Lue keskustelun säännöt.
Meille syntyi noin kuukausi sitten vauva. 4v poika taantunut täysin. Help?
14.09.2021 |
On sitä mieltä, että tarvii tutin. On monta kertaa vienyt vauvan tutin ja laittanut sen suuhunsa. Ei suostu antamaan sitä takaisin ja lopulta hirveällä itkulla siitä luopuu.
On myös alkanut kastelemaan päivällä. Joka päivä tulee vähintään yhdet pissat housuun. Haluaa kuulema vaipan. Hänestä välillä näkee että on hätä ja laittaa kättä pippeliin, mutta kun huomauttaa, että mennäämpäs pissille niin juoksee jonnekin piiloon ja tulee pissa housussa takaisin.
Hän haluaisi myös juoda maitoa pikkuveljen tavoin tuttipullosta. Ollaan puhuttu kuinka hienoa on, kun osaa jo juoda mukista maitoa, että kuinka taitava hänestä on tullut, kun ei enää tarvitse tuttipulloa, niin on alkanut kaatamaan juomamukiaan tahallisesti pitkin pöytiä.
Neuvolassa sanottiin, että pitäisi mennä tämä vaihe itsestään ohi ja antaa nyt ekstrahuomiota vanhemmalle pojalle, mutta en mä tiedä, tuntuu niin vaikealta äitinä olla koko ajan tilanteessa, jossa toinen lapsi selkeästi kadehtii toista ja haluaisi kaiken saman (tutit, tuttipullot ja vaipat). Meillähän poika oli oppinut jo täysin yökuivaksikin ja nyt on taantunut taas niin kauas, että edes päivällä ei pysy housut kuivina. En tiedä mitä ihmettä nyt teen tämän suhteen. Isommallekaan ei täyttä huomiota voi koko ajan kantaa kun pienempikin sitä välillä tarvitsee. On niin riittämätön olo :(
Kommentit (29)
Onnea uudesta lapsesta :)
Saiko vanhempi valmistua uuden vauvan tuloon? Vai tuliko se hänelle puskista?
Voimia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaalia vaikkakin rasittavaa. Tosiaan anna paljon huomiota, tee kivoja juttuja esikoisen kanssa sen aikaa kun mies on vauvan kanssa.
Minusta voi vähän lähteä hassuttelu-linjallekin, eli koitatte vaikka vauvan vaippaa, pian huomaa ettei mahdukaan ym. Tai lutkuttaa hetken tuttipullosta, huomaa itsekin et helpompi juoda mukista.
Sä olet varmasti hyvä äiti, tsemppiä ja voimia <3
Kolmen äiti
Mä kanssa esikoiselle aikanaan tarjosin vauvan vaippaa, ja kokeiltiin sitä, ja yhdessä todettiin, että hän on jo niin iso poika, että vauvan vaippa on ihan liian pieni.
Suhtaudu lapseen myötätunnolla. Tuo menee ohi. Kun lapsi haluaa jotain vauvajuttua, älä tee siitä numeroa vaan mahdollisuuksien mukaan salli se ( esim. jos vie tutin, se ei ole vaarallista), mutta kehu erityisen paljon aina kun käyttäytyy ikätasoisesti.
Kuulostaa ärsyttävältä. Voisiko sen vanhemman lapsen laittaa kierrätykseen?
Joskus on sanottu, että vauvan tulo on aiemmalle lapselle melkein sama kuin miehesi toisi toisen vaimon kotiin. Voi olla pientä mustasukkaisuutta ilmassa, mitä kaipaisit mieheltäsi siinä tilanteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutti on vauvan henkilökohtainen ja sitä ei voi vauvalta viedä, olet siinä toiminutkin kuten kuuluu. Vaippaa voi toki kokeilla, luulen, että naurattaa lopun viimein teitä kaikkia. Juomamukin voisi antaa siinä vaiheessa, kun lapsi on syönyt. Tällä voisi välttyä siltä huomiohakuisuudelta. Vaikea antaa neuvoja, kun meidän lapsilla ollut hieman isompi ikäero. Luulisin, että toimisin lapsen ikä tason mukaisesti. Pitäisin hellästi kiinni niistä periaatteista ja jo opituista asioista. Antaisin aina aikaa isommalle, kun vauvalta ehtii. Vauva ei odota.
Uskon, että ajan kanssa löytyy yhteinen sävel❤️
Eihän isompikaan tyhmä ole. Hän haluaa huomiota ja rakkautta ja mitenkäs sitä saa: pissaamalla ja kakkaamalla vaippaan ja vahempien syöttäessä, juottaessa ja tuutulauluja laulaessa. Minusta tuo on aivan hellyttävää. Ota vanhempi aina mukaan auttamaan vauvan hoidossa ja kehu, miten ihana perhe sinulla onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että avauduit, Ap! Ei sinun tarvitsekaan suorittaa äitiyttä. Olet hyvä äiti, se riittää. Tuo esikoisen reagointi on kai tosi yleistä, kuten täällä on todettukin. Hän on niin pieni vielä, että tunne- ja itsesäätelytaidot ovat muutenkin vasta kehittymässä. Yksi kokenut äiti sanoi, että esikoiselle voi ostaa oman tutin, kun perheeseen syntyy vauva.
Esikoinen voi olla aika kriisissä tai paniikissa, hänelle voi tulla pelko syrjäänjäämisestä, jopa hylkäämisestä. Hän ei oikein "keksi" muuta kuin tuon taantumisen, emotionaalinen "keinovalikko" noin pienellä on vielä pieni (niin se voi olla monella aikuisellakin).
Täällä kehotettiin taidoista kehumiseen. Se on varmaan ihan hyvä, mutta sanoisin, että anna vaan hänen rauhassa taantua sen verran, kuin hän sitä tarvitsee ja on realistisen mahdollista. Kyllä hän sitten palaa ikätasolleen, kun on siihen valmis. Paljon sylittelyä eli lähelläpitämistä, se rauhoittaa ja vähentää ahdistuneisuutta (oksitosiini) ja vahvistaa tunnesidettänne. Myös paljon sen sanoittamista, miten rakas ja ihana hän on. Tätä voi sanoa sekä hänelle itselleen että hänen kuultensa muille (supernanny Piia Penttalan vinkki perheille).
Mutta ei sinulle painetta tästä, saat ottaa niin rennosti kuin pystyt, voimavarojesi mukaan. Älä vaadi liikaa itseltäsi tai suostu liiallisiin, ulkopuolisiin vaatimuksiin. Toivottavasti saat unta vähintään kohtalaisesti. Vauva välillä toiselle vanhemmalle tai muulle läheiselle ja kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa, niin hän saa kokea, että on tärkeä sinulle edelleen, vaikka "kilpailija" ilmestyikin. Hän tarvitsee sopeutumisaikaa uuteen perhetilanteeseen.
Jos sinulla ja toisella vanhemmalla ja muulla mahdollisella lähipiirillä on voimia tähän, niin luulen, että se voi ehkäistä tai lieventää myöhempää sisarkateutta ja kilpailuasetelmaa, kun olette vastanneet esikoisen nyt viestittämään tarpeeseen. Lähipiirinkin olisi tärkeää tukea sinua, ettet äitinä jää liian yksin tässä.
Voimia, Ap, pärjäät kyllä ja riität juuri sellaisena, kuin olet! Täydellinen ei voi olla kukaan - olet paras äiti lapsillesi!
Meillä oli sama juttu.
Isompi halusi rattaisiin (vaikka käveli jo pitkiä matkoja tuosta vain), kun vauva oli vaunuissa. Häiritsi myös imetyshetkiä pomppimalla samassa sängyssä. Käsikin tuli ”kipeäksi”, vaikkei mitään syytä ollutkaan. Sitä sitten piti äidin kääriä siteeseen ja hoitaa :)
Meni ohi kyllä, kun kehuttiin ja huomattiin. Sanottiin, että näyttää esimerkkiä pikkuiselle asioissa X ja Y, kun pieni ei vielä osaa yhtään mitään.