuinka olette "ajautuneet" niihin tilanteisiin? Tunsitteko häpeää tai surua siitä, että ette ottaneet opiksenne ensimmäisestä kerrasta? Vai onko kyseessä enemmänkin "alta pois" -tyyppinen juttu?

[/quote]

Seurustelen tällä hetkellä miehen kanssa, jonka kanssa meillä on uskomaton yhteensopivuus, ainakin sikiämisen suhteen. Parin viikon seurustelun kävi eräänä iltana niin että kondomi hajosi, ja kävin aamulla hakemassa katumuspillerin. Raskaus alkoi silti ja päädyin 29-vuotiaana ensimmäiseen aborttiini. Sen jälkeen olemme olleet erityisen varovaisia, mutta jonain kertana miehen penis oli ilmeisesti käynyt liian lähellä lähellä alapäätäni ennen kondomin laittoa ja tulin raskaaksi, vaikka olemme tunnollisia siinä että kondomi laitetaan ennen yhdyntää.Kummankaan elämäntilanne ei ole sellainen että lapsen saaminen olisi mahdollista ja abortin tekeminen hävetti ja ahdisti molemmilla kerroilla. En ole ylpeä mutta kovin ihmeissäni, koska en olisi voinut kuvitella että raskaus alkaa näin helposti.

[/quote]

Turha tätä on alapeukuttaa. Olen ollut erittäinen tunnollinen ehkäisyn kanssa ja ennen tätä suhdetta en koskaan edes kuvitellut että voisin tulla raskaaksi näin helposti. Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna tähän maailmaan.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:59"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:30"]

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 21:33"]

Kuinka olette "ajautuneet" niihin tilanteisiin? Tunsitteko häpeää tai surua siitä, että ette ottaneet opiksenne ensimmäisestä kerrasta? Vai onko kyseessä enemmänkin "alta pois" -tyyppinen juttu?

[/quote]

Seurustelen tällä hetkellä miehen kanssa, jonka kanssa meillä on uskomaton yhteensopivuus, ainakin sikiämisen suhteen. Parin viikon seurustelun kävi eräänä iltana niin että kondomi hajosi, ja kävin aamulla hakemassa katumuspillerin. Raskaus alkoi silti ja päädyin 29-vuotiaana ensimmäiseen aborttiini. Sen jälkeen olemme olleet erityisen varovaisia, mutta jonain kertana miehen penis oli ilmeisesti käynyt liian lähellä lähellä alapäätäni ennen kondomin laittoa ja tulin raskaaksi, vaikka olemme tunnollisia siinä että kondomi laitetaan ennen yhdyntää.Kummankaan elämäntilanne ei ole sellainen että lapsen saaminen olisi mahdollista ja abortin tekeminen hävetti ja ahdisti molemmilla kerroilla. En ole ylpeä mutta kovin ihmeissäni, koska en olisi voinut kuvitella että raskaus alkaa näin helposti.

[/quote]

Turha tätä on alapeukuttaa. Olen ollut erittäinen tunnollinen ehkäisyn kanssa ja ennen tätä suhdetta en koskaan edes kuvitellut että voisin tulla raskaaksi näin helposti. Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna tähän maailmaan.

[/quote]

Mitäköhän ne "elämäntilanteet" on molemmilla kerroilla mahtanut olla? Kyllä usealla on tuossa iässä elämä nyt sen verran mallilla, että pystyy vastuun lapsesta kantamaan vaikkei olisi juuri sellaiset puitteet kun omassa pienessä mielessään oli suunniteltu.

1. kerta 18-vuotiaana, kondomi hajosi ja jälkiehkäisypillerin söin. Ei toiminut.

2. kerta 22-vuotiaana, kävi aivan samalla tavalla. Kondomi hajosi, söin 2h päästä jälkiehkäisypillerin, ja tattadaa, olin taas raskaana!

1. kerralla en ollut parisuhteessa, ja lapsen isä oli juuri aloittanut suhteen uuteen naiseen. En katsonut ikäni tai elämäntilanteeni vuoksi olevani valmis lapseen, en oikeastaan edes harkinnut sen pitämistä sekunnin murto-osaa pidempää aikaa. 2.kerta vaikeampi, olin parisuhteessa, mutta kumppani elämäntapatyötön ja itse en ollut saanut kouluja käytyä lukiota pidemmälle, olin pyrkimässä yliopistoon jne., lapsi olisi haitannut liikaa kaikkia suunnitelmiani ja parisuhdekkin heikoilla kantimilla.

Teen varmasti vielä kolmannenkin jos noin vielä käy. 

ja aina se jälkiehkäisy ei vain toimi, meillä oli kumi, meni/oli rikki, otin 10h sisällä jälkiehkäisypillerin ja tuolla se jälkiehkäisy nukkuu sängyssään..kaksi lasta oltiin suunniteltu saavamme, mutta kolme saatiin, mietin aborttia 2s koska en olisi halunnut koskaan enää synnyttää, mutta en kuitenkaan pystynyt siihen ja mieskin sanoi ettei kolmas lapsi maailman loppu ole, enkä pois vaihtaisi :)

[quote author="princesagigi" time="27.10.2014 klo 22:31"][quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 22:29"]

[quote author="princesagigi" time="27.10.2014 klo 22:27"]

5, jälkiehkäisyäkö ei oltu sillon vielä keksitty?

[/quote]

Sori vaan mutta jälkikäteen ei voi ehkäistä.

[/quote]

Kyllä voi, ennen raskauden alkua. Kulkee myös nimellä katumuspilleri.
[/quote]

No eihän se ole mikään 100 prosenttisen varma keino